Minkälainen oli / tulee olemaan elämäntilanteesi 28-vuotiaana?

oleva kahden lapsen äiti, joka viimeisteli väikkäriään. Asuin vuokralla ja olin assarina yliopistolla.

- 3 alle kouluikäisen äiti

- omakotitalo (miehen ja hänen lainansa)

- insinöörin tutkinto

- avioliitto

- freelancerin työt

- ei päivääkään kunnollista, kuukausipalkallista työtä

vuoden ollut naimisissa, parisuhteessa 11v. Vakituinen työ, aloin odottaa lastamme.

ei lapsia, ei omistusasuntoa, ei rahaa. Suhdekin hieman on-off



Aika säälittävää?

Olin juuri valmistumassa pitkän jahkailun jälkeen yliopistosta. Työpaikka oli, ei vielä vakituista. Olin kihloissa nykyisen mieheni kanssa. Elimme mukavaa avoparin elämää, asuimme, miehen omistuskaksiossa. Matkustelimme, kokkailimme ja harrastimme yhdessä.



Nyt on liuta lapsia ja elämäntilanne täysin erilainen!

-YO ja toisen asteen koulutus + 1 erikoiskoulutus takataskussa (on jo)

-Naimisissa (häät syksyllä lähellä 27-vuotispäivääni)

-Vakityössä (minut vakinaistettiin viime vuonna)

-Omistusasunto (ostettu 2 vuotta sitten)

-Lapsi juuri syntynyt/tulossa/tekeillä (sovittu tehtailu alkavaksi häiden jälkeen)



Olen nyt 26 (täytän tänä vuonna 27).



Hitto mulla menee hyvin! Pitäs useamminkin tehdä tällasia listoja! Kiitos AP! :)

Niin ja miehen kanssa yhdessä 6 vuotta.

-Lapsi juuri syntynyt/tulossa/tekeillä (sovittu tehtailu alkavaksi häiden jälkeen)

Olen nyt 26 (täytän tänä vuonna 27).

Hitto mulla menee hyvin! Pitäs useamminkin tehdä tällasia listoja! Kiitos AP! :)

Ei se välttis noin vain onnistukaan. Siksi laitoinkin "syntynyt/tulossa/tekeillä", tämä tarkoittaa siis A) jo syntynyt B) olen raskaana C) en ole raskaana, mutta tehtailu ts. yhdyntä ilman ehkäisyä, daa, on käynnissä.



Pointti tossa olikin, että olen NYT onnellinen ja ns. hyvässä asemassa. Oikein havahduin, ettei aina kannata murehtia turhia. Välillä kannattaa tehdä itselleen lista kaikista hyvistä asioista. :)

- vakityössä esimiestehtävissä (amk-koulutus)

- naimisissa ollut 3 vuotta, yhdessä ollaan oltu 9 vuotta

- 2 lasta

- omakotitalo

- ikäkriisi

mulla on Mies, naimisissa ollaan oltu kohta 7v (yhdessä 9v) ja meillä on 2v poika, jonka kanssa oon kotona. toisestakin lapsesta haaveillaan :) ammatti mulla on, töitä ei ole tiedossa. asutaan omakotitalossa vuokralla.

enköhän ole edelleen



- naimisissa, hyvä parisuhde

- tuolloin 10kk ihanan vauvan äiti:)

- toisessa vakkarityöpaikassani, johon muuten palaan äitiyslomaltani juuri 28v täyttäessäni

- asun omassa (tai osin pankin omassa) okt:ssa

- omaan maisterin tutkinnon sekä lisäksi opettajan pätevyyden (tosin en toimi opetustehtävissä)

- taloudellinen tilanne jees





Eli elämä vaikuttaisi suoneen ihan kohtuulliset kortit, kun olen onnellinen:)

ammattikorkeakoulututkinto kaapissa, omistusasunto, kaksi lasta, avioliitossa, kotiäitinä.

määräaikaisesta työsuhteesta. Olin ollut naimisissa liki 10 vuotta. Asuimme vuokralla, seuraavana vuonna sain vakituisen työpaikan ja hankimme omakotitalon.

-opiskellut 2 ammattia

-työkokemusta 3 vuotta

-saanut 3 lasta, olin äitiyslomalla

-ollut avioliitossa 4 vuotta

-asuttiin (omistus) ok-talossa



Aikalailla sama tilanne nyt 32v, paitsi etten ole enää äitiyslomalla ja talo on muuttunut isompaan ja itse rakennettuun.

Amk-tutkinto, vakipaikka.

Yksi lapsi, naimisissa, omakotitalo, koira

KTM, oma asunto ja vakituinen työpaikka. Naimisissa ollut 3v.

suoritin vikoja harjoitteluja, mieheni kanssa alettu edellisenä vuonna seurustella, kova vauvakuume alkoi orastaa, mies ei kuitenkaan vielä halunnut lasta. Koiraani hoidettiin



Asuin omassa yksiössäni Kalliossa, mies siellä suuren osan ajasta, mutta myös omassa opiskelijakämpässään. Melko paljon käytiin baareissa yhteisten ystävien kanssa.

olin alle vuosi sitten tavannut ja rakastunut nykyiseen mieheeni, oli rakkauden huuma-aikaa.

Olin elämäni parhaassa fyysisessä kunnossa, painoin tarkalleen 20 kiloa vähemmän kuin nyt.

Silloinkin oli vakityöpaikka, jota pidin liian vaativana ja, josta myöhemmin vaihdoin pois kyllästyttyäni.

Olin aloittanut vuosi sitten korkeakouluopinnot työn ohessa.

Asuin vuokralla alle 20 neliön kopissa karsealla asuinalueella.



Onnellinen, mutta tulevaisuutta paljon odottava aika.

identiteettikriisi ja aviokriisi, joten se oli vaikeaa aikaa. Kaks ammattia oli hankittuna, 3 vuotta vakkarityötä takana, opiskelija-asunnossa asuttiin eikä ollut lapsia. Samana vuonna erosin, tapasin ihanan miehen ja nyt 5 vuotta myöhemmin meillä on toinen lapsi haaveissa, oma koti ja edelleen sama työpaikka, joskaan en esikoiselta vielä ole sinne palannut. Huh, onneksi se vuosi on takana!