Minkälainen oli / tulee olemaan elämäntilanteesi 28-vuotiaana?
Koulutus, asunto, lapset, avioliitto ym. muut asiat. Työpaikat jne.
Kommentit (89)
, uusi mies, uusi asunto ostettu, kokopäivätyön ohella opiskelua, täysin terve
-Naimisissa neljättä vuotta
-Kaksi ihanaa lasta
-Vakituinen työpaikka, työkokemusta ei kuitenkaan montaa vuotta
-Oma (tai pankin..) rivari pk-seudulla
-Yliopisto-opinnot vieläkin kesken..
Ei se niin pahalta kuulostakaan kun sen kirjoittaa julki, lähinnä ärsyttää roikkuvat opinnot.. Ja munhan ei ikinä pitänyt tyytyä tavalliseen keskiluokkaiseen elämään eikä hankkia lapsia tai mennä naimisiin ja tässä sitä vaan elellään onnellisina ;-)
Naimisissa ja töissä, ja esikoisen sain n. kuukausi sen jälkeen, kun täytin 28. Asuttiin vuokralla samassa asunnossa, jossa asutaan vieläkin. Siitä on aika lailla tarkalleen 22 vuotta, kun täytin 28.
- Avioliittoa takana 4 vuotta
- 2 lasta
- asuntolainaa, rivarinpätkä
- Palaan hoitovapaalta takaisin työelämään vakipaikkaani TAI olen opiskelemassa yliopistossa 1. vuotta uutta alaa
- Mies toivottavasti jättää/on jättänyt väikkärinsä tarkastettavaksi
Luultavammin elämä aika samalla mallilla kuin parina viime vuonnakin... Ellei nyt nuo yliopiston ovet aukene..
-menin sinä vuonna kihloihin ja seur. kesänä naimisiin nykyisen, ihanan aviomieheni kanssa
-FM, ollut pari vuotta vakituisessa työssä
-asuimme vielä silloin vuokralla
Naimisissa olin ollut jo 10v.
5 lasta. Oma talo. Koira. Koti-äitinä.
Kaikki hyvin.
Ei oo muuttunu mikään muu paitsi että koiria on 2 ja lapsia on 6. :)
Terkut vaan kaikille jotka mut tunnistaa!
ja mul on 3lasta..10, 7, 4 vuotiaat pojat.
ihanassa parisuhtees,asutaan omakotitalos...ja töissä olen..ihan tavallista ihanaa perhe arkae...
Korkeasti koulutettu, vakkarityö, kaksi lasta 0v ja 2v, avioliitossa kolmatta vuotta, oma omakotitalo, mies hyvässä työssä, kaksi autoa ja varaa matkustella. Kaikki hyvin.
odotin esikoista, muutimme isompaan asuntoon (omistusrivari n.100 neliötä), menimme naimisiin, jäin äitiyslomalle vakituisesta koulutusta vastaavasta työstäni, jossa olin ollut 3 vuotta. Olin valmistunut neljä vuotta aimmin FM:ksi.
Tästä on jo melkein 10 vuotta aikaa nyt, ja moni asia muuttunut.
mieki vastaan :) Täytän syksyllä 28, elämäntilanne: vuokrarivari,vakituinen parisuhde, häät ens kuussa, vakityö,yks erikoisamm.tut. kesken, mahassa vauva jolla LA 10/10. Ihan täys kymppi siis tämä tilanne
Parisuhteessa 6v, yhteinen asunto avomiehen (nyk. aviomies) kanssa, vakityö vaikkei koulutusta vastaava.
Tuttua ja turvallista elämää joka on jatkunut seuraavat 12v.
olleet onnellisessa ja monipuolisesti valmiissa elämäntilanteessa.
Mä olin ollut 2 vuotta naimisissa, uskalsin juuri valmistua yliopistosta kun olin saanut ekan työpaikan (osa-aikainen 4 kk kesäloman sijaisuus). Asuttiin miehen ostamassa ja maksamassa rivarikolmiossa, ei lapsia, omakotitalo haaveissa heti kun olisin saanut jotain varmuutta työelämässä. Sitä ei ole tullut vieläkään, mutta omaan taloon muutettiin ja ekasta lapsesta nyt äitiyslomalla.
Opintolaina maksettu, häitä suunniteltiin ja ensiasunnon ostoa. Tämä 10v sitten.
-lähihoitaja,työelämässä ollut valmistumisen jälkeen 5 vuotta,muun ajan äitiys- ja vanhempainvapailla,ei vakituista työpaikkaa
-naimisissa olin ollut 7 vuotta
-lapset tuolloin 6v ja 1v
-asumme vuokralla lähellä pienehkön kaupungin keskustaa kerrostalossa
-omistamme 2 hyvää kohtuu uutta autoa (täällä ei kulje yleiset paljoakaa,miehen työmatka 15km suuntaansa)
-miehellä vakituinen,hyvä työpaikka
-olin laihtunut unelmapainooni ekaa kertaa kuuteen vuoteen!!!
oli yksi ammattikorkeakoulututkinto ja maisterin paperit melkein kourassa (puuttui enää pari tenttiä). Olin siis samaan aikaan kotiäiti ja opiskelija; ensimmäinen lapseni oli tuolloin 1,5-vuotias ja odotin toista. Olin ollut naimisissa 6 vuotta. Täyspäiväistä työkokemusta oli takana 5 vuotta eli olin opiskellut myös työn ohessa tätä yliopistotutkintoani. Oli omistusasunto ja koira :) Eli silloin jo elämä aika mallillaan.
11v, 7v ja 4v, saattaa olla yksi lisääkin. Asumme omakotitalossa ihanalla paikalla, maksamme lainaa pois. Olen (toivottavasti) edelleen rakkaani kanssa naimisissa. Olen luultavasti edelleen kokki, teen työtä josta pidän ja se on tärkeintä. Mies on myös toivottavasti töissä samassa paikassa kuin nytkin mukavalla liksalla, tosin duunari hänkin.
Minulla oli 3 lasta (4-, 2- ja 1/2-vuotiaat). Olin äitiyslomalla. Mies ja oma rivariasunto. Esikoinen oli kerhossa, vietin mukavia kissanpäiviä kotona... (aika kultaa tunnetusti muistot, tarkemmin ajateltuna korvatulehduskierteitä, putkituksia, antibioottikuureja, kurkunpääntulehduksia, valvottuja öitä...)
Itse 28 vuotiaana
-olin äiti 3 vuotiaalle
-olin ollut silloin naimisissa 8 vuotta
-asuntona vanha omakotitalo (lainarahalla)
-yo + 2 ammattikoulututkintoa
-vakituisessa työssä
kotiäitinä (ei ammattia),kolme lasta,omistusasunto,aviomies.
Aika kiva elämä,vaikka toi koulutus on hieman jäänyt taka-alalle,mutta ehtiihän sitä.
asuttiin jo silloin ulkomailla. Elämä oli (ja on) helppoa. Saanut keskittyä vaan lapsiin kun kotiapulaiset hoitaa kotiaskareet.