Miksi ihmeessä nykyajan naiset ajattelevat että ero on lääke miehen puhumattomuuteen

1. Tyyppi, joka ei tee mitään eikä häntä kiinnosta mikään (paitsi omat jutut).

Tää tyyppi muuttuu usein oikealla kohtelulla paremmaksi. Tai sanottaisiinko niin päin, että on usein muuttunut tuollaiseksi huonolla kohtelulla. Ei toki aina.

2. Tyyppi, joka ei tee mitään ilman pyyntöä/kehoitusta/käskyä, eikä häntä kiinnosta juurikaan muu kuin omat jutut.

Samoin kuin tyyppi 1.

3. Tyyppi, joka tekee ja on kiinnostunut muistakin kuin itsestään- päätyy usein hyväksikäytetyksi.

Tää on ihan totta. On ryhmä miehiä, jotka päätyy hyväksikäytetyksi sen takia, että tekevät osansa vaikka heitä kohdeltaisiin huonostikin. Itse arvostan enemmän sitä, että mies tekee osansa vain silloin, kun hänen osaansa myös arvostetaan. Ajattelisin että on ihan OK että mies vajoaa tyyppiin 1 tai 2, jos hänet nalkuttamalla, valittamalla ja kritisoimalla sekä seksin pihtauksella siihen ahdistetaan. Ja siis olen kuin olenkin nainen. Veikkaan että 42 kuvitteli kritisoivansa minua kun kirjoitti miesten ominaisuuksista. Mutta vaikea siis noita ottaa henkilökohtaisesti. :) Itselläni on upea mies, joka tekee vuokseni ihan mitä tahansa niin kauan kuin häntä siitä arvostetaan ja hän saa samalla mitalla takaisin. Ja sellainen suoraselkäinen myös, että taatusti lähtisi kävelemään jos yrittäisin häntä hyväksikäyttää. Ja hyvä niin. En haluakaan olla kenenkään loinen ja riippakivi. Naisille tuntuu joskus olevan vaikea tajuta, että vaikka kuinka itse raataisi niska limassa, niin voi olla sille sohvaperunalle ihan yhtä riippakivi kuin se sohvaperuna itselle. Ainut vaan, että se sohvaperuna tuntuu riippakiveltä siksi, että se jättää kaikki hommat naiselle, kun taas nainen tuntuu riippakiveltä siksi, että se syö miehen itsetunnon, omanarvontunnon ja elämänhalun. Miksi se siellä sohvan pohjalla nyhjöttäisi, jos olisi tyytyväinen elämäänsä... ja miksikäs se olisi tyytymätön jos olisi perusasiat eli perhe/koti kunnossa.

muuttuisi jos eräänä kauniina päivänä sun mies istahtaisi sohvalle ja nousisi sieltä ainoastaan mennäkseen vessaan tai nukkumaan. Kun yrittäisit kysyä mikä on vikana hän murahtaisi ettei mikään. Jonkin aikaa tekisit kaiken yksin. Välillä ehkä pyytäisit häntä tekemään jotain mutta vastaus olisi ettei kiinnosta. Tätä jatkuisi muutama vuosi. Mitähän sitten tekisit/kuinka hyvällä ja miestä arvostavalla tuulella jaksaisit olla?

Tässäkin ketjussa vaan naljaillaan naisille kuinka on meidän syytämme jos mies *syy tähän*. :( Naisen vika se ja tämä ja tuo...aarrgghh!! Mieskö ei koskaan itse ole vastuussa käytöksestään?? Miehillä "ei ole tilaa" olla itsensä, herkkä, kovis, mitä tahansa- yhtäkkiä nainen tasa-arvovaatimuksineen on niin kamala mörkö että miesten hyvinvoinnin nimissä pitäisi kieltää koko touhu!

että hän on oikeutettu jättämään naisen, jos nainen ei "laiskuuttaan" suostu täyttämään kaikkia miehen tarpeita niinkuin mies haluaa. Nykyään monet naiset pitävät miestä vain omien tarpeidensa tyydyttäjänä, josta imetään se mikä irti saadaan. Väittäisi, että jos nainen antaisi enemmän itsestään miehelle miehen ehdoilla, ei parisuhde pääsisi lässähtämään siihen tilaan, että mies surkeana istuu sohvalla ja on hiljaa. Nykynainen on liian dominoiva eikä anna tilaa miehelle olla mies.

Olen kyllä käsittänyt, että jos molemmat ovat töissä niin kotityöt ovat yhteiseksi hyväksi ja siten jaettava puoliksi. Mikä tässä on vaikeaa ja miestä alistavaa?

Yksi iso lapsi pois tieltä kun eroaa. Ei siinä ole mitään kakaramaista kun ei halua pitää hotellia ns. aikuiselle.

Minusta on pikemminkin kakaramaista tulla tänne tuomitsemaan muiden ratkaisuja....

Erot tulevat entisestään lisääntymään ja se on ihan hyvä kun seuraa läheltä monien tuttavapariskuntien elämää...

muistakaa arkipäivässä hymy, kujeilu, kaunis pukeutuminen, avuliaisuus, pienet huomionosoitukset, rakastavat sanat ja miehen kehuminen ja ihastelu. Miten te voitte valittaa miehenne sohvalla makoilusta, jos itse laiminlyötte niitä asioita, joihin panostitte silloin kun suhde oli vielä tuore. Nyt kun olette saaneet miehen iskettyä, katsotte oikeudeksenne näyttää hapanta naamaa ja kulkea venähtäneissä verkkareissa kotona.

siten voin valittaa, kun niiden asioiden tilalle, joihin aiemmin panostin, on tullut muuta tekemistä: lapset. Miehen elämä menee samaa rataa, kuin ennen, naisen energiasta syö valtaosan lapsien hoito ja sen kautta lisääntyneet kotityöt. Että niiden lisäksi pitäisi vielä jaksaa ja ehtiä miehen mieliksi hymyillä ja kujeilla?

nykymiesten väitetylle luuseriudelle? Kaikki telaketjufeministit huomenna torille banderollien kanssa ja hirvee älämölö pystyyn: "miehet pois sohvilta, miehet pois sohvilta" tai "enemmän suukkoja tai avioero, enemmän suukkoja tai avioero". Voisko kenties perustaa perhemarkkinaneuvotteluistuimen, jossa neuvoteltaisiin isojen pamppujen johdolla molempia osapuolia tyydyttävä neuvottelutulos kotitöiden ja seksin suhteen.



Vai osattaisiinko sittenkin siellä kotona kahden kesken olla ihmisiksi ja rakastaa toisiaan?

että hän on oikeutettu jättämään naisen, jos nainen ei "laiskuuttaan" suostu täyttämään kaikkia miehen tarpeita niinkuin mies haluaa. Nykyään monet naiset pitävät miestä vain omien tarpeidensa tyydyttäjänä, josta imetään se mikä irti saadaan. Väittäisi, että jos nainen antaisi enemmän itsestään miehelle miehen ehdoilla, ei parisuhde pääsisi lässähtämään siihen tilaan, että mies surkeana istuu sohvalla ja on hiljaa. Nykynainen on liian dominoiva eikä anna tilaa miehelle olla mies.

Olen kyllä käsittänyt, että jos molemmat ovat töissä niin kotityöt ovat yhteiseksi hyväksi ja siten jaettava puoliksi. Mikä tässä on vaikeaa ja miestä alistavaa?

ja lakkaisit leikkimästä marttyyriä. Istuisit ja nysväisit siinä vaikka pari päivää. Nauttisit oikein niistä jäkismatseista ja huutaisit sopivissa kohdissa Maaliii!. Uppoutuisit oikein siihen tunnelmaan. sitten voisit sopivassa välissä ihmetellä, että ei kai meidän tänään tarvi mitään syödä. No ei.. tilataan pitsat. tuollainen shokkiterapia voisi herättää sen miehen.

kuten tavallista, se kaikkein fiksuin viesti ohitettiin hiljaisuudella.

Olen itse eronnut mies; meille kävi juuri näin. NYT minä voin olla lasten kanssa mies, enkä mikään äidin ohjelmoitu pikku apuri. Hämmentävällä tavalla lapset myös tahtovat olla ENEMMÄN minun luonani kuin äitinsä luona. Mistäköhän sekin johtuu? Ehkä lapsetkaan eivät tahdo kuunnella narinaa ja valitusta.

Ero (jonka otin omasta halustani, suoraan sanoen pistin ämmän pihalle) on parasta, mitä olen elmässäni tehnyt. Hoidan nyt yksin sen kaksisataaneliöisen kodin ja pihapiirin joka naiselle oli aina niin hankalaa ja raskasta, ja nautin jokaisesta hetkestä.

Hoidan yksin myös lapset - ja nautin jokaisesta hetkestä.

Avioliiton loppuhetket olivat naisen valituksen takia suoraan sanoen yhtä helvettiä. Argumentit olivat täsmälleen samat kuin tässä ketjussa kuullut; et osaa mitään, et tee mitään, olet laiska.

Ja vitut.

Yksinkertaisesti on niin, että narinaan turtuu, kyynistyy ja tulee kuuroksi. Edes lapsiaan ei enää näe, kun äiti yrittää A.Auerina toteuttaa naistenlehdistä opittua täydellisen perheen ja äitiyden malliaan, jossa miehelle on varattu auton renkaanvaihto, lumenluonti ja vihannesten kuoriminen.

Kuuntelin aivan totaalisen uupuneena ja vittuuntuneena useita kertoja, miten parisuhteemme on pielessä milloin mistäkin syystä - en innostu Me&I:sta, en pidä tarpeeksi tummaa pukua, auto on liian pieni, olen lasten kanssa liian vähän tai liian paljon tai ainakin väärällä tavalla.

Täysin normaalin ihmisen täysin normaali reaktio on ottaa pullo olutta, avata se, mennä sohvalle istumaan, katsoa urheilua, ja YRITTÄÄ SULKEA TUO TÄYSIN TURHANPÄIVÄINEN paskanjauhanta korvistaan.

Nyt olen todella tyytyväinen elämääni, ja sitäpaitsi vapaaviikoillani pääsen myös panemaan halukkaita naisia. On kiva huomata, että sellaisiakin on vielä olemassa.

Hehe,

t.mies

Moni mieskin on sanonut eron jälkeen että suhde lapsiin on parantunut kun kukaan ei ole selän takana räpättämässä, miten lasta hoidetaan.

Kuulemma lapsikin rentoutuu kun isä saa olla isänä ja miehenä lapselle läheinen, eikä leikkiä äidin pikku apualaista, joka ei osaa tehdä mitään.

Nykyään ei miehellä oikein ole sijaa naisen kodissa. Sifonkia ja vaalenapunaista ja astiaston kupit sävysävyyn. Siihen mies keskustelemaan naisen kehityksestä ja pelosta tulla vanhaksi. Lapset ei saa telmiä isän kanssa, eikä riehaantua, eikä tehdä mitään miesten juttuja.

Uskomattomin on minusta perhe, missä oli tyttölapsia. Äiti lähti käymään illanvietossa. Hän oli jättänyt isälle ja tytöille pöydälle kiviä ja vesiväreja maalattavaksi. Selitti kovaan ääneen, että piti niin miehelle keksiä tekemistä, että osaa olla tyttöjen kanssa. Kivien maalaaminen on niille sopivaa. Soitti vielä tarkistaakseen, ovatko he maalanneen ne kivet.

Ei ihme, että mies lannistuu kun akka räpättää ja hallitsee ja omii lapsen ja nalkuttaa.

kuten tavallista, se kaikkein fiksuin viesti ohitettiin hiljaisuudella.

Se olennainen hypätään yli ja keskitytään siihen epäolennaisen kaiveluun. Siksi naisista ei voikaan koskaan tulla hyviä johtajia.

t.toinen mies

Eli mitä luulet, voisivatko nämä tämän ketjun sohvaperunoiden vaimot muuttaa kotinsa ilmapiiriä ihan vaan omilla toimillaan?



Ja mitä luulet, voisiko nainen välttyä suhteen kariutumiselta, vaikka mies ei muuttuisi yhtään?



Tekee pahaa lukea tekstiäsi, koska olet selvästikin jäänyt 2000-luvun naiskäsityksen ja myöhäisfeminismin uhriksi. Toivon vaan että uskosi naisiin vielä sikäli palautuu, että joskus taas huomaat että on meitä muunkinlaisia. Tai no - jos tuntuu ettet jäänyt kaipaamaan, niin mikäs siinä sitten.

vapaaviikoillani pääsen myös panemaan halukkaita naisia. On kiva huomata, että sellaisiakin on vielä olemassa. Hehe, t.mies

näillä panemillasi halukkailla naisilla aina lapset mukanaan? Niin arvelinkin. Ja mitäs luulet että se exäsi tekee silloin kun lapset ovat sinun luonasi.

että hän on oikeutettu jättämään naisen, jos nainen ei "laiskuuttaan" suostu täyttämään kaikkia miehen tarpeita niinkuin mies haluaa. Nykyään monet naiset pitävät miestä vain omien tarpeidensa tyydyttäjänä, josta imetään se mikä irti saadaan. Väittäisi, että jos nainen antaisi enemmän itsestään miehelle miehen ehdoilla, ei parisuhde pääsisi lässähtämään siihen tilaan, että mies surkeana istuu sohvalla ja on hiljaa. Nykynainen on liian dominoiva eikä anna tilaa miehelle olla mies.

Olen kyllä käsittänyt, että jos molemmat ovat töissä niin kotityöt ovat yhteiseksi hyväksi ja siten jaettava puoliksi. Mikä tässä on vaikeaa ja miestä alistavaa?

ja lakkaisit leikkimästä marttyyriä. Istuisit ja nysväisit siinä vaikka pari päivää. Nauttisit oikein niistä jäkismatseista ja huutaisit sopivissa kohdissa Maaliii!. Uppoutuisit oikein siihen tunnelmaan. sitten voisit sopivassa välissä ihmetellä, että ei kai meidän tänään tarvi mitään syödä. No ei.. tilataan pitsat. tuollainen shokkiterapia voisi herättää sen miehen.

Jos tosiaan parina päivänä istuttaisiin sohvalla ja katsottaisiin kisoja ja tilattaisiin pizzaa?

Itse naisena en olisi halunnut parisuhteeseen juuri sen takia, että mielikuva parisuhteesta oli niin ahdistava.

Pientä ja söpöä ja rutiineja ja kattauksia ja sisustusta.

Onneksi löysin miehen, joka hyväksyi minut sellaisena kuin olen. Me tosiaan saatamme katsoa matsia ja tilata pizzan ja jättää tiskikoneen sinä päivänä tyhjentämättä.

Kas, seuraavana päivänä se tyhjenee ja joku tekee ruoankin. Kumpikin harrastamme omia harrastuksia ja yhdessä lasten kanssa kummallekin tärkeitä asioita. Minulla on vapaa-aikaa, koska luotan mieheni kykyyn hoitaa lapset ja laittaa ruokaa.

Meillä ei ole romanttista maalaistyyliä, eikä muutakaan sisustusta. Meillä on koti, missä jokaisella on tila hengittää.

Parisuhde olikin yllättävän kiva juttu kun löysi miehen, kenelle ei tarvinnut leikkiä täydellistä kotirouvaa.

kuten tavallista, se kaikkein fiksuin viesti ohitettiin hiljaisuudella.

Se olennainen hypätään yli ja keskitytään siihen epäolennaisen kaiveluun. Siksi naisista ei voikaan koskaan tulla hyviä johtajia. t.toinen mies

mollataan puolin ja toisin. tytöt inhoo poikia ja pojat tyttöjä. ihan kuin ekaluokkalaiset. Jos ottaisitte vähän aikuisemman asenteen, niin voisitte nähdä, että naisissa ja miehissä voi olla myös rutkasti vahvuuksia. Katkeruuden kyllästämä ihminen ei osaa rakastaa. Silloin pitää rapsuttaa se katkeruuden kuori pois. Kyllä se rakkaus siellä pinnan alla on.

Jos minä lirkuttelisin kaiket illat vaimolleni, niin hän ei pitäisi sitä juuri minään.

Liika on liikaa. Eikö se riitä jos lauantaina vähän yrittää irrotella sieltä sohvalta ja vie vaikka lapset sinne liukumäkeen tai uimahalliin?



Antaisitte miestenne katsoa rauhassa televisiota tai selata nettiä.

Välillä tulee sellanen fiilis että pitäisi paeta metsään viikoksi telttailemaan, kalastamaan ja juomaan viskiä, on niin kovat paineet ja vaatimukset kotona vaimon puolelta.



Ja kas hän onkin kirjoittanut tähän samaiseen ketjuun.



T: 11cm mies

tai siihen että mies ei osallistu kotitöihin. Ei mahdu minun logiikkaani. Siitähän se naisen arki muuttuu vain entistä hankalammaksi, kun joutuu jatkossa hoitamaan ihan kaiken yksin. ja sitten vielä kaikki lasten traumat ja tapaamisongelmat ja muut kaupan päälle.

en vaan ymmärrä tällaista "meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä iltaisin. mies katselee paljon teeveetä. olen miettinyt eroa." siis täh. jos on naimisiin menty, niin on se nyt aika kakaramaista alkaa eroamaan tuommoisesta syystä.

Helpompi tehdä asiat itse,kuin huoltaa aikuista puhumatonta lasta vielä kaiken päälle. Katsos, pelkkä huoltosuhde ei ole parisuhde. Onneksi nykynaiset sen ovat tajunneet.

pitäisi olla monilahjakas tyydyttääkseen vaimonsa loputtomat vaateet.



T: yh isä enolta

pitäisi olla monilahjakas tyydyttääkseen vaimonsa loputtomat vaateet.

T: yh isä enolta

eikä yleispalvelukotitalouskoneena.

pitäisi olla monilahjakas tyydyttääkseen vaimonsa loputtomat vaateet. T: yh isä enolta

1. Kiittää miestä siitä, että hän on aikuinen ja vastuullinen MIES, eikä mikään palvelua odottava sohvatyyny



2. Muistaa kouluttaa pojistamme yhtä osallistuvia kuin isästään. Toivottavasti tuo miehen malli jää sinne päähän muutenkin. Mies on kyllä paras mahdollinen isä, ei voi muuta sanoa.



3. Kouluttaa tytär hyväksymään puolisokseen vain isänsä kaltainen mies, joka kohtelee häntä hyvin ja osallistuu tasavertaisesti perheensä elämään.



Minusta on JÄRKYTTÄVÄÄ, miten moni NAINEN syyttää naisia miesten laiskuudesta! : O Eiköhän se mies ole kuulkaa ihan itse kykenevä pitämään puolensa kotona ja ottamaan sitä vastuuta tai aika urvole mies on kyseessä. Joillekin miehille kun se vastuu vaan ei kelpaa, vaan kaikki jätetään vaimolle ja itse vajotaan sinne sohvalle palvelua odottamaan, kuten lapsuuden kodissa isänsäkin teki.



Noita miehiä on kavereilla ollut riittämiin. Eivät he ota "tilaa" ja vastuuta, vaikka sitä heille tarjottimella kannettaisiin. Laiska paska on laiska paska.

ei paljon mielialaa nostata jos tuommoista kuulee mies kotin tullessaan. yrittäisitte edes puhua yhtä lempeästi ja lirkuttelevasti kuin silloin suhteen alkuaikoina.