Lue keskustelun säännöt.
Nuorille perheille ei enää kelpaa käytetyt vauvatarvikkeet
08.03.2010 |
Tähän päätelmään olen lievästi pöyristyneenä tullut.
Meidän nuorimmainen on 2 v. ja olen sitten tutuilta (esikoistaan odottavilta/juuri saaneilta) vauvaperheiltä kysynyt haluaisivatko ILMAISEKSI esim. yhdellä lapsella olleet 3 vuotta vanhat, mutta täysin ehjät ja toimivat yhdistelmävaunut. Tai jonkin verran vanhemman, mutta ihan ehjän ja siistin pinnasängyn. Tai monta pussillista lastenvaatteita. Tai pinnansängynsuojuksia, vauvanpeitteen (käyttämätön!) yms.. siis ihan ilmaiseksi olen tarjonnut kaikkia.
Ei kelpaa kenellekään. Tulee vastaukseksi sellaista ihme ynähtelyä, "no joo, voishan sitä ny ehkä kattoo.." muttei mitään mielenkiintoa sitten kuitenkaan katsoa tai katsovat sillä tavalla pintapuolisesti ja tuntuvat vääntelevän käsiään tyyliin "mitenköhän tästä nyt kieltäytyisi"
tai yksi pariskunta jo lupasikin ottaa esim. syöttötuolin (sekin ihan uutta vastaavassa kunnossa) ja jäi sille puheille, että hakevat sen lähiaikoina.
Olen nyt odotellut puoli vuotta, ei ole hakijoita näkynyt eivätkä ole syöttötuolista enää mitään puhuneetkaan.
Itse en enää kehtaa kysyä, ettei tule se vaikutelma, että tyrkyttäisin väkisin.
Mutta ihmettelen kyllä, miksi ei kelpaa. Kai "nykynuoriso" (vaikken itsekään ole kuin vähän päälle 3-kymmenen) on tottunut jo että kaikki mitä itselläänkin on, on aina uutta ja ihan viimeisien trendien mukaista. Ei kelpaa siis mikään käytetty, vaikka kuinka olisi uudenveroinen.
Kommentit (67)
Kun joku on joskus esikoiselleen ostanut jonkun tavaran, niin kaikki suvun lapset, jotka ikänsä puolesta pystyvät käyttävät samoja. Eli noin kahdella "setillä" tavaroita on nyt kahdeksan lasta kasvatettu ja siitä sivusta on vielä muillekin joitakin kappaleita liiennyt.
Liekö kaikki johutnut siitä, että olemme kaikki hamaslääkäreitä, lääkäreitä, juristeja, ekonomeja ja yksi opettajakin on joukossamme. Meille sellaisilla asioilla kuin uudet vai käytetyt vermeet ei ole ollut merkitystä, elämässä kun on muutakin mietittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olenkin "jo" 30v. Yllätyksenä neljäs tulossa ja kaikki vanhat kamppeet olin myynyt ja antanut pois. Kyllähän siinä pitkän pennin säästää, kun ottaa käytettynä. Ehkä ne ekan kanssa ajattelee, että uudet kamat säilyy myös parempana seuraaville?
mutta en mä ois ottanut esikoiselle käytettyjä vaunuja vain siksi että ollaan nuoria. Onneksi ostettiin uudet, ovat hyvin palvelleet jo monta vauvaa. Ja muuten ostettiin ihan omilla rahoilla eikä kukaan meitä sponssaa. Käytetty pinnis kyllä löytyy ja syöttötuoli eli ehkä ei olla tyypillisiä nuoria;) Sitä paitsi miksi nimesit ettei nuorille kelpaa? Oletko kysynyt kolme-neljäkymppisiltä? Ne mun mielestä vasta tarkkoja ovat.
mutta voihan olla että ovat saaneet tavaroita jo jostain muualta tai sitten voi tulla tunne, että pitäisikin maksaa niistä ja ihan niin mieluisia ne eivät olekaan tms. Vaunuissa voi olla sellainen juttu, että niihin halutaan joku tietty ominaisuus, kuten hyvä säätövara aisassa pariskunnan huomattavan pituuseron tähden tai että menevät pieneen kasaan. Joku voi haluta ehdottoamsti kovan kopan jne.
se, että varsinkin nuorena kaikki tuntuivat kuvittelevan, että hypin riemusta, kun kaikki sukulaiset ja tutut rahtasivat meille vanhoja huonekaluja, astioita jne. Kaikki olisi pitänyt ottaa kiitollisuudella vastaan, vaikka olisi ollut kuinka karmeaa tavaraa, ja vaikka sitä ei myöskään olisi yhtään mihinkään tarvinnut.
Ei minusta voi muita syyllistää siitä, että he eivät halua ottaa sinun vanhoja romujasi "edes ilmaiseksi". Joko heillä on varaa ja halu ostaa uutta, tai sitten saavat mieleisempää (ilmaiseksi tai edullisesti) muualta. Tai ehkä jopa ovat päättäneet tulla toimeen ilman juuri niitä tavaroita, mitä sinä tarjoat.
Ostithan itsekin ilmeisesti melkein kaiken uutena. Ja turha selittää, ettei käytettynä löytynyt, huutonetti ja kirppikset olivat olemassa kolme vuotta sittenkin. Meidän lastentarvikeetkin on silloin käytettynä hankittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun tutuissa on suurin osa sellaisia joilla huomattava osa (=melkein kaikki tai vähintään puolet) lastentarvikkeista on hankittu käytettynä. Ja suurin osa on saanut ekan lapsen 25-32 vuotiaina.
vaunut olivat ainoat jotka ostimme uutena. Niitäkin metsästettiin useampi kuukausi ensin lähikaupunkien kirpputoreilta, kauppojen ilmoitustaulut tuli syynättyä, kyseltiin sukulaiset ja tuttavat läpi, mutta kun vaunuja ei löytynyt kohtuullisen matkan päästä, päädyttiin ostamaan ne uutena.
Vaatteita olen itsekin saanut käytettynä, ja mielelläni ne ottanut vastaan.
Minun eteenpäin tarjoamat vaatteet eivät ole mitään ikivanhoja tai kulahtaneita, pienin lapsemme on siis 2-vuotias, ja olen jo raakannut roskiin vaatteet, joissa pysyviä tahroja tai muuten epäsiistin näköisiä.
Eikä "vanhoiksi romuiksi" voi kutsua pinnasänkyä eikä syöttötuoliakaan, ovat olleet hyvällä pidolla vaikka ovatkin olleet meidän lapsen lisäksi myös toisessa perheessä ennen meitä, eli ihan ovat uutta vastaavia. Ei ole kolhuja eikä tahroja eikä sellaista kulumaa joka silmiin pistäisi.
Mutta sain kyllä hyviä vinkkejä minne nämä tavarat ja vaatteet voisin viedä, kiitokset niistä :)
ap
ps. joku kysyi miksi en ole tarjonnut tavaroita kolme-nelikymppisille, no ihan siitä syytä ettei meidän tuttavapiirissä ole sen ikäisiä ensimmäisen vauvan saaneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka oma lähipiirisi ei käytettyä huoli niin silti monet huolivat.
Muutama tuttuni ei halua käytettyä koska ovat saaneet käytetyistä tavaroista "kammon" koska itse eivät saaneet lapsena täysin uusia vaatteita tai tavaroita. Varsinkin meidän lama-ajan lapsien keskuudessa heitä on paljonkin. Jotkut taas ovat oppineet kiertämään kirpputoreja ja valitsemaan sieltä ne tavarat ja vaatteet jotka ovat vielä käyttökelpoisia.
Itse ostan sekä uutta että käytettyä. Joistain tavaroista, kuten esim. kengistä, en tingi, koska hyvät ja istuvat kengät ovat tärkeät. Useimmat vaatteet on ostettu/saatu käytettyinä ja sillä olen säästänyt pitkän pennin.
Olen 23.
Voi, kun olisit kuulunut minun tuttavapiiriini puolitoista vuotta sitten, olisin riemusta kiljuen ottanut avun vastaan.
Harmittavasti on sinulle osunut hieman kranttuja tuttuja :(
Kyllä ne tavarat varmasti vielä jollekin kelpaa ja laitat sitten vaikka jonnekin myyntiin edulliseen hintaan, niin varmaan tekevät kauppansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaunut olivat ainoat jotka ostimme uutena. Niitäkin metsästettiin useampi kuukausi ensin lähikaupunkien kirpputoreilta, kauppojen ilmoitustaulut tuli syynättyä, kyseltiin sukulaiset ja tuttavat läpi, mutta kun vaunuja ei löytynyt kohtuullisen matkan päästä, päädyttiin ostamaan ne uutena.
Puhuit aloitusviestissäsi yhdellä lapsella käytössä olleesta tai jopa käyttämättömästä tavarasta ja tästä jäi minulle se mielikuva, että olet itse ostanut paljon uutta.
Joka tapauksessa, nykyisin varsinkin vauvatarvikkeita on käytettynä ja hyväkuntoisena ihan älyttömästi tarjolla, eli voihan olla, että perheet, joille tarjosit tavaraa, eivät vain olleet mieltyneitä juuri niihin tavaroihin. Ja tosiaan osa haluaa ostaa uutena joko kaiken tai osan tavarasta. Vaunut taitavat tyypillisesti olla juuri sellaiset, joita mielellään ostetaan uutena?
lapsilleni kelpuutan saavat olla max. 3 vuotta vanhoja ja mielellään vain yhdellä pidettyjä. Kirppiksiltä saa pilkkahintaan lähes uutta tavaraa, miksi huolisin ilmaiseksi jotain 80-luvun rääsyjä?
70-luvun rääsyistä voisin vähän jo maksaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudelle vauvalle uudet kamat jos vaan on varaa. Mulla ei ollut varaa ostaa vaunuja uutena, joten ne lainasin mutta vaatteet ostin kaikki uutena.
Mitä jos lahjoistuskassin pohjalla on joku vaate, jolle ei tule itselle käyttöä, eikö sitä saisi sitten myydä pois? Tai vaikka isopäiselle lapselle ei mene ko. vaate kaula-aukosta läpi.
Itse en huoli kaverilta ilmaista, ellen saa lupaa myydä sitä vapaasti milloin mielin. Myyn kaikki nimittäin itse pois ja en ala kyllä erillään säilyttämään jotain vaatetta, jota ei saakkaan myydä tai en kyllä pidä kirjaa, mitä mistäkin olen itse aikoinani maksanut. Vaan myyn sen hetken huutonetin markkinahintaan.
en pidä ajatuksesta, että ostaja/hakija olisi joku, joka laittaa kaiken kalliimmalla heti uudestaan myyntiin. En halua auttaa jobbareita, vaan antaa sellaiselle, joka oikeasti tarvitsee ja ottaa ne käyttöön.
Kolmen lapsen äippä tuolta edeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten siis se ei voi olla se syy, että multa "ei voi huolia tavaraa".
En tosin mäkään hirveästi tykkäisi, jos ajattelisin että annoin tavarat ilmaiseksi tarvitsevalle, ja sitten ne olisi myynnissä huutonetissä kaikki.
Mutta en ole kenellekään tavaroita tarjotessa mitään ehtoja sanellut, miten tavaraa pitää käyttää tai kieltänyt myymästä eteenpäin.
ap
Helsingissä ainakin olen osallistunut jo kahdesti ja ne toimivat tosi hyvin. Eli jokainen tuo kaikkea lapsiperheelle tarpeellista, mitä ei itse enää tarvitse ja mukaan saa ottaa, mitä tarvitsee. Ylijäänyt tavara lahjoitetaan hyväntekeiväisyyteen.
Tällä tavalla tavara kiertää eikä tule kiusallista tuputtamista. Ja jos itse satutu tarvitsemaan jotain, saatat löytää kotiin viemiseksi.
En minä huoli, ja mitä se jotakin tavaroitaan tyrkyttäviä haittaa jos minä en niitä halua?? Miksi haluaisin jos on vara ostaa uutenakin??
Ikämme ovat 20v, 25v ja 2v, lienemmekö sitten liian nuoria ymmärtämään käytetyn tavaran päälle.. Huhhuh.
kyllä mua ihmetyttää ihmiset, jotka haluavat rahojaan laittaa johonkin minkä saisivat ilmaiseksikin. Ja kun ei kyse ole mistään rääsyistä eikä kovin vanhanaikaisistakaan (muutamia vuosia vanhoista vain). Luulisi että niillä säästyvillä rahoilla sitten voisi tehdä jotain muuta kivaa?
Tai että ajattelisi vähän ekologisuuttakin. Eikös vihreät arvot ole aika monille jo "kova sana"?
Itse ainakin olen aina kovin mielissäni, jos löydän tarvitsemani tavaran/vaatteen/esineen käytettynä, saan halvalla, säästän siis rahaa, ja siinä samalla myös luontoa :)
mutta siis, enpä minä ketään ole pakottanut niitä ottamaan, enkä aiokaan pakottaa.
ap
Ite ootan nyt esikoista ja on kyllä KAIKKI käytetty kelvannu ja mielelläni vastaanottanut.
Noin vuosi sitten kaveri ootti ensimmäistään ite työttömänä ja mies töissä, välillä lomautettuna, SILTI oli PAKKO saada uudet 800e yhdistelmävaunut! Ja kaikki muukin uutena. Kyllä niin teki mieli haukkua pystyyn tuollanen käyttäytyminen. Missä ekoteot nykyään? Kierrätystä,kierrätystä. Nykyään ihmiset ei tyydy mihinkään.
Niin ja itse siis olen vasta 18v opiskelija ja mies kyllä töissä ja ihan hyvä tulot. Silti mielestäni käytetyt on parempia ku aivan täysin uudet, maksaa vähemmän ja ajaa täysin saman homman. Mitä sitten jos jossai kankaassa vaunuissa tai kaukalossa on pieni repeämä mikä ei mihinkään näy? Elämisen merkkejä ne vain ovat. Ärsyttää tuollainen nirsoilu.
Varaa on ostaa uusia. Olen huutanut huutonetistä käytettyjäkin, mutta kaikki tarvikkeet on uusia. Turvakaukaloa en voisi ostaa käytettynä. Miksi pitää käyttää toisten ikivanhoja, nuhjuisia vaatteita? Siis kyllä hyväkuntoisia voi käyttää kotona. Ja ihan itse olemme ostaneet. Ikää 27&33
Kyllä minäkin mieluummin ostaisin lapselle uutta kuin käyttäisin jonkun vanhoja, pesussa kulahtaneita (ainahan vaatteet jonkin verran käytössä kulahtavat), ehkä tahraisiakin vaatteita. Jostain sängynsuojuksista puhumattakaan.
Toinen pointti on se, että nämä vastaanottajat eivät ehkä halua jäädä AP:lle kiitollisuudenvelkaan. Kun on niitäkin, jotka tarjoavat ensin kirkkain silmin jotain ilmaiseksi "kun ei ole itselle käyttöä" ja sitten myöhemmin vetävät tämän velkakortin hihasta, "kun me annettiin teille ne kalliit vaunutkin"... Puhumattakaan niistä, jotka vahtaavat silmä kovana, käytetäänkö heidän antamiaan tavaroita ja jos ei niin miksei. Eräskin kaverini, joka lahjoitti minulle ihan aikuisten vaatteita, muistaa huomauttaa aina, jos minulla on "hänen" puseronsa päällä tms. Tulee sellainen olo, että eivät nämä minun olekaan, lainassa vaan.
Helpompi siis ostaa uutena, ja saa ainakin mieleisensä.