LA marraskuu 2011?
Kommentit (620)
Heräsin tänään aamulla siihen, että kirkasta verta tuli ja reilusti... Ensiapuun ja ultraan... kohdussa ei mitään näkynyt, mutta kohdun limakalvot selvästi turvoksissa, joten jotakin siellä on ollut... Viikkoja tänään vasta 5+1, joten välttämättä ei ultrassa mitään sen kummempaa näykkään. Lääkäri oli sitä mieltä, että melko selkeä keskenmeno, vuodon myötä ovat kadonneet kaikki raskausoireet. Maha edelleen kipeä, mutta armoton migreeni, äklötys, pahoinvointi jne. katosivat sen siliän tien. Jos raskausoireet jatkuvat, niin sitten ultraavat uudestaan...
Möhköfantille iso halaus ja jaksamista!
Nuuhkis: Olis muuten kiva päivä kans 11.11.11 :) Ite kans tuota saikkua miettiny, mut ei oikein kehtaa, ja kun eivät töissä vielä tiedä... :/ Meinannu vaan olla pari päivää niin törkeen paha olo, väsy ja alavatsaa välillä nipistelee jännästi. Joten tullut kans tunne, että pitäis levätä. Mulla maha on ainakin kaiken aikaa niin sekasin, milloin mihinkin suuntaan, että kaiketi nuo vatsaoireet ihan normaaleja raskaudessa. Muistelen vaan, että esikoisen aikaan mulla oli vaan kovalla maha, nyt ihan sekasin.
Adalat: Meillä kans vain tuo niskapoimu ja sitten se rakenneultra. Siksi haluankin tuonne alkuraskauden ultraan, kun ei oma neuvola paljoa tarjoa. Tosin lisääntyny 13 vuoden aikana jopa yksi ultra, esikoisen aikaan oli vain yksi.
Neitoperhonen: Hyvä että olet saanut asioita järjestymään, kyllä ne siitä, kun otat asian kerrallaan. :) Mä kans yritän popsia koko ajan jotain, viinirypäleitä yms. muuten huono-olo iskee ja sit ei pysty syömään. :(
Maatiainen: Onnea mummopuoleudesta :) Vähän yli 30 mullakin ikää, en mummoksi kylläkään vielä tulossa, mutta vanhaksi itsensä tuntee, kun edellisestä raskaudesta 13 vuotta aikaa... Mullakin tissit tosi arat ja "kireät".
Marjuska: Niin sitä pitääkin uskoa täysillä! Tuota unilomaa tarvisin kans varmasti... no onneks viikonloppu kohta, pitkä sellainen, koska ultra vasta maanantaina. :)
Tapir: :D Mukavaa että kaikki hyvin. Annoit hyvän muistutuksen, että pitää nauttia tästä pahastakin olosta. ;)
ON: taisikin tuolla jo kaikki itestä tulla... maanantaita täällä odotetaan siis kuin kuuta nousevaa, KERRANKIN! Vihaan maanantaita yleensä. :)
-Kokis- RV 7+1
Onnea kaikille hyvistä ultrakokemuksista ja Möhköfantille tsemppiä ja rutistus!
Maatiainen: mäkin täytän 31, joten kuulen siis odottajien "vanhempaan ikäluokkaan" mutta en kyllä haluaisi itseäni mummoksi tituleerata, aika hurja tilanne sulla;)
ON: aika oireetonta...tissit tuntuu raskailta, samoin alavatsa. Nopeissa nousuissa tuntuu et jotain siellä vatsassa tapahtuu, mut mitä, siitä en ole yhtään varma. Mä osaan alkaa nauttia tästä vasta kun tää menee edellisen km yli eli viikolle 13 ja ultrassa on näkyky elävä sikiö. Toi oireettomuus meinaan vaivaa, vaikkei ekakaan raskaus kovin vahvoja oireita antanu, pahimmat oli varmaan 7-9vk, eli siihen siis matkaa. outoja unia olen nähny kokoajan ja joka yö! Ja ainakun havahdun hereille, vaihtuu uus uni;)
Taide 5+1
Minäkin ilmoittaudun tänne.
Viikko sitten tein clearbluen digitaalisen raskaustestin johon tuli että raskaana 3+ eli sillon ois viikkoja ollu 5 + ja nyt on sit vissiin 6+? Mulla oli keskenmeno helmikuun 14.päivä eikä sen jälkeen sitten menkkoja tullutkaan. Laskurin mukaan LA olis 20.11?
Huonoa oloa ja valtavaa heikotusta on ollu.
En ole vielä soittanut neuvolaan. Mulla on takana 2 keskenmenoa joten otan ihan iisisti. Tämä olisi siis ''esikoinen''.
Toivotaan että kaikki menee nyt hyvin.
Lindaliina rv 6+5?
Möhköfantille isohali ja pahoittelut ikävistä uutisista. On se niin väärin... Muille onnea iloisista ultrauutisista, ihana lukea niitä. Ja tervetuloa Lindaliini :) Meillä taitaa olla sama LA 20.11! Tosin mullakin vielä neuvola ja ultra käymättä. Eka neuvola keskiviikkona...
Mä laskeskelin nyt noita raskausviikkoja uudestaan ja oli sitten väärässä. Katsoin tuolta vauvan raskauskiekostakin uudestaan. Eli nyt on menossa rv 6+6 (mikä on kyllä jo seitsemäs raskausviikko). Tämä sekoitti ajattelemattoman ja innokkaan pään :)
Tintti + Tiitiäinen rv 6+6
Tervetuloa Lindaliini ja Tintti: vähemmästäkin sitä laskuissa sekoaa, sen verran pyörälle tässä menee pää. ;)
Täällä siis olotilat vaan huononee... niin kamalaa oloa ja oksentelua, eikä todellakaan vain aamusin, vaan aamusta iltaan... Edellisessä raskaudessa (siis 13 vuotta sitten) oksensin kaks kuukautta joka päivä, joten sama kenties toistuu... Noh, kestin silloin, kestän nyt! Tosin miten vain pystyy tekemään töitäkin, se on eri asia... en haluis pois töisätäkään olla.
Jostain syystä olen nyt parin päivän aikana kuullut odottavani tyttöä ja vähän sitä kyllä epäilen itsekin. Tyttö kun ennenkin sai mut oksentamaan. Tosin josko kuulun sitten niihin jotka oksentaa molemmista... no samapa tuo, onhan se hauskaa kun ihmiset arvuuttelee. :D
Vielä pari piinapäivää ennen kuin pääsen ultraan...
-Kokis- RV 7+3
Kuulumisia myös meiltä...keskiviikkona on varhaisultra. Toivon kovasti, että siellä on joku kotona.
Olen joutunut töissä muutamalle työkaverille kertoa vauvasta pahoinvoinnin vuoksi.Tuntuu mukavalta, että joku tietää töissäkin, jos huonosti käy. Ei tarvitse sitten selitellä.
Pahin väsymys on taittunut, kun aloitin vitamiinien syönnin. Ärtymystä on sitäkin enemmän, tunteet on pinnassa ja nukun huonosti. Vatsa on turvonnut, enkä mahdu enää omiin farkkuihini, sormia turvottaa ja nukun huonosti.Olo on kuitenkin onnellinen ja toiveikas.:)
Jännitystä, odotuksen odotusta ja hyvää tuuria kaikille !
Suuret pahoittelut heille, jotka ovat pikkualkunsa menettäneet ja tervetuloa uusille!Itselläni on ollut nyt vähän hiljaiseloa täällä, oli niin karsea vatsatauti tällä viikolla koko perheellä, etten ole jaksanut kirjoitella. Todella voimattomaksi kyllä veti, varsinkin kun tää raskaus jo pelkästään vie voimia. Onneksi nyt ohi kuitenkin jo, huh.
Neuvolassa kävin ekaa kertaa viime ke ja siellä merkittiin lasketuksi ajaksi 6.11., vaikka ultrassa Ryyni olikin muutaman päivän vanhempi. Pidetään nyt tää ja tarkennellaan la:ta sitten np-ultrassa, jonne ei olekaan enää kuin 2,5 viikkoa :) Yllätyin, kun neuvolatarkastuksia on leikattu niin paljon, että seuraava käynti on kuulemma vasta rakenneultran jälkeen?! No, eipä tällainen kolmosta odottava nyt niin hirveesti sitä neuvolaa koko ajan tarvitsekaan, mutta olisihan niitä sydänääniä ollut kiva käydä välillä kuuntelemassa. Muutenki olen hiukan pettynyt neuvolatätiin, joka on minua nuorempi tyttönen, vaikuttaa hiukan epävarmalta ja kokemattomalta.
Lievä yökötys ja väsymys jatkuu, mutta se kuuluu asiaan.
Ai niin, onnittelut teille, jotka saitte hyviä uutisia ultrasta! Kyllä se vaan niin paljon helpottaa, kun näkee että siellä on joku, jolla on kaikki kunnossa :)
Lipstikka ja Ryyni rv 9
...marraskuun mammojen joukkoon.
Raskausviikko yhdeksän alkoi tänään. Laskettu aika siis 12.11.
Esikoista odotamme ja raskaus lähti käyntiin samantien kun ehkäisy lopetettu. Huikea juttu!
Täpinöissäni olen.
Eka neuvolakäynti oli jo rv 6+3 ja lääkärineuvola rv 10. Ajattelin odotella rv 11 ultraan, koska selkeät raskausoireet on. Rinnat erittäin arat ja "täydet", voimakas väsymys sekä yököttävä olo ja pahoinvointi. Jäinkin sairaslomalle tällä viikolla väsymyksen takia, koska työskentelen ambulanssissa ja työ on yöheräilyä. Ei vaan enää jaksanut nousta keikalle ja oksennuspussi piti olla taskussa aina. Tämä nyt paras vaihtoehto muutaman viikon, jospa olotila muuttuu virkeämmäksi jossain vaiheessa.
Mukavaa ja mielenkiintoista lueskella muiden mammojen kirjotuksia ja ajatuksia. Toivotaan että saadaan olla marraskuuhun asti mukana keskusteluissa.
Heissan ja tervetuloa uudet :) kiva lukee neuvolakuulumisia..
Huomenna klo 13 eka neuvola, vähän jännittää, en tiiä miksi. Tänään alkoi rv 10.
Onneks pahoinvointi on lähes loppunu, iltaisin vaan hampaita pestessä yököttää. Muuten ihan hyvä olo.
Oltiin viikonloppureissulla, ja kyllä huomasi kun istui autossa n.300 km matkan, niin selkä ja jalat väsyi helpommin kuin ennen. Turvotusta on alkanut tulla enemmän, mutta onneks kaikki housut vielä menee helposti. Sormet on melko turvoksissa ja vatsakin hieman. Tosin veljenpoikani (3v.) sanoi et "läskimaha" :D.
Välillä tuntuu et toi mun mies ei tajua, mistä on kyse. Olisin halunnut et hän lähtee ekaan neuvolaan mukaan, mut ei kuulemma viitsi pyytää töistä vapaata.. No, toivottavasti seki alkaa pikkuhiljaa enemmän kiinnostuu tästä. Vaik kyl kumpiki toivottiin ja odotettiin tätä raskautumista.:) Sellasta tänne.. Tsemmppiä ja jaksamista kaikille!
Henrika rv 9+1.
Tosi nopeesti jotkut ovat päässeet neuvolaan? Mulla on neuvola vasta tuolla tän kuun lopussa, eli viikkoja olis sillon 9+. No onhan tämä kolmas lapsi, mutta edellisistä on sen verran aikaa että olishan niitä sydänääniä kiva ollu kuulla useamminkin. Samaa sanoi joku muukin täällä :)
Muuten menee ihan mukavasti, mutta tissit on arat ja vähän kasvaneet, ja kireemmät housut alkaa kiristää ikävästi. Kävin jo kaivamassa varastosta isompia vaatteita. Toivottavasti nyt ihan vielä ei kukaan keksi että meillä ootetaan.
Mies ei täälläkään oikeen osaa olla mukana.. Se ei puhu vauvasta, ei kysele mun oloja, ja kun kerron oma-alotteisesti vointejani niin ei kommentoi.. No täytyy yrittää olla loukkaantumatta, tuo nyt vaan on tommonen mölli :) Sen verran on juteltu, että on kyllä onnellinen vauvasta, mutta sitä pelottaa jos mulle tapahtuu jotain. Edelliset synnytykset ei oo menny niinku oppikirjasta, kai se pelkää että jos kuolen.. No mä en pelkää sitä, mä pelkään että tää menee kesken tai että sillä vauvalla on joku sairaus tai vamma.. Sen verran on lähipiirissä sattunu kaikkea että oon tietoinen mitä kaikkea voi tapahtua. Mutta elämä ylipäätään on riskiä, ei voi elää koko ajan pelossa. Pitää koittaa nyt nauttia tästä, viimeisestä odotuksesta ja uskoa että kaikki menee hyvin.
Maatis 6+0 LA 29.11.
Tervetuloa uusille!
Minullakin alkoi rv 9 ja neuvolaan pääsee huomenna. Olen aika innoissani kun viimein ollaan 'tässä vaiheessa', edellinenhän meni kesken niin että joutui neuvolan perumaan.
Minulla mies on onneksi yhtä innoissaan asiasta ja ainakin kovasti yrittää ymmärtää pahoinvoinnin ja väsymyksen aiheuttamaa tilaani. Oli viime yönä jopa nähnyt painajaista neuvolan papereiden täyttämisestä ;-)
Ihan järkyttävää tämä väsymys; koko ajan olen kuin sumussa. Tuntuu, että aivot ei toimi ollenkaan. Äskenkin unohdin kirjautua sisään tänne ja ihmettelin, että mikä hitto on kun en pääse kirjoittelemaan kommentteja.
Möhköfantille isot pahoittelut huonojen uutisten tiimoilta.
Miehistä...meillä mies on varovaisen innoissaan tästä raskaudesta. Se edellisen raskauden keskenmeno oli hänellekin tosi kova paikka ja huomaan, että mieskin suhtautuu tietyllä tavalla varovaisemmin tällä kertaa. Kun olin siellä alkuraskaudenultrassakin niin mies oli kuin tulisilla hiilillä odotellut kuulumisia ja sain räpätykset siitä, että en ollut ihan HETI älynnyt soittaa hänelle vaan ajoin 10 minuuttia kotiin ja kerroin sitten kuulumiset. :)
Minulla on ensimmäinen neuvola ensi viikon perjantaina. Sitä odotellessa, vaikka eipä siellä juuri muuta tehdä kuin papereita täytellään.
adalat 8+2
Hornet: ihanaa että joku muukin on ärtynyt! Mä luulin jo hetki sitten että olen sekoamassa näiden raivareideni kanssa. Vajaa kolme vuotias esikoinen koettelee hermoja temppuilemalla pukemisen, vessassakäynnin ja päiväunien kanssa niin että mun tekis mieli satuttaa sitä, ees ihan pikkasen:) Hermo menee!! No äsken päiväunitaistelun loppuun huusin niin että se säikähti ja minä myös, sitte viskasin sen vielä sänkyyn kun rimpuili koko ajan pois. No sillä seurauksella että se säikähti ja minä. Molemmat itkee ja äiti pyytelee anteeksi kun hermostui. Mä oon niin huono tässä, välillä mietin et kannattaako tätä toista ees tehdä kun pinna menee ton ekankin kanssa noin pahasti.
ON: veto pois kun leikkiautosta, jäsenet tuntuu raskailta ja haluis vaan omaan pieneen kuplaan pakoon kaikkea -kun ei pääse menee hermo. Nälkä yllättää yöllä ja aamulla heti ekaksi. Vatsaa välillä koskee, muita oireita ei olekkaan...Viimeks sain tälläsia raivareita 3kk esikolle imetyksen yhteydessä kun en ollu nukkunu synnytyksen jälkeen oikein ollenkaan ja imetys oli yhtä tappelua! Mua ei varmaankaan oo luotu äidiksi:(
Ahdistunut Taide 5+5
Huiskis, lumi sulaa ihan silmissä! Ihanaa, kevät on oikeasti täällä:)
Taide: mäkin pimahdan joskus...ja kun esikoinen oli pienempi eikä tajunnut yhtään mistään yhtään mitään saatoin saada ihan kipeet raivarit. Mä olen selittänyt sen unottomuudella ja kai se lapsikin vaistoaa, että äiti on väsynyt ja hermostunut. Nyt yritän laskea aina ihan aikuisten oikeasti kymmeneen, istutan muksun alas ja jututan. Tää on helpottanut, samoin kolmen varoituksen tapa.
Keskiviikkona neuvola, sit vkoja 8. Uskomatonta.
Mies ei pääse mukaan, kun on työkeikalla, mutta onneksi on muuten mukana tässä kaikessa. Kysyy vointia ja on tehnyt lapsen kanssa sekä kotihommia enemmän kuin aiemmin!!! jipii!
Taide80: Luulen, että tiedän tunteen. Täällä vajaat kaksi vuotias esikoinen keksii myös temppuja välillä niin, että on itsellä vaikeuksia suhteuttaa hermostumisen tasoa itse kiellettyyn toimintaan.
Olen monet huonot omatunnot välttänyt sillä, että olen tiettyihin tilanteisiin luonut valmiita toimintamalleja itselleni esim. juuri tähän iltaunille menoon. Mietin siis valmiiksi, että missä kohdin menee pieleen ja yritän välttää sitä.
Minäkin mietin omaa jaksamistani sitten kahden pienen lapsen kanssa, jos niin pitkälle edes päästään.Luulen, että se kuuluu asiaan käydä näitä asioita tälla tavalla läpi mielessään. Lisäksi painaa mieltä sitten huono omatunto, että pitäisi olla vain onnellinen ylipäätänsä siitä, että odottaa vauvaa. Silti...kaikki tunteet kuuluvat asiaan ja ovat osa tätä projektia!:)
Eli tuli alkuraskauden ultrassa käytyä tänään ja miestä kovasti jännitti, kun anoppi on "pelotellut" kaksosilla. :D Noh, yksi siellä kuitenkin vain oli, sydän sykki ja vastasi vk 7+2 (nyt mulla siis 7+5). 11 mm oli kaverilla pituutta. :D
-Kokis-
Eilen mulla oli järkyttävää oksentelua ja pahoinvointia oli koko päivä, toissapäivänä myös. Tänään oli lievää huonovointisuutta mutta eipä onneks tarvinut töissä oksennella. Toisaalta, huolestun heti et no miksen tänään oksentanu, onko kaikki hyvin..
Mua jännittää siis aivan hirveesti tuo ultraan meneminen. Ekan kerran kun olin raskaana niin mun neuvolatäti sanoi että sydän lyö, (olin viikolla 13) sitten alkoi kovat kivut ja menin päivystykseen niin selvis että pieni oli kuollut jo viikolla 8. Ei oo oikein luottamusta tuohon omaan neuvolaan.
Ehkä parin viikon päästä aion mennä yksityiselle kurkkaamaan. Ja aviomies lähtee ehdottomasti mukaan.
Mua pelottaa niin hirveesti kun on jääny traumoja. Kuinka kestäisin kolmannen keskenmenon? Noh, joku sanoikin hyvin että ei sitä kannata koko ajan pelossa elää.
Tsemppiä ja voimia kaikille!
Lindaliina ja nuppunen7+1
Ja taitaa kohta olla mullakin saikun paikka, nyt rv 7+3 ja pahoinvointi on käsittämätöntä. Kerroitko töissä raskaudesta?
Kannan myös korteni kekoon tähän positiivisuuden tiivistymään. :) Itselläni meni ultra myös hyvin. Siellä se pieni alku köllötteli, vastasi viikkoja ja sydän löi oikein upeasti. ISO kivi vierähti rinnalta, vaikka tiedostan oikein/liiankin hyvin, että alussahan kaikki on ja tässä voi tapahtua vaikka mitä, mutta tällä hetkellä kaikki näyttää oikein hyvältä. :)