luin tänään paikallislehteä vuodelta 1953, siellä ilmoituksia mm."annetaan terve 3kk tyttölapsi"

tehtiin perinnöttömäksi, kun se nai perheen piian (eli alempiarvoisen). Talo myytiin vieraalle.

.. että tämä lasten myyminen, siis adoptio rahaa vastaan, on voinut olla osaltaan lasten turvaksi. Ilmaiseksi annettu lapsi voi joutua kenelle vaan, joutua heitteille ja häneen on voitu suhtautua elätettävänä, taakkana jonka pitää koko ajan olla kiitollinen. Taas jos lapsesta on maksettu kunnolla, on ottoperhe luultavasti myös lapsen halunnut...



Toki käsitän ettei se välttämättä noin ole, voihan sitä ostaa halpaa työvoimaa tai lapsi ei olekaan vastannut kuvitelmia tai muuten vaan kasvatus on ollut ankaraa, tai köyhä perhe on pyytänyt lapsesta rahaa ihan vaan siksi, että rahaa on pakko saada, jolloin lapsi on ehkä mennyt ensimmäiselle joka mitään suostuu maksamaan.



Uskonnolla on varmaan ollut ennenkin vankka vaikutus lapsiluvun lisäämisessä, tai lähinnä rajoittamattomuudessa. Syntiähän se on.

kun vaimo seksistä kieltäytyi. Kokonaisvaikutus saattoi olla paljon huonompikin näin -> avioliiton ulkopuolisia lapsia.

Ihailen 80: n isomummoa. Teki ihan oikein, kun kieltäytyi seksistä kolmen lapsen jälkeen. Ajatteli sentään jälkipolvien parasta eikä ollut itsekäs seksinnälässään.

seksistä kieltäytyminen ei todella välttämättä ole ollut epäitsekästä seksinnälän hillitsemistä, vaan mietipä omaa parisuhdettasi, miten kävisi jos toinen ilmoittaisi että tästä eteenpäin ei muuten heru enää ikinä? Hienoa, jos molemmat vanhemmat on sitä mieltä että se on hyvä juttu varmana ehkäisykeinona, mutta jos mies ei ole siitä tykännyt, niin koville joutuu perhe-elämä (ja ehkä ne piikatytöt sitten) niinkin. Kumpi sitten on pienempi paha, lienee ollut tapauskohtaista. Edelleenkin kaikilla naisilla, naiduilla tai naimattomilla, ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, kuin seksistä kieltäytyminen omalla päätöksellä.

Ei nainen voinut edes saada ilman miehensä lupaa, joten vähissä oli konstit jos mies ei asiasta välittänyt. Ja kun lapset oli naisen harteilla niin tuskin kovin moni mies edes mietti mitä seurauksia seksistä on. Nainen eli jatkuvassa pelossa "mitä jos tulen taas raskaaksi", eli naisten seksinnälkä mitä tällä palstalla on käytetty on usemmiten aika kaukaa haettu ilmaus.



Jatkuva raskauden pelko lapsilauman kanssa oli naisen osa siinä tapauksessa, ettei nainen enää olisi jaksanut lisää lapsia, eikä mies välittänyt naisen mielipiteestä. Eihän kaikilla ollut asiat niin huonosti, mutta pahimmillaan oli. Näin olen rivien välistä ymmärtänyt esim. mummoni puheesta.

Hän on saanut viimeisen lapsensa kolmikymppisenä ja avioliitto kesti kuolemaan asti, eli tuon rajapyykin jälkeen vielä 60 vuotta!

Tuntuu hurjalta ja voin vain kuvitella, kuinka rankka ratkaisu se on kummallekin osapuolelle ollut, mutta rankkoja asioita oli myös taustalla. Ensimmäinen lapsi syntyi avioliiton ulkopuolella miehen kanssa, joka pettikin samaan aikaan toisen naisen kanssa ja nuori isoäitini äiti antoi lapsen lastenkotiin, jossa pikkuista kohdeltiin kaltoin.

Toisen lapsen isoäitini äiti sai aviomiehensä kanssa, mutta vauva kuoli synnytyksessä (ja äitikin oli lähellä menehtyä). Kolmas lapsi syntyi sota-aikana miehen ollessa rintamalla ja isoäitini lähetettiin sotalapseksi. Tämä riitti isoäitini äidille ja hän halusi olla varma, ettei koskaan enää. Ja näin pariskunta päätyi tähän kovaan ratkaisuun.

Heillä oli onnellinen ja hyvä avioliitto. Itse en tuohon varmaan pystyisi, normaalioloissa viikkokin jo tekee tiukkaa. Toisaalta olen tuntenut heidät vasta myöhempinä vuosikymmeninä, ja en tiedä kuinka vilkas seksielämä 80 v. ihmisillä enää muutenkaan on.

seksistä kieltäytyminen ei todella välttämättä ole ollut epäitsekästä seksinnälän hillitsemistä, vaan mietipä omaa parisuhdettasi, miten kävisi jos toinen ilmoittaisi että tästä eteenpäin ei muuten heru enää ikinä? Hienoa, jos molemmat vanhemmat on sitä mieltä että se on hyvä juttu varmana ehkäisykeinona, mutta jos mies ei ole siitä tykännyt, niin koville joutuu perhe-elämä (ja ehkä ne piikatytöt sitten) niinkin. Kumpi sitten on pienempi paha, lienee ollut tapauskohtaista. Edelleenkin kaikilla naisilla, naiduilla tai naimattomilla, ei ole ollut sellaista mahdollisuutta, kuin seksistä kieltäytyminen omalla päätöksellä.

ja sekin on anettu pois. Lastenkodista sitten 3kk ikäisenä haettu nykyiseen perheeseensä. Ihan hyvä perhe oli. Bio-äiti oli yh.

Epäilemättä on isoäitisi äidillä ollut kova paikka, jo mikä tahansa noista lapsen menettämisistä yksinään, "seksinnälkä" lienee pienin huolista. Hienoa että avioliitto oli kaikesta huolimatta onnellinen. En tarkoittanut sanoja siten, että isoäitisi äiti ei olisi epäitsekkäästi toiminut. Kommenttini oli tarkoitettu sille joka kommentoi, että hieno kun joku on hillinnyt seksinnälkäänsä lasten vuoksi.

on kuitenkin vähän eri asioita kuin myyminen. Toki ilmeistä on, että yh-äiti 50-luvulla ei varmaankaan ole samassa asemassa pitämään lastaan kuin yh-äiti 2000-luvulla.



Tällasia asioita voi muuten miettiä, jos ihmettelee joskus miksi mummot on niin kärttyisiä... Sitäkin voi ihmetellä miten osa on kuin enkelit, vaikka elämä on ollut kovaa.

Eikä siitä ole edes kovin kauaa, v.57. Isän isä kuoli yllättäen ja isän äidin uusi mies ei hyväksynyt isää (aika nopeasti eteni uuteen suhteeseen, varmaankin taloudellinen pakko, isä oli perheen 4. lapsi).

Isä pääsi hyvään sijaisperheeseen, mutta tiesi koko lapsuutensa/ nuoruutensa olevansa ottolapsi, ja kärsi siitä koko elämänsä. Huonon itsetunnon avittamana viina vei masennuksen jälkeen. :/ Isä kuoli parivuotta sitten.

Täällähän puhutaan miehistä kuin jostain luonnonvoimasta, jolle ei mitään mahda ja joka on ihan luonnollista.



Uskon, että harvat miehet ovat todellisuudessa olleet niin välinpitämättömiä/julmia kuin tässä ketjussa väitetään. Ei muka mitään kiinnostusta lapsilukua kohtaan tms., kyllähän se suuri lapsikatras aiheutti miehellekin paineita elättäjänä!

Normaali ihminen ei hakkaa/raiskaa elinkumppaniaan, ei vaikka se kuinka olisi kulttuurin mukaan "sallittua". Miettikää nyt vähän. Alkoholistit, mielenterveysongelmaiset ym. ovat tietysti asia erikseen.



Sitä en kiellä, että ehkäisy on ollut lähes mahdotonta ja että varmasti jatkuva synnyttäminen on vaatinut veronsa naisen hyvinvoinnissa. Silti lapset olivat suuri apu taloustöissä ja vanhuuden turva.



Siitä olen samaa mieltä, että jos taloudellinen tilanne ei kerta kaikkiaan kestä enää yhtään lasta (ja ehkäisyä ei ole saatavilla), seksistä on syytä luopua. Tämä pätee myös nykypäivänä.

Tämä tapahtui 1900-luvun alussa: 19-vuotias sukulaistyttö pestattiin varakkaaseen perheeseen lastenhoitajaksi. Perheen isäntä lähenteli ja tyttö tuli raskaaksi. Tytön perhe nosti asiasta syytteen, mutt oikeudessa todettiin isännän olevan syytön. Tyttö ei kestänyt häpeää, sillä oikeudenkäynnistä puhuttiin jopa sanomalehdissä ja yhtenä aamuna tyttö löydettiin kuolleena -oli raukka ampunut itsensä.

mistä ne lapset tarkaalleen ottaen tulevat siinä vaiheessa kun joku renki tai isäntä sinne vällyjen väliin änkesi

mun mummo oli yh ja sai lapsia ainakin kahden eri miehen kansa, koska isäni isää hän ei koskaan suostunut kertomaan. hän kuitenkin piti ja kasvatti jokaisen lapsensa itse vaikka olikin hyvinköyhät olot. kun hän sai isäni jälkeen kaksoset, hän purskahti itkuun kun ajatteli ettei selviäisi. mut kylän naisetpa keräsivät vauvoille vaatetta ja auttoivat muutenkin. nykyäänhän naapurit eivät juurikaan toisiaan auta, mut silloin oli ihan arkipäivää et koko kylä kasvatti lapset jne. et tosiaan voisin tehdä saman valinnan kuin mummoni, enkä antais lapsiani pois, vaan keksisin keinon kasvattaa ja elättää lapseni.

jos se tekee minusta itsekkään, niin ehkäpä sitten olen.

Luuletteko, että Afrikassa tai intiassa äidit ihan huvikseen synnyttävät toista kymmentä lasta...tai Suomessa lestadiolaiset. Kun ehkäisy on synti ja nainen alistetussa asemassa tilanne on vaikea.