Miksi kolmevuotiaan pitäisi siivota leikkinsä?

Pidän täysin järjettömänä sitä, että näitä järjestäytyneitä, ns. aikuisen näkökulmasta oikeita taitoja painotetaan niin paljon, että ne aikaansaavat kodeissa riitoja.

Kyllä ne sitten oppivat omalla painollaan. Positiivinen henki luo lapselle sisäisen motivaation tehdä oman osuutensa, sitten kun aivot ovat siihen valmiit.

ap

Voihan siihen siivoamiseenkin lietsoa positiivista henkeä. Miksei lapsi voisi saada aidosti kehuja kun on tehtävän suorittanut. Lapsen on hyvä oppia ettei kaikkea tehdä puolesta. Ja onhan se ihan varmasti muullekin kehitykselle hyväksi..motoriikalle yms. Miksi lasta ei siis voisi kannustaa itse siivoamiseen?!

ilman sen kummempia riitoja:)



Nyt murkkuina siivoavat pyytämättä. Välillä on ollut koko talo siivottuna perjantaina kun olemme miehen kanssa tulleet kotiin :)



Ja ihan vain siksi, että haluavat ilahduttaa.



Lapset ovat useasti jaksaneet kiitellä sitä, että perheessämme on nähty asiat myös lasten näkövinkkelistä.



Nyt siirtävät näkökulmaa omissa toimissaan, eli ovat empaattisia ja etiikaltaan "kunnossa".



Ap

Pidän täysin järjettömänä sitä, että näitä järjestäytyneitä, ns. aikuisen näkökulmasta oikeita taitoja painotetaan niin paljon, että ne aikaansaavat kodeissa riitoja. Kyllä ne sitten oppivat omalla painollaan. Positiivinen henki luo lapselle sisäisen motivaation tehdä oman osuutensa, sitten kun aivot ovat siihen valmiit. ap

eihän tässä olekaan kyse siitä ettei lapsi koskaan voisi tuota TAITOA oppia, vaan siitä, että lapsen pitää osallistua omalta osaltaan pieniin askareisiin. Vähän sama, jos lapsi alkaisi vaatia, että äiti syöttää, vaikka tiedän, että osaa itsekin. Ei ole kyse taidosta sinänsä, vaan siitä, että itsekin pitää tehdä jotain.

Meillä en kamalasti patistellut leikkien yms jälkien korjaamiseen kun tuntui aina olevan niin hankalaa. Silloin siis tosiaankin ajattelin että sellainen kolme vuotias on vielä niin pieni etei ole vielä tarpeen ja äkkiäkös minä ne korjaan enkä siis alkanut sen kovempaa vääntöä asiasta. No, nytpä meillä on 7v joka taistelee vastaan ihan kaikesta siivoamiseen ja jälkien korjaamiseen liittyvästä. Homma ei kiinnosta ja koittaa kaikin tavoin luistaa ja sälyttää hommat muille aina kun mahdollista ja ilman järjetöntä taistoa ei tee yhtään mitään. Tai no, esim kynänsä saattaa korjata vaan ihan pienellä taistolla mutta kaikki suurempi ja monimutkaisempi on ihan mahdoton paikka.



Että on kyllä käynyt monesti mielessä että oisko vaan pitänyt olla paljon tylympi silloin aikanaan ja sitäkin olen miettinyt että missä kohtaa meni pieleen, mutta ilmeisesti siis 3v? Jospa osaisin välttää virheen tämän kuopuksen kanssa...

raskasta juosta perässä ja siivota lattioita leluista

Mielestäni lasta auttaa se, että lelut ovat järjestyksessä leikkiä aloittaessa. Jotta lelut ovat järjestyksessä, jonkun pitää ne järjestellä aika-ajoin. Mitä aiemmin lapsi itse kykenee sen tekemään, sitä enemmän hän on itsenvarainen (kuten muussakin omatoimisuudessa). Tietenkään asiasta ei kannata taistella ja osa lapsista tarvitsee aikuisen tukea enemmän, mutta yleinen normi on pitää tavarat järjestyksessä. Montessori kyllä katsoi järjestyksen olevan luontaista lapselle...

Väitän, että harva lapsi oppii ihan vaan omalla painollaan. Kasvaneeko tällaisista lapsista sitten aikuisia (miehiä), joiden vaimot tuskailevat kun vaatteetkin jäävät niille sijoilleen?

Pidän täysin järjettömänä sitä, että näitä järjestäytyneitä, ns. aikuisen näkökulmasta oikeita taitoja painotetaan niin paljon, että ne aikaansaavat kodeissa riitoja.

Kyllä ne sitten oppivat omalla painollaan. Positiivinen henki luo lapselle sisäisen motivaation tehdä oman osuutensa, sitten kun aivot ovat siihen valmiit.

ap

Tuntuu, että täällä monet käyttävät paljon aikaa ja energiaansa, jotta jopa kolme-vuotiaat lapset siivoaisivat leikkiensä jäljet.

Miksi ihmeessä?

Esikoisen kanssa siivottiin tuossa iässä yhdessä, nykyään edelleen siivotaan esikoisen kanssa yhdessä ja kuopus 3-v juooksee ympyrää ja saa ehkä yhden lelun vietyä oikeaan paikkaan. :D Kyllä se siitä oppii vielä, kun joutuu kuitenkin olemaan siivouksessa "mukana".

Jos on joku majaleikki kesken, sen voi varmaankin jättää esim. leikkihuoneeseen tao lastenhuoneeseen. Aikuisten tiloista leikit on meillä siivottava joka ilta pois.



Minäkään en mene lasten leikkitiloihin leivittelemään meikkejäni tai vaatteitani pitkin poikin.



Vastuuntuntoa on hyvä oppia pienestä pitäen. Meillä on kolme lasta ja kaikki osallistuvat kotihommiin kykyjensä mukaan, ilman muuta.

Öiti valitteli, kun kolmevuotias ei siivoa lelujaan. Äidin ideana oli uhkailla, että kerää lelut ns. pannaan?



Liika järjestäytyneisyys estää lapsen normaalia kehitystä (Bergström 1996)



Mikäli siivoaminen on mukavaa, eikä aiheuta riitoja, niin eihän siinä silloin tietystikään mitän vikaa ole :)



Riitely ei vain ole asian väärti.



Siivoamaan kun ehtii sitten myöhemminkin:)



ap

Toki myös otan kiitollisena vinkkejä vastaan että miten tuon juuri 7v täyttäneen sitten saisi siivouksesta innostumaan kun ei ole tähän mennessä sitä vielä tehnyt? Mikään tavaroiden takavarikointi tai apuna oleminen ei auta...

toiminutta systeemiä koskemaan kaikkia lapsia.

Öiti valitteli, kun kolmevuotias ei siivoa lelujaan. Äidin ideana oli uhkailla, että kerää lelut ns. pannaan?

Liika järjestäytyneisyys estää lapsen normaalia kehitystä (Bergström 1996)

Mikäli siivoaminen on mukavaa, eikä aiheuta riitoja, niin eihän siinä silloin tietystikään mitän vikaa ole :)

Riitely ei vain ole asian väärti.

Siivoamaan kun ehtii sitten myöhemminkin:)

ap

jos neiti ei siivoa. KUn kaikki lelut ovat kellarissa neiti kyllä ymmärtää siivota. Eli viikoksi kellariin

jos neiti ei siivoa. KUn kaikki lelut ovat kellarissa neiti kyllä ymmärtää siivota. Eli viikoksi kellariin

Äidin meikit ja lapsen leikit ovat eri juttu.



Enkä mä mitään sen kummempaa kypsymisteoriaa kannata. Ihan ajantasaiseen tietoon pohjaan aatokseni. Jos tämä äitien hinku saattaa lapsen aivot järjestäytyneeseen tilaan ei ylitä lapsen luontaista kaoottisuutta, niin ei kai siinä siivoamisessa silloin mitään pahaa ole..



Joskus vaan tuntuu, että "kasvatuksen" kiinnostuksen kohde on enemmänkin näiden normatiivisten taitojen opettamisessa, kuin itse lapsuuden tukemisessa..



ap

toiminutta systeemiä koskemaan kaikkia lapsia.

Öiti valitteli, kun kolmevuotias ei siivoa lelujaan. Äidin ideana oli uhkailla, että kerää lelut ns. pannaan?

Liika järjestäytyneisyys estää lapsen normaalia kehitystä (Bergström 1996)

Mikäli siivoaminen on mukavaa, eikä aiheuta riitoja, niin eihän siinä silloin tietystikään mitän vikaa ole :)

Riitely ei vain ole asian väärti.

Siivoamaan kun ehtii sitten myöhemminkin:)

ap

ja on sen myös opittava tai sitten äiti tekee kaiken

Toki myös otan kiitollisena vinkkejä vastaan että miten tuon juuri 7v täyttäneen sitten saisi siivouksesta innostumaan kun ei ole tähän mennessä sitä vielä tehnyt? Mikään tavaroiden takavarikointi tai apuna oleminen ei auta...

Voi pyhä curling-vanhemmuus

Kuoritko perunatkin kunnes lapsi on henkisesti kypsä tekemään sen itse?

Toki myös otan kiitollisena vinkkejä vastaan että miten tuon juuri 7v täyttäneen sitten saisi siivouksesta innostumaan kun ei ole tähän mennessä sitä vielä tehnyt? Mikään tavaroiden takavarikointi tai apuna oleminen ei auta...

Meidän 2,5-vuotias on siivonnut viimeisen vuoden ajan huoneensa joka ilta. Hän siis siivoaa ainakin puolet leluista, me vanhemmat loput. Sama tapaus myös vie pyykkinsä itse pyykkikoriin ja laittaa astiansa tiskipöydälle pyydettäessä. Mitenkään pakottamalla tämä ei alkanut, vaan huomasimme että meille on syntynyt harvinaisen omatoiminen ja sitkeä pikkumies. Näitä ominaisuuksia tukemalla hän osaa taitavasti mm. pukea ja riisua kaikki sisä+ulkovaatteensa, onkin muuten päivähoitoryhmästään ainoa joka tähän kykenee. Olen ylpeä että lapsi tuo julki tarvettaan oppia omatoimiseksi, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö usein lellisi häntä tai auttaisi vaikkapa siinä pukemisessa ilman pyytämistä.



Nykyään jopa 4-vuotiaita kuljetetaan rattaissa, jalat vaan retkottavat maata laahaten. Samat lapset passataan piloille kun ei vaadita edes alkeellisia käytöstapoja (meillä on opeteltu niitäkin, esim. ruoan jälkeen sanotaan "kiitos" ja maitoa pyydetään kauniisti), puhutaan vaan että "ne on vielä lapsia". Joku voisi kertoa näiden lasten vanhemmille että se perusterve 4-vuotias jaksaa kyllä kävellä 0,5 kilometriä kauppaan ja takaisin, sekä kykenee pyytämään anteeksi ja kiittämään.

Itsenäisellä tarkoitan siis esim. just näitä siivoustaitoja, pukeutumistaitoja, syömistaitoja, vessatouhutaitoja, nukahtamisen taitoja, kaveritaitoja jnejnejne. Näistähän aina mammat taistelee. Jonkun mielestä 1-vuotias on jo ihan tarpeeksi vanha oppimaan ja teemään yhtä ja toista. Seuraavan mamman viisivuotias kulkee tutti suussa eikä saa edes pissalla käydä ilman äidin valvovaa silmää. Meitä on joka lähtöön. Itselläni lapset ovat siivonneet 3-vuotiaana omat leikkinsä. Toki olen auttanut, jos on ollut ihan hervoton kaaos. Riitoja ei ole siivoamisen takia koskaan meillä ollut, koska asia on ollut alusta asti ihan itsestään selvyys. Lapsiraukat eivät tiedä muusta kuin siitä, että kamat siivotaan paikoilleen, kun leikki loppuu.