LA marraskuu 2011?
Kommentit (620)
Aluksi pahoittelut Nöpönäidille! Voimia!
Ja onnitteluja kaikille, jotka ovat saaneet hyviä ultrakuulumisia! Ja tervetuloa kaikille uusille.
Itselläni oli ensimmäinen ultra 1.4 ja lääkärin tuomio oli tyly, ei täällä mitään ole, mut katsotaan viikon päästä uudelleen. Viime viikon olin ihan maassa ja odotin pelonsekaisin tuntein tätä päivää. Äsken tulin ultrasta kotiin ja masussa köllötteli pieni asukas, jolla syke ja vastasi viikkoja 6+4, eli hieman oletettua nuorempi. Mikä helpotus!
Ja riian 80 ja MarrasQ: täällä myös yksi sakussa (yksityisellä) työskentelevä, toistaiseksi jaksaa, mut saa nähdä kuinka kauan. Meillä kun on aina viikko töitä ja viikko vapaata...
Mitäs Minni86 kuuluu?
Paljon tsemppiä kaikille odotukseen!
Lumi + onni 6+4
Nöpönäidille syvät pahoittelut ja paljon jaksamista!
Lumi: Hui kauhistus! Ihan kamala viikko sinulla varmasti ollut. Onneksi kuitenkin pikkuinen löytyi! :) Millä viikolla menkkojen mukaan olisit nyt ollut muuten menossa?
Tänne ei kuulu edelleenkään oikein mitään. Olen ummetusta vaille oireeton, ja painokin vaan putoa. Onkohan tuolla mahassa edes ketään..?
Aluviikosta on sitten aikataulussa labrakokeet. Pitää kotona ensin purkittaa virtsanäytettä, sitten pitää odotella seuraavaa virtsanäytettä varten parituntia joka annetaan paikanpäällä verinäytteiden kanssa. Johan on säätöä taas tiedossa. Ihan varmana kohellan kotona niitten pissapurkkien ja koeputkien kanssa :P
-Aveena, rv 9+6
Luminainen: hui! Miten ne voi noin hurjasti mennä vikaan siellä ultrassa? Millä viikoilla luulit olevasi?
Aveena: Mihin tarvitaan noin paljon virtsanäytteitä?
ON: heikko olo tulee mulla iltapäivisin ja alkuillaksi?? Outoa! Silloin turpoaa myös maha. Oon Karpannut ennen raskautta, mut nyt oon menny hövelimmin hiilareiden kanssa, liekö tuo heti vaikuttanut? Epäilen myös kokoajan että masuasukkia onkaan, jotain itsesuojeluvaistoa...?
Taide 6+2
Heippa kaikille! Menin outojen alavatsakipujen takia 7.4 lääkäriin ja siellä sanottiin että olen raskaana! 4 vuotta on aviomiehen kans yritystä takana ja nyt oon ekaa kertaa raskaana koko elämäni (30v) aikana. Olen ihan sekaisin, pelottaa, naurattaa ja itkettää kaikkia yhtaikaa. Tänä aamuna kävin ultrassa kun alkoi tulla kirkasta vuotoa ja alavatsa on kipeämpi kuin eilen. Se pussukka näkyi kohdussa kiinnittyneenä, mutta lääkäri ei erottanut onko sisällä mitään. Maanantaille uusi aika gynekologille joka katsoo paremmalla laitteella. Kuulemma kipuilu voi olla ihan normaalia tässä vaiheessa mutta itseä hirvittää. Olen sairaslomalla maanantaihin (hoitsu) ja olen yrittänyt lepäillä. Ei väsytä, ei okseta, vähän on etovaa oloa, koko ajan nälkä mutta ei tee mieli syödä kun maha täyttyy tosi nopeaa, hikoiluttaa ja palelee, kädet on tosi kylmät, pienessäkin rasituksessa alkaa sydän hakata ja tosi herkästi pyörryttää.
Rachelle: Tervetuloa ja oikein paljon onnea! Varmasti huolestuttava tilanne kyllä, mutta ihan alussa UÄ ei vielä kovin informatiivinen olekaan. Kuinka pitkällä raskaus on nyt menossa?
Itse kävin ultrassa rv 4+6 (menkkojen mukaan piti olla jo 6+0, kohdun ulkoisen raskauden jälkeisen raskauden seurannan takia noin varhainen ultra). Tuolloin oli laitteena sairaalan paras UÄ-laite, jolla 1mm kokoinen sikiökaiku pussukassa näkyikin, mutta jos laite olisi ollut mikä tahansa muu ei ultrassa olisi silloin vielä näkynyt yhtään mitään.
Taide: Kotoa tuotavasta näytteestä katsotaan näemmä leukosyytit, nitraatti (jotkut bakteerit tuottaa, viittaa siis bakteeritulehdukseen), albumiini (eli käytännössä proteiini), pH, suhteellinen tiheys, ketoaineet ja sokeri.
Paikan päällä annettava on taas bakteeriviljely. Tuo viljely varmaan pitää laittaa erikoisastiaan ja laittaa hetki +37 asteeseen kasvamaan, tai jotain.. Mutta sitä en tajua, miksei kaikkia näytteitä voisi vaan antaa paikanpäällä.
Tai no, ehkä tuo kotona pissiminen on ihan hyvä idea sen puoleen, että aamulla on aina niin kamala vessahätä, etten todellakaan selviäisi elossa labraan asti ;)
-Aveena, keskiyöllä vaihtui rv 10+0, eli kaksinumeroisille päästiin \o/
Kesken taitaa mennä tämä raskaus.. Eilen alkoi rusehtava vuoto ja on jatkunut koko ajan. Ei mitään massiivista, semmosta niukkaa, lähinnä paperiin tulee punaista ja pieniä hyytymiä. Vaikka tiedän miten tavallista on että näillä viikoilla kesken menee, se sattuu silti niin paljon :´(
Maatis (piti olla 6+5)
Maatiainen otan osaa todella paljon. :(
Mä epäilisin että rv on 4+? tai 5+?. Mun kierto on ollut todella epäsäännöllinen joten on vähän hankalaa laskea menkoista.
Mä olen koko päivän heti aamusta asti vain itkenyt. Pelkään maanantaista ultraa niin paljon, tai lähinnä sen tuloksia. Olen vakuuttunut että tämä on tuulimunaraskaus kun yksi hoitaja sairaalassa mainitsi että kipuilu voisi viitata siihenkin. Eilen pyörittelin asiaa päässäni ja tänään olen itkenyt. Ja itkenyt. Ja itkenyt. En ole kertaakaan ollut raskaana tähän saakka, joten miten se nyt voisi sujua heti ongelmitta? Mies on onneksi ollut isona tukena asiassa ja lohduttanut.
Mulle myös tehty noin 10 v sitten konisaatio josta johtuen kohdunkaula niin arpeutunut ettei avautunut ekassa synnytyksessä ollenkaan. Silloin päädyttiin kiireelliseen sektioon. Toinen oli myös sektio, suunniteltu mutta alkoi ennen aikojaan ja muuttui siis kiireelliseksi sektioiksi. Toisen olisin voinut koittaa synnyttää alakautta mutta en halunnut, ekasta jäi niin pahat muistot. Kärvistelin toista vuorokautta supistuksia, lopulta voimat oli niin loppu etten enää pysynyt tajuissani..
Eli kolmas sektio on tulossa.
Kävin lääkärissä alavatsakipujen ja raskausoireiden loppumisen takia. Ultrasivat ja kaikki ok, juniori vastasi viikkoja ja sydän sytkytti. Sairaslomaa sain muutaman päivän. Siinä samalla sitten kaikki työkaverit kuulivat raskaudesta :( Kun ovat tk:ssa töissä. Perhana. Sieppaa todella paljon. Olisin halunnut pitää tämän yksityisasiana vielä muutamia viikkoja.
Epävarmuus... Vahinkohan tämä raskaus oli. Ja olenhan minä(me) suunnitellut että lähivuosina ehkä lasta yritettäisiin. Mutta alkuinnostuksen jälkeen en ole varma onko tämä ollenkaan hyvä juttu.
Mies on työtön ja menossa koulutukseen ehkä syksyllä toiseen kaupunkiin. Eli juuri la aikaan. Olisin siis yksin lasteni kanssa.
Mun taloudellinenn tilanne paheni juuri nyt enkä tiiä miten muutenkaan pärjäisin pari vuotta yksillä tuloilla tai äitiyspäivärahoilla.
Mies ei taida olla valmis vanhemmaksi.. Haluaa toki mutta samaan aikaan ei halua vastuuta. Kiva ajatus siis että olisi isä kunhan se ei muuta hänen elämäänsä.
Parisuhteemme ei muutenkaan ole hyvässä mallissa, hänen mielestään kyllä mutta minä en ole onnellinen nykyiseen tilanteeseen. Kaikki on 'hyvin' kunhan minä en vaadi mitään..
Enkä tiedä kuinka edes näistä alkaisi puhumaan. En halua kaivella vanhoja juttuja mutta ne vaivaavat edelleen. Ja aikaa asioiden selvittämiseen ei ole mahdottomasti.
Neuvola on ensi viikolla. Alunperin ajatus oli mennä miehen kanssa yhdessä sinne mutta taidankin mennä yksin ja jutella kätilön kanssa näistä jutuista pitkään ja hartaasti.
Ja pahalta tuntuu tästä puhua kun osa on saanut keskenmenon ja niin hartaasti toivonut vauvaa. Ja minä mietin keskeytystä.
:(
ISOT pahoittelut km:n kokeneille. Tiedän miten pahalta se tuntuu. :(
Taas pitkästä aikaa täällä. Pidin taukoa enkä jaksanut käydä ees lukemassa, kun oli se alkur-uä, ja siellä vähän hämärä tilanne. Ei vastannut sikiö taaskaan viikkoja, eilen ultrattiin uudelleen ja oli kyllä siihen viikon takaiseen nähden kasvanut ihan normaalisti. Tiedä nyt tästä sitte... Mä ehdin jo sen ekan ultran jälkeen surra tän raskauden päättymisen, ja nyt "täytyy" sitten taas asennoitua uudelleen, et ehkä tämä vauva syntyykin. Aika varovainen olo on ja epäileväinen, mut ehkä tää tästä... Jos niitä kahta km:a ei olis taustalla kummittelemassa, niin oisin varmaan ihan tyytyväinen. Mutta siinä toisessa oli just tää sama tilanne, ettei sikiö vastannut viikkoja vaikka syke näkyikin, sit alkoi tuhru ja sikiö oli kuollut ja tuli km kaikkien mahdollisten riesojen kanssa. Sen selvittelyyn meni noin 2 kk, mikä oli kyllä NIIN viheliäistä kaiken sen surun päälle. Muuuutta siis, varovaisen positiivisesti nyt suhtaudun tähän. :) Oireitakin on, ällötysolo koko ajan (siis todella, aivan koko ajan) ja tissit on arat. Täysin on samat oireet kuin kahdesta onnistuneestakin raskaudesta.
ONNEKS on viikonloppu. :) t.VM rv (laitetaan nyt sen uä:n mukaan) 7+3
Älä yhtään pode syyllisyyttä ajatuksistasi! Musta ne osottaa vastuunottoa ja kypsyyttä lapsen kannalta. Paras koti vauvalle on terve parisuhde ja jos valmiiksi on paha olla niin saahan sitä tilannetta epäillä!
Kannattaa kysyä neuvolasta parisuhdeterapiaa, ne tarjoaa sitä aika hyvin lapsellisille pareille just sen takia et perheet sais apua ongelmiin ja pysyis kasassa. Toi miehen tilanne on tyypillinen ekaa kertaa isäksi tuleville! Onko tää hänelle eka lapsi? Ymmärsin viestistäsi et sulla on kaksi ennestään? Ja vaikka niille sanoiskin et kaikki muuttuu, ne ei tajuu sitä kuitenkaan, en mäkään tajunnu miten paljon jotkut asiat muuttuu! Mut ei se tarkota et muutos olis automaattisesti jotenkin huonompaan suuntaan!
Toivottavasti saatte selvitettyä asioitanne! Mä oon kans ollu sellasta hyssyttelevää sorttia et vanhat asiat vaivaa mut en viittis puhuu niistä kun toinen suuttuu heti, mut kerran nostin kissan pöydälle ja aattelin et kävi miten kävi. Viikon verran oltiin molemmat hukassa, mut siitä pikkuhiljaa kuitenkin alko polku löytyä eteenpäin;) Tsemppiä!
ON: väsyttää ja vatsa on turvoksissa! Ostin just uudet farkut, jotka jo kiristää;)
Taide 6+3
Mun mielestä sun ajatukset on hyvin kypsiä. Vaikka itse haluaisitkin lapsen niin mietit siltä kannalta että onko lähtökohdat parhaat mahdolliset.
ON: Mä en varmaan pystyis tähän ilman miestä. Jos se ei tsemppais ja tukis mua niin ei oltais edes tässä pisteessä. Valmistelin sitä tänään siihen että kyseessä voi olla tuulimunaraskaus. Keskusteltiin ihan asiallisesti aiheesta ja sain tuoda ilmi omia pelkojani ja ajatuksia.
Kerroin mun isosiskolle tänään. Se oli ihan innoissaan ja ilmaisi halunsa päästä kummitädiksi. Ymmärsi kyllä hyvin etten halua kertoa vielä muille ja pelkään maanantaista ultraa. Sain siskoltakin hyvää tukea. Hänellä on keskenmeno takana niin tietää mistä puhuu.
Tänään ei ole niin kipeä maha kuin eilen. Ehkä vaan paremminkin aran tuntuinen alavatsasta. Ihan kuis ois tehnyt hirveästi vatsalihasliikkeitä eilen. Sitä kyllä ihmettelen et miksei mun tisseissä tunnu yhtään mitään? Ei nippaile, ei vihlo, ei jomota, nännit ei oo yhtään arat. Kaikilla muilla taitaa olla "tissioireita".
Rachelle ja masuotus 4(?)+?
Kävimme varhaisultrassa, koska mahani oli alusta asti kovin iso, toispuoleinen ja vähän kipeä.Pelkäsimme kohdunulkoista raskautta ja pohdimme myös kaksoiraskauden mahdollisuutta. Maha on niin iso, että tätä ei oikein pysty enää peittämään, koska olen muuten aika siro.
Yksiö oli siis kyseessä ja asukki makoili siellä selällään jalat pystyssä.:)
Voi miten ihanaa! Pidän peukkuja että kaikki menee hyvin! Saako varhaisultrasta itselle mitään kuvaa muistoksi?
Taide:
On hänelle eka lapsi. Tosin on ollut meidän kaksilapsisen perheen jäsen jo kolmisen vuotta joten suunnilleen tietää mitä lapsiperheen arki on. Ja hyvin on omaksunut isäpuolen roolin, siitä olen iloinen.
Pohdiskellaan asioita¨...
rv 8+2
Moi Lumi! joo täällä ollaan vielä mukana on vaan ollt niin huono olo 24/7 ettei oikein jaksa mitään töiden jälkeen, syöminen on ihan tuskaa ku koko ajan pökkii ylös ja silti pitää syödä vähintää 2 tunnin välein ettei olo mene ihan mahdottomaksi.. sit oksennnetaan tyhjää mahaa ja se sattuu... outoa on että maha näkyy jo vaikka oon paremminkin laihtunut 2 kg tän pahoinvoinnin takia.. outua.. en ymmärtänyt et se vois jo nyt mitenkään näkyä.. ultra on vasta loppukuusta et sit saa varmuuden et siä joku elävä on. Pahoittelut kaikille keskenmenon saaneille! se on todelle rankkaa..
Minni86 rv 9+2
Nuuhkis; olipas hauska se sinun pahoinvointikohtauksen syy ;). Ihme kun ei vielä itse ole laatannut kun noita vaipanvaihtosessioita. Tosin vanhemman kohdalla potalle opettelu lykkääntyi sen vuoksi kun en pystynyt tyhjentämään oksentamatta pottaa, eli sillon odotin toista alkumetreillä.
Täälläkin jo vatsa ihan turvoksissa, ja kun kylässä käyty niin saa ihan peitellä itseään väljemmillä vaatteilla ettei ihan vielä tarvitsisi käydä kertomaan syytä. Ensimmäistä odottaessa vatsa näkyi vasta viidennen kuun alussa, vaikka hoikka!
elviira 7+5
Kävin ultrassa ja siellä todettiin että raskaus vastaa 4+3 tilannetta. On siis varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin luultiin. Heippa vaan! :)
Rachelle
Kiva kuulla hyviä ultra uutisia.
Itse meen todennäköisesti tän kuun lopulla.
Pahoinvointia on ollu, etenkin sillon kun maha on ollut pitkään tyhjänä. Välillä ei oo mitään ja välillä taas oksennan ja on huono olo pitkään.Rintoa särkee monesti iltaisin.
Mutta nää selkäkivut vaivaa mua. Alavatsassa on tuntunu vihlontaa mutta ei menkkamaista kipua.
En tiedä onko mun haettava saikkua tän selän takia. Välillä ei oo mitään ja yhtäkkiä se on tosi kipee. Mun serkku joka on kätilö, sanoi että se on just sitä ku hormoonit löysyttää liitoksia.
Riina:Toivotaan että kaikki järjestyy ja mies kasvais aikuiseksi!
Rachelle: Hyvä että kaikki hyvin!
Parempaa vointia kaikille!
Lindaliina jonka maha pömpöttää ja nuppu 8+1?
Nuuhkis + avomies
vm -89 molemmat,
esikoinen LA 21.11
plussa 12.3.
Laikku+avomies, vm -78,
esikoinen tulossa
LA ~13.11
Mammeli85 + aviomies vm82
minä työttömänä ja miehellä vakkari
toinen pallero tuloillaan ;)
Tintti85 ja avomies88
molemmat töissä
esikoinen "Tiitiäinen" masussa
Aveena ja aviomies -84 ja -83
Esikoinen tulossa
LA 5.11.
tapir ja aviomies -78
kakkonen tulossa
LA 18.11
Hemuli ja aviomies -83 ja -66
uusperheessä eletään,
1 yhteinen lapsi ja miehelläni ennestään 2
LA 15.11
Kokis -79 ja avomies -77
Ensimmäinen yhteinen LA 16.11.
Kaksi ennestään, oma -98 ja miehen -09.
Lumi -84 ja aviomies -80
Esikoisen LA 25.11.2011
Pinssi vm.81 + avomies vm.80
Ensimmäinen yhteinen LA 1.11.-11
Ennestään minun poika 3,5v.
Henrika + aviomies molemmat -89,
vakkarityöt kummallaki,
esikoista odotellaan LA ~5.11.
Riian80+avomies
Ensimmäinen yhteinen, minulla ennestään jo leikki-ikäisiä poikia
LA 18.11
Päivitetään hei! Antakaa tulla tietoja!
On tullu niin paljon uusia että en ruvennu ite päivittelemään.
LAikku: Mä osallistun siihen seulontaan. Ei siitä mitään haittaakaan ole.
Kokonainenäitipuoli: Mulla vaihtui just viikko 8+0 ja pahenee vaan :/ Eiköhän se kohta lopu!
Taide: Mullakin oli aluks sillain, että huono olo oli vain iltaisin (nyt on ympärivuorokautista) aamupahoinvointihan on vain jäätävä klisee :D
VadelmaMama: Tsemppiä vaan, eiköhän se varmuus sieltä kasva kun viikkoja tulee lisää ja eiköhän kaikilla ole tuota epävarmuutta aluksi vaikkei keskenmenoja olisikaan. Älä kuitenkaan stressaa, koska sehän ei ole sille sikiölle hyväksi! Pidetään peukkuja että tälläkertaa menee kaikki hyvin! Kuulostaa kuitenkin hyvältä, että on normaalisti kasvanut!
Lindaliina: Kuuntele vaan kehoas, jos yhtään tuntuu siltä, niin hae sitä saikkua ja voithan lääkäriltä kysästä siitä selkäkivusta. Helpottaako sitä mikään? Venyttely? Lämmin? Hieronta? Mulla meni ohi kun kävin hieronnassa.
ON: Poskiontelontulehduksessa ja raskauden ja järkyttävän pahoinvoinnin ansiosta olen saikulla. Syön just sitä mitä pystyn, vitamiinilisä saa pitää huolen, että tulee kaikki tarvittavat.
Nuuhkis ja mönki 8+0
Ei oo tullukkaan pitkään aikaan kirjoteltua mitään. Poika vie niin paljon äitin aikaa ja illalla on niin poikki ettei vaan jaksa enää koneelle tulla. Muutaman kerran oon kyllä käyny teidän juttuja pikaseen lukemassa...
Noh mutta, eilen kävin sitten äitipolilla tarkistuksilla raskauden kestosta. Samalla siis sain ne verenohennuslääkkeet joita pitää nyt sitten pistää kerran päivässä synnytykseen saakka ja senkin jälkeen vielä 6 viikkoa. Pikkunen voi masussa oikein hyvin ja oli kasvanutkin mallikkaasti :) Huonoa oloa jatkuvasti... siis aamusta iltaan :( siinäpä mun oireet. Ei oo tissit kipeet eikä yhtään mitää muuta..
Ei kait se auta ku lähtee nukkumaan..
Mammeli ja kirppu 8+2