luin tänään paikallislehteä vuodelta 1953, siellä ilmoituksia mm."annetaan terve 3kk tyttölapsi"

et tiedän kyllä mitä tämänkokoisen perheen pyörittäminen vaatii. ymmärrän toki et ajat oli paljon kovemmat, mut en silti osaa ilmeisesti täysin eläytyä tuohon tilanteeseen. koska en , käsi sydämellä, pysty lastani pois antamaan oli sitten ihan mikä vaan. toki jos joutuisin tuohon aikaan ja tilanteeseen, niin en tiedä miten toimisin. vahva usko mulla kuitenkin on ihan itseni tuntien et lastani en pois antais.

Tuo ajattelutapasi on itsekäs, ei lapsen edusta lähtevä.

Palveluspaikoissa ei yleensä suvaittu mitään au-lapsia. Mihin ne olisi töiden ajaksi laitettu? Oikeastaan aviottomalla äidillä ei ollut paljon muita vaihtoehtoja kuin antaa lapsi pois tai elättää itsensä (ja lapsensa) huoraamalla.

ehkäisymenetelmiä ei ollut käytössä

en pidä itseäni kyllä itsekkäänä, vaan vakaasti uskon että minä pystyn tarjoamaan lapsilleni parhaan mahdollisen elämän. ihanko oikeasti olen ainoa kuka miettii tätä asiaa näin. oisko päätös laittaa lapsesta ilmoitus lehteen teille muille sitten helppoa!?

Ei taatusti ole ollut ja tuskallista on ollut lapsista erota. Siitä ei ole kyse.

Montako kertaa se sinulle pitää vääntää rautalangasta?

olla esim. jatkuvaa nälkä ja iso riski kuolla kulkutautiin aliravitsemuksen vuoksi, yksinolo aamusta iltaan, päivästä toiseen, kun äiti tekee töitä, yhteisön pilkka ja syrjintä jne. niin aika erikoinen ajattelutapa, sanoisin.

en pidä itseäni kyllä itsekkäänä, vaan vakaasti uskon että minä pystyn tarjoamaan lapsilleni parhaan mahdollisen elämän. ihanko oikeasti olen ainoa kuka miettii tätä asiaa näin. oisko päätös laittaa lapsesta ilmoitus lehteen teille muille sitten helppoa!?

on, kun antaa pois. Niin kliseelle, kuin kuulostaakin.

ja uusi äitipuoli ei hyväksynyt miehen aikaisempia lapsia.

montako lasta haluaa ja montako kykenee elättämään. Kuolema on ainoa poikkeus. Siihenhän ei voi varautua.



Mummoni (synt. 1898) päätti, että yhden lapsen saavat, jotta pystyvät sen sitten kunnolla kouluttamaan. Näin myös kävi.

niinhän ne minunkin äitini vanhemmat ihan itse päättivät, että mies menee tapattamaan itsensä rintamalle ja leski sitten otti ja kuoli kulkutautiin.

usein väkisin vaativat aviollisia oikeuksiaan ja esim. palvelusväen hyväksikäyttö ei ollut harvinaista?

ihan jokaisella on silloinkin ollut mahdolisuus päättää, montako lasta haluaa ja montako kykenee elättämään. Kuolema on ainoa poikkeus. Siihenhän ei voi varautua. Mummoni (synt. 1898) päätti, että yhden lapsen saavat, jotta pystyvät sen sitten kunnolla kouluttamaan. Näin myös kävi.

äitinsä oli yksinäinen nainen, joka yritti ensin pitää lapsen, mutta ei kyennyt. Myöhemmin otti kyllä yhteyden isääni ja minäkin hänet tapasin.

Isääni jätti lähtemättömät traumat tuo pois antaminen, hän ei päässytkään ihan mukavan pariskunnan hoiviin, vaan joutui kokemaan hyvin raakaa kohtelua.

montako lasta haluaa ja montako kykenee elättämään. Kuolema on ainoa poikkeus. Siihenhän ei voi varautua. Mummoni (synt. 1898) päätti, että yhden lapsen saavat, jotta pystyvät sen sitten kunnolla kouluttamaan. Näin myös kävi.

au-lapsia oli tänne vääntää? Mieheni isoäiti teki peräti 4 au-lasta kärsimään pilkasta ja lastenkodista. Vain yksi heistä sai ottoperheen.



Syynä kuulemma vain, että "hän vaan niin kovasti tykkäsi miehista". En käsitä. (kuulin siltä ottoäidiltä, joka oli tämän oikean äidin ystävä)

Meidän on niin helppo moralisoida..

Pakkoko niitä au-lapsia oli tänne vääntää? Mieheni isoäiti teki peräti 4 au-lasta kärsimään pilkasta ja lastenkodista. Vain yksi heistä sai ottoperheen. Syynä kuulemma vain, että "hän vaan niin kovasti tykkäsi miehista". En käsitä. (kuulin siltä ottoäidiltä, joka oli tämän oikean äidin ystävä)

Ja nykyyhteiskunta turvaa monin tavoin, ettei tarvitse niin tehdä.



Nykyisin yh saattaa pärjätä jopa paremmin, kuin avioliitossa olevat.



-50 luvulla asiat oli toisin, ei ollut ehkäisyä. abortit hoiti joku kylän noita jne.

monien piikojen oli vaikea kieltäytyä isännän yöllisistä seikkailuista. Monet äidit luovuttivat pakosta "äpäränsä" koska muutoin olisi saattanut mennä työ, ja kuka olisi huolinut enää vaimoksi huonoa naista.

Elämä oli tuollon paljon raadollisempaa, kuin nyt. Ja varmasti monet lapset on luovutettu itkulla, mutta rakkautta tuntien.



aikasempi aika -38-42 on ollut helpompi, silloin pystyi tekeytymään leskeksi eikä lapsi saanut äpärän mainetta eikä nainen huonon naisen mainetta.

Oli sellainen ehkäisyjauhe käytössä. Se oli sellaisessa pumpun tyyppisessä, josta sitten suihkautettiin emättimeen. Satuin löytämään sen mummoni jäämistöstä ja äitini tiesi kertoa, mikä se on. Ilmeisen tehokas valmiste.



Kondomejahan on ollut jo satoja vuosia. (Alun perin tehty suolesta.)

kortsuja käytettiin jo keskiajalla.

Naishistoriaa paljon lukeneena, tuollaisesta ehkäisyjauheesta en ole kuullutkaan. Kaikissä lähteissä todetaan että kondomin lisäksi mitään varmaa ehkäisymenetelmää ei ollut, joten saattaapa vain olla, että mummullasi kävi tuuri, ei tullut helposti raskaaksi..