Miksi lapsen kehitysvammaisuus on huono juttu?
Kommentit (159)
Ihmettelen, jos joku ei halua lapselleensa vapaita lähtökohtia ja mahdollisuuksia. On turha lohduttaa kehitysvammaista, että eihän kaikki muutkaan tee lapsia, mene naimisiin tai hanki ajokorttia (vapaaehtoisesti).
Itselläni on 22-vuotias lievästi kehitysvammainen kaveri. Hänellä on auton ajokortti ja ulkonäöltäänsä on tavallisen näköinen, on aika hyvätasoinen lievästi kehitysvammainen, ja häntähän pidetään senkin takia hyväkuntoisena toiminta- ja työkeskuksiin. Vaikka hän on onnistunut elämässäänsä saamaan ajokortin ja on opiskellut ammatin, mutta hänellä on ollut murskaantuvia haaveitakin. Hän edelleen miettii "Voi kun olisi kivaa olla psykologin ammatissa, mutta kun vammani estää sen." ja hän toivoisi olevansakin terve. On monesti miettinytkin, että olisiko parempi, jos hänellä olisi ollut lyhyt elinaika, niin ei tarvitsisi olla masentunut. Hän ei itse halua lapsia, koska ajatus siitä, että lapsikin olisi kehitysvammainen eli ei halua lapselleensa "samaa paskaa" (lainaten hänen sanoja).
145, tunnen monta onnetonta vammatonta ihmistä, joiden itsensä mielestä heidän oman elämänsä mahdollisuudet saavuttaa asioita ovat erittäin rajalliset. "En voi aloittaa uuteen ammattiin opiskelua, koska olen liian vanha." "En voi tehdä lapsia koska tämä maailma on niin paha paikka." "En voi olla koskaan onnellinen, koska minulla oli lapsena tiukka pipo ja vähän leluja."
Joten tavallaan he ovat subjektiivisesti samassa tilanteessa kuin kaverisi.
Kehitysvamma ei yleensä ole suoraan periytyvä.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 15:37"]
Kehitysvamma ei yleensä ole suoraan periytyvä.
[/quote]
Jos olen oikein lukenut (olikohan Kehitysvammaisten liiton sivuilta), että kehitysvammaisuuden todennäköisyys on 40 %, jos molemmat vanhemmat ovat kehitysvammaisia. Korjatkaa, jos oon väärässä.
Fyysiset vammat ei periydy aina, ainakin cp-vamman kohdalla se on varma asia.
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 23:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 15:37"]
Kehitysvamma ei yleensä ole suoraan periytyvä.
[/quote]
Jos olen oikein lukenut (olikohan Kehitysvammaisten liiton sivuilta), että kehitysvammaisuuden todennäköisyys on 40 %, jos molemmat vanhemmat ovat kehitysvammaisia. Korjatkaa, jos oon väärässä.
Fyysiset vammat ei periydy aina, ainakin cp-vamman kohdalla se on varma asia.
[/quote]
Ei voi olla noin, ellei vanhemmilla ole jokin periytyvä vamma. Silloinkaan prosentti ei menisi noin. Eihän vaikkapa hapenpuutteen takia tullut kehitysvamma voi periytyä.
Ap, mieti itse, jos olisit tuki- ja terapiaviidakossa + palavereiden rumba ja sitten taistelet lapsesi oikeuksista, se ei mitään ihanaa elämää ole. Tuo homma kun on tehty mahdottomaksi, vaikka sanotaankin, että keva-diagnoosi avaa ovia, mutta ei se näin ole. Itselläni on lievästi kehitysvammainen sisko, ja vanhempani ovat joutuneet taistelemaan kaikki tuet ja terapiat, palavereitakin mahtuu tähän. On kriisinhallintapalaveria, on asumispalaveria, on verkostopalaveria jne. Sivusta katsottuna on kamalaa, samanlaista rumbaa en itse halua kokea. Itselläni "onneksi" on vain ADD, pystyn siitä huolimatta kuitenkin ajamaan autoa ja käymään töissä, mutta tarvitsen vain keskittymisvaikeuksiini apua, kun kirjan ääressä teki mieli luovuttaa ollessani peruskoululainen.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2015 klo 18:04"]
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 18:37"]Monihan meistä haluaa lapselleensa hyvän elämän ilman murehtimisia, että miten tuo tulee pärjäämään, tuleeko hänestä onnellista ihmistä jne. Kehitysvammaisten lasten vanhemmat juuri tuota miettii, vaikka rakkaus ei lapseen muutu. Kaverini muisteli tyttärensä tutkimusten aikana, että olisiko parempi, jos elinaikaa olisi vaikka kolme vuotta, vai elää kehitysvammaisena vai olisiko sitten parempi päästä pois täältä? Vamma on tosin lievä, mutta silti kaverini miettii epävarmana asioita tulevaisuuteen liittyen. Lapsi on nyt 8-vuotias, ja ihanan iloinen persoona hän on :) Mutta kyllä minä itse sentään haluaisin sen vammattoman kuin kehitysvammaisen lapsen, tosin oma lapsenikin on erityisnuori, mutta ei ole "pahaa" diagnoosia, tyttäreni on as-piirteinen. Diagnooseistaansa huolimatta hän on ajanut viime vuonna mopokortin ja todennäköisesti aloittaa syksyllä lukion, johon hän haki. On kielellisesti lahjakas ja äidinkielikin on kielten lisäksi ysi, muista aineista selviää sitten kasein ja seiskoin. Jos itse odottaisin kehitysvammaista lasta, niin abortti olisi varma valinta, jos kyseessä on siis pahalaatuinen kehitysvamma, että lapsi on luultavasti koko elämänsä vihannes, on puhe- ja liikuntakyvytön. Silloin on vaan parempi olla syntymättä kuin elää huonoa elämää. Vammainen kun kuitenkin itse sitä elämää elää, onko se hauskaa? Tuskin itsekään nauttii tilastaansa, kun ei ole maailmassa mukana. Lievä kehitysvamma, noh, harkitsisin asiaa. Kaikkeahan ei tietenkään voi ennakoida, jos kävisikin niin, että lapsellani olisi todettu paha tai lievä kehitysvamma syntymänsä jälkeen, niin se on vaan sitten elettävä sen kanssa. [/quote] Miten varmistaisit asian odottamasi lapsen kohdalla? Suurin osa vaikeistakin vammoista tulee yllätyksenä eikä niitä voi raskausaikana nähdä.
[/quote] aika riskaabelia oli kun tulin raskaaksi vanhemmalla iällä. Olin niin luottavainen että kyllä kaikki hyvin menee. Kävin istukkanäytteessä peräti kaksi kertaa. En tiedä mikä eka kerralla meni vikaan. En ajatellut mitä sitten jos on jotain häikkää mitä sitten teen. Terve vauva tuli sektiolla. Tästä on jo aikaa lähes 19 v.
Pakkohan se on vanhempien sopeutua jos tulee kehitysvammainen lapsi. On se varmaan raskasta.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 21:15"]
Pakkohan se on vanhempien sopeutua jos tulee kehitysvammainen lapsi. On se varmaan raskasta.
[/quote]
Eihän siinä mitään muita vaihtoehtoja ole, jos lapsen kehitysvammaisuus ilmenee myöhemmin. Työlästä, mutta palkitsevaa hommaa se on. Omat vanhempani ovat silti jaksaneet taistella ja ovat iloinneet, kun siskoni osaa kirjoittaa ja lukea, ja hän opiskelee erityisammattikoulussa ammatin. Itsekin opiskelen aikuispuolella samassa talossa myynnin ammattitutkintoa.
- nro 150
Tunnen itse yläasteikäisen pojan, joka istuu pyörätuolissa puhekyvyttömänä vaippoja käyttäen. Miksi sellaista pitääpi pitää hengissä vihanneksena neljäkymmentä vuotta (tämä taitaa olla elinikä vaikeammin kehitysvammaisilla)? Eläinmaailmassa tuollaisten annettaisiin kuolla rauhassa, koska eläimet haluavat TERVEITÄ ja NORMAALEJA jälkeläisiä, heikot ei pärjää eläinmaailmassa. Suomessa vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen saa enemmän apua kuin syrjäytynyt nuori, omasta mieletäni olisi tärkeämpää käyttää jälkimmäisiä, sillä heillä on tulevaisuus edessä. Mitä hyötyä vaikeimmin kehitysvammainen tuo yhteiskunnalle, kun eivät osaa edes itsestään pitää huolta.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 22:09"]
Tunnen itse yläasteikäisen pojan, joka istuu pyörätuolissa puhekyvyttömänä vaippoja käyttäen. Miksi sellaista pitääpi pitää hengissä vihanneksena neljäkymmentä vuotta (tämä taitaa olla elinikä vaikeammin kehitysvammaisilla)? Eläinmaailmassa tuollaisten annettaisiin kuolla rauhassa, koska eläimet haluavat TERVEITÄ ja NORMAALEJA jälkeläisiä, heikot ei pärjää eläinmaailmassa. Suomessa vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen saa enemmän apua kuin syrjäytynyt nuori, omasta mieletäni olisi tärkeämpää käyttää jälkimmäisiä, sillä heillä on tulevaisuus edessä. Mitä hyötyä vaikeimmin kehitysvammainen tuo yhteiskunnalle, kun eivät osaa edes itsestään pitää huolta.
[/quote]
Vihannes ei istu pyörätuolissa.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 22:09"]
Tunnen itse yläasteikäisen pojan, joka istuu pyörätuolissa puhekyvyttömänä vaippoja käyttäen. Miksi sellaista pitääpi pitää hengissä vihanneksena neljäkymmentä vuotta (tämä taitaa olla elinikä vaikeammin kehitysvammaisilla)? Eläinmaailmassa tuollaisten annettaisiin kuolla rauhassa, koska eläimet haluavat TERVEITÄ ja NORMAALEJA jälkeläisiä, heikot ei pärjää eläinmaailmassa. Suomessa vaikeasti tai syvästi kehitysvammainen saa enemmän apua kuin syrjäytynyt nuori, omasta mieletäni olisi tärkeämpää käyttää jälkimmäisiä, sillä heillä on tulevaisuus edessä. Mitä hyötyä vaikeimmin kehitysvammainen tuo yhteiskunnalle, kun eivät osaa edes itsestään pitää huolta.
[/quote]
Miten asia pitäisi mielestäsi hoitaa? Antaa kuolla nälkään ja janoon?
VANHA KETJU
.....
Ap ei ehkä paikalla
Tottakai sitä haluaa terveen lapsen. Tuohan se murhetta elämään, ei kehity kuten normaali lapsi. Sillehän ei voi mitään kenen kohdalle se osuu. Ellei sitten näy testeissä.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 20:42"]
Tottakai sitä haluaa terveen lapsen. Tuohan se murhetta elämään, ei kehity kuten normaali lapsi. Sillehän ei voi mitään kenen kohdalle se osuu. Ellei sitten näy testeissä.
[/quote] minullakin oli suuri riski saada ei terve vauva koska olin yli 40 vee.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 20:42"]
Tottakai sitä haluaa terveen lapsen. Tuohan se murhetta elämään, ei kehity kuten normaali lapsi. Sillehän ei voi mitään kenen kohdalle se osuu. Ellei sitten näy testeissä.
[/quote] minullakin oli suuri riski saada ei terve vauva koska olin yli 40 vee.
[/quote]
Kehitysvammadiagnoosiin ei riitä pelkkä testaus, vaan myös henkilön toimintakyky ja elämässä selviytymisen taidot on tutkittava. Vaikka älykkyysosamäärä menisi jonkun rajan yli, mutta elämässä selviytymisen taidoissa ja toimintakyvyssä on vikaa, niin kehitysvammadiagnoosi voi olla perusteltu.
Diagnoosihan voidaan myös antaa, jotta ihmiselle saataisiin se tarvittava tuki, vaikkei kriteerit tarkalleen ottaen täyttäysi.
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="17.05.2015 klo 20:42"]
Tottakai sitä haluaa terveen lapsen. Tuohan se murhetta elämään, ei kehity kuten normaali lapsi. Sillehän ei voi mitään kenen kohdalle se osuu. Ellei sitten näy testeissä.
[/quote] minullakin oli suuri riski saada ei terve vauva koska olin yli 40 vee.
[/quote]
Kehitysvammadiagnoosiin ei riitä pelkkä testaus, vaan myös henkilön toimintakyky ja elämässä selviytymisen taidot on tutkittava. Vaikka älykkyysosamäärä menisi jonkun rajan yli, mutta elämässä selviytymisen taidoissa ja toimintakyvyssä on vikaa, niin kehitysvammadiagnoosi voi olla perusteltu.
Diagnoosihan voidaan myös antaa, jotta ihmiselle saataisiin se tarvittava tuki, vaikkei kriteerit tarkalleen ottaen täyttäysi.
[/quote]
Oho, tässähän siis nyt tarkoitettiin sikiöseulontoja, joissa yleensä Down on se, joka löytyy helpoiten, kun joiden kehitysvammaisuus ilmenee koulun alkaessa. Mutta kuitenkin on hyvä muistaa, ettei diagnoosin riitä psykologin testi.
Koska tässä yhteiskunnassa arvostetaan älykkyyttä ja riippumattomuutta toisista ihmistä.
Täytyy olla helpottunut tätä keskustelua lukiessa, että "onneksi" lapsellani on kuulovamma, eikä kehitysvammaa. Kuulovammasta huolimatta lapseni kehittyy normaalisti ja hän pärjää normaaliopetuksessa kasin keskiarvolla. Tarvitsee vain kuulolaitteita avuksi.
No joku aisti- tai liikuntarajoitteinenkin olis helpompi kuin kehari, adhd tai sen kaltanen.
Haluatteko itse että teidän perheessänne olis kehitysvammainen lapsi? onko uusi muotiperhe esim sellainen johon kuuluu: isä, äiti, tyttö, poika, vauva ja DOWN-lapsi?