Miksi lapsen kehitysvammaisuus on huono juttu?
Kommentit (159)
Eikö yhtään mitään negatiivista tule mieleen?
lapsi ei esim. koskaan opi kävelemään, puhumaan, syömään itse ja on vielä kouluikäisenä vaipoissa. Eikä myöskään koskaan pysty itsenäiseen elämään. Eli ei siis mitään.
PS Ja kyllä tiedän, että kehitysvammaisia on toki monentasoisia, mutta koska aloitus nyt oli mikä oli, niin voi ottaa esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen.
vaikeasti vammainen vie hirmuisesti voimavaroja perheeltä, koska vaatii ns. perushoitoa (kuten vauva) koko elämänsä.
Nyt on kyllä pakko kysyä, että oletko ap kenties itse ns. kehari?
että jokainen vanhempi toivoo lapsilleen mahdollisimman hyviä lähtökohtia elämään. Jos ei toivo, niin ihmettelen.
Ja en siis väitä, etteikö vaikeasti vammaisellakin voisi olla hyvä elämä.
Kehitysvammaisuus on yksi ominaisuus ihmisessä. Jos se ei häntä itseään haittaa, kuten yleensä ei haittaa, ei asiassa ole mitään kauheaa.
tosin kaikkeenhan tottuu ja sopeutuu. Mutta lapsestasi ei tule normaalia aikuista, ja hännen elämänsä ei mene niinkuin ihmisillä yleensä. Itse olet sitten loppuelämäsi kiinni hoitamassa lapsesi asioita.
Eikä hyväkään. Se on vain faktaa. Huono asia on se, että yhteiskunta ei tue kehitysvammaisten perheitä tarpeeksi, syyllistää vanhempia esim. seulontojen väliin jättämisestä ja suosii rotuhygieniaa epäsuorasti.
Vammaisellakin voi olla hyvä elämä. Siis hänellä on juuri sellainen elämä, mitä lapselle voi toivoa. Eri asia on sitten vanhempien toiveet, jotka he siirtävät lapseensa. Kehitysvammaistakin pitäisi ajatella oman elämänsä keskipisteenä.
yleensä kehitysvammainen elää lyhyen elämän. Kenenkään ei pitäisi joutua hautaamaan omaa lastaan.
Lisäksi kehitysvamma aiheuttaa monesti vaikeuksia lapselle kuten liikkuminen, puhuminen ja kommunikointi. henkinen ja fyysinen kipu on asia josta ei juuri mediassa puhuta.
Toki jokainen syntynyt lapsi on yhtä ihana ja arvokas, mut eihän sitä kellekkään halua raskasta elämää ei etenkään sille maailman tärkeimälle ihmiselle omalle lapselle.
Joku toinen määrittelisi elämäsi oikeutuksen ja sanelisi, millaista elämän oikeasti pitäisi olla.
Moni kehitysvammainen elää ihan "normaalin" mittaisen elämän.
"Kehitysvammaistakin pitäisi ajatella oman elämänsä keskipisteenä."
Vanhempien ei pidä ajatella lasta elämänsä keskipisteenä, perhe ja parisuhde on tärkeämpi asia missä lapsi on mukana. Kehitysvammainen ei voi ottaa omasta elämästään vastuuta.
NIIN ON SIIS MENNYT PUUROT JA VELLIT SEKAISIN. KEHITYSVAMMAISUUTTA ON MONENLAISTA. osa hyvinkin lievää ja ei häiritse sitä"normaalia" elämää
Syvästi kehitysvammainen voi elää täysin normaalia elämää siinä kuin kuka tahansa muukin. Se on hänen normaalia elämäänsä.
Niin, minkä asteisesta kehitysvammasta nyt tosiaan puhutaan? Mä tiedän lähipiiristäni kehitysvammaisen, jolla on läpi elämänsä ollut jatkuvia tuskia, sillä hänen luunsa ovat äärimmäisen hauraat ja murtuvat pienimmästäkin kolauksesta. Hän ymmärtää paljon muttei kykene ilmaisemaan itseään, mikä aiheuttaa pahimmillaan päiviä kestäviä hysteerisiä huuto- ja kirkumiskohtauksia. Mulle on ihan turha kenenkaan tulla vähättelemään hänen vammansa aiheuttamaa surua, kipua ja huolta. On traagista katsoa nuorta ihmistä, joka ei uskalla edes kävellä koska pelkää kaatumista ja siitä aiheutuvaa erittäin todennäköistä murtumaa. Hän ei koskaan saa kokea monia elämän parhaimpia hetkiä; seurustelua, perheen perustamista, opiskelemista, itsenäistä elämää.
Jos puhutaan kehitysvammaisesta, tarkoitetaan yleensä juuri sitä vammaa. Fyysiset vammat ovat asia erikseen. Joihinkin kehitysvammoihin voi liittyä muitakin vammoja. Kuka määrittelee elämän parhaat hetket? Voitko sanoa lapsettomalla, naimattomalle ihmiselle, että hän on jäänyt jotenkin vajaaksi elämän suhteen? Itsenäinen elämä on mahdollista myös kehitysvammaiselle. Itsenäisyys tarkoittaa lapsuudenkodista irtautumista ja omaan kotiin muuttamista. Oma koti voi olla myös vaikkapa laitos tai asuntola.
mitä sitä nyt sievistelemään. Toki jokaisen elämä on arvokas ja hieno ja kun kasvaa yhdessä vaikeuksissa niin toinen tulee rakkaammaksi jopa kuin jos helppo lapsi, mutta jos pitäisi valita haluaako terveen vai sairaan lapsen niin valinta on ainakin minulle todella helppo.
tukitoimenpiteitä. Nämä tietysti vaihtelevat vamman asteesta riippuen. Kehitysvammaan liittyy paljon muitakin ongelmia, kuten joku jo mainitsi.
Kommunikointivaikeudet ovat yksi ongelma, josta kehitysvammainen usein itsekin kärsii. Kaikki kehitysvammaiset eivät opi puhumaan. Miltä sinusta tuntuisi, jos et kykenisi puheella ilmaisemaan toiveitasi/tarpeitasi?
Kehitysvammaisen lapsen hoitaminen on työlästä. Toki se on myös palkitsevaa, mutta aikaa se vie runsaasti. Ja tämä aika on sitten pois parisuhteelta ja perheen muilta lapsilta. Kehitysvammaista ei välttämättä voi jättää hetkeksikään yksin. Vaarantaju saattaa puuttua, eikä kokemuksesta välttämättä opita mitään. Oletko koskaan hoitanut lasta joka vaatii aktiivista valvontaa jatkuvasti? Kun menet vessaan, täytyy jonkun toisen valvoa lasta tai saat todella pelätä, mitä sillä aikaa sattuu.
Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisen elinikä on usein normaalia lyhyempi. Osa kehitysvammaisista dementoituu aikaisemmin, jopa 40 vuotiaista alkaen. Kehitysvammaisilla on kohonnut riski mielenterveysongelmiin ja psyykkiseen sairastumiseen.
Kehitysvammaisuus tuo mukanaan myös muita ongelmia. Kehitysvammainen ei välttämättä osaa kertoa kipua, mihin sattuu jne. Käytöstä pitää tulkita. Tässä taas yksi asia, mikä varmasti huonontaa kehitysvammaisen elämänlaatua.
Monet kehitysvammaiset syrjäytyvät normaalista yhteiskunnasta. Eivät löydä työtä, elävät pienellä eläkkeellä köyhinä, ovat vanhempien avun varassa tai asuvat laitoksessa.
"Oma koti voi olla myös vaikkapa laitos tai asuntola."
Et ilmeisesti ole koskaan asunut laitoksessa tai asuntolassa. Muuten et tällaista sanoisi. Lapsuudenkoti voittaa laitoksen ja asuntolan mennen tullen myös kehitysvammaisen kohdalla -edellyttäen että olosuhteet kotona hyvät.
Heitä ei voi millään vetää samaan nippuun.
Vamman vaikeus ja muut liitännäis oireet merkitsevät paljon elämän laadussa.
En ole koskaan kokenut, että lapseni 8v. olisi taakka muille.
Nämä ihmiset, jotka tekevät työtä kehitysvammaisten parissa ovat usein hyviä ihmisiä ja heidän ajatusmailmansa on aivan eri, kuin monen teidän.
Me tarvitsemme kehitysvammaisia ihmisiä. Tämä elämä ei ole vain terveille.
Miksei muut sairaat ole jahdattuja, koska heillä ei ole laskenut äo. Sehän monesti ihmisiä vaivaa.
Minusta tuli parempi ihminen, kuin sain kehitysvammaisen lapsen. Kasvoin hänen myötänsä.
Niin ne muutkin sairaat ja vammaiset tarvitsevat apua, ei vain kehitysvammaiset.
Onneksi on niitä ihmisiä, jotka pitävät kehitysvammaisten ihmisten puolia.