Turhauttaa: Poskiontelotulehduksen diagnosointi ja hoito ovatkin pelkkää hakuammuntaa!

Ei hän minusta kiirettä valittanut?

Lääkärin velvollisuus on tutkia ja kysellä eikä luottaa potilaan ovella esittämään diagnoosiin. Jos diagnoosi tehtäisiin potilaan ehdotuksen mukaan tulisi aika paljon hoitovirheitä tehtyä. On aika huvittavaa esim. nro 38 kirjoittama kommentti, jossa maallikkoäiti tietää aina mikä esim. lapsella vikana. Mielestäni lasten kohdalla erityisesti korostuu huolella otettu anamneesi ja status äidin löpinöistä huolimatta. Miksi sitten käytte terkkarissa, jos lääkäri ei kuuntele ja on kiire? Itse en sukulaisiani, lapsiani tai itseäni hoitaisi yleislääkärillä vaan alan erikoislääkärillä. Lapset lastenlääkärille, poskiontelovaivassa KNK-lääkärille jne. Jos ei ole rahaa eikä vakuutusta voi katsoa peiliin ja miettiä miksi niin on...

T. työhönsä tyytyväinen radiologi

jos lääkärit ovat niin Jumalasta seuraavia.



Ei ihme, että ihmiset kokevat olonsa turvattomiksi ja lääkärit empatiakyvyttömiksi.

Ymmärrän hyvin tämän ketjun lääkäreitä (toivon mukaan olette oikeita ;)). Tuo välilevyjuttu on hyvä esimerkki siitä, että toisinaan potilaat voivat vaatia kohtuuttomia. Itsellänikin on kokemusta ko. vaivasta, eikä minua todellakaan laitettu magneettikuvaan ennen kuin selkä oli vaivannut vuoden ja harkittiin leikkausta. Onneksi sitä ei ole toistaiseksi tarvinnut tehdä.



Sen haluaisin kuitenkin lääkäreille sanoa, ettei diagnoosin ehdottaminen tarkoita teidän ammattitaitonne kyseenalaistamista. Monesti sitä vain tunnistaa tietyt vaivansa aikaisemman kokemuksen pohjalta. Toinen syy diagnoosin ehdottamiselle on se, että joskus saattaa hirveästi huolestua jonkin sairauden mahdollisuudesta ja haluaa lääkärikäynnillä varmistua, ettei kyseessä ole juuri tämä tietty sairaus. Ellei sairauden nimeä sano vastaanotolla ääneen, ei myöskään yleensä saa lääkäriltä vastausta juuri mieltä painavaan asiaan, tyyliin "sinulla ei ole haimasyöpää".



Siitä olen ehdottomasti kyllä samaa mieltä, että diagnoosin ehdottaminen ja tyrkyttäminen ovat kaksi eri asiaa. :) Ihan varmasti rassaa potilaat, jotka "tietävät" mitä sairastavat ja vaativat vaivaansa tietynlaista hoitoa.

(jos uskallatte netissä ottaa tällaiseen kantaa):



Minulla on tosiaan ollut poskiontelo-oireita kuukausitolkulla. Yhden kerran jo punktreerattiin (kyllä, sen teki kiireinen tk-lääkäri, kiitos hänelle :)), mutta onteloista ei tullut mitään. Lääkärin mukaan oireet johtuivat limakalvoturvotuksesta.



Välillä paineoireet helpottivat, mutta tulivat kovan flunssan yhteydessä takaisin. Sen jälkeen sain antibioottikuurin, joka tuntui ensin auttavan, mutta nyt oireita on taas eikä tämä tukkoisuus helpota millään.



Arvelisitteko tämän perusteella, ettei minulla ole mitään bakteeritulehdusta ollutkaan koko talvena? Vai kuinka todennäköistä on, ettei antibiootti auta? En haluaisi mennä uudelleen punkteerattavaksi...



ap

flunssan sairastan yleensä multa tulee kanarialinnunkeltaista ja myrkynvihreää jossain vaiheessa =). Viime vuonna sairastin pitkästä aikaa kunnon lentsun, joka lopulta pitkittyi yskineen melkein kahden kuukauden pituiseksi. Kävin lääkrissäkin kolmen viikon jälkeen alkamisesta, eikä määrätty kuuria. Kyllä se siitä sitten parani itsekseen. Tänä talvena olenkin sitten ollut sairaana 0 kertaa, kerran oli päivän lievää lämmön tuntua. Olen syönyt antibioottikuurin viimeksi vuonna 92 tai jotain. Antibioottikuureja ottava kaverini tarviikin sitten sen kuurin noin kerran vuodessa, parhaana pari. Mulla on se kanta että en ota kuuria kuin viimeisessä hädässä. Ei tarvi juuri sairastella, kun suolenmutka on kunnossa.

Minä nyt kuitenkin luotan leikkaavan kirurgin mielipiteeseen, joka sanoi, että selkä olisi pitänyt tutkia kunnolla, eikä vain silittää ja määrätä buranaa.

Kiire ei ole mikään syy jättää potilasta tutkimatta. Minun liikuntakykyni ja työkuntoni siinä oli kyseessä. Jos tämä lääkäri on kyllästynyt työhänsä ja kokee, että sama se jos rapatessa roiskuu ja jollain menee liikuntakyky ja halvaantuu niin mikäs siinä. Ei sitä kaikkia nyt aleta tutkimaan.

Kirurgin mielestä ammattitaitoisen lääkärin olisi pitänyt tehdä ihan perushermotestit, millä olisi nähty, onko kyseessä lihasvaiva vai välilevyongelma. Ja oireet, että jalasta on tunto poissa ja paareilta ei pääse ylös, pitäisi ottaa vakavasti ja tutkia enemmän.

Harkitsin kyllä vahinkoilmoitusta kyseistä lääkäriä kohtaan. Mutta olin niin kivuista sekaisin, että en jaksanut sitä tehdä.

Väitätkö sinä edelleen, että minut leikannut kirurgi oli väärässä?

Hän jopa sanoi minun kuullen hoitajalle, että saatanan tumpelot kun eivät tutki näitä tapauksia kunnolla. Oli lähellä, ettei liikuntakyky mennyt kokonaan.

Missä vetosin kiireeseen? Puhuin resursseista. Suomessa on esim magneettikuvauslaitteita tietty määrä. Vaikka niitä käytettäisiin yötä päivää koko ajan, ei ehdittäisi kuvaamaan kaikkia niitä potilaita joilla selkä kipeä. Tämä vain yhtenä esimerkkinä.

Kyllä selkäpotilas on syytä tutkia kunnolla. Mutta tutkiminen tarkoittaa vastaanotolla tehtävää tutkimusta eikä sitä magneettikuvausta. Monet potilaat ihan oikeasti hermostuu kun heitä haluaa tutkia ilman mitään laitteita, nykyään huudetaan konetutkimusten perään. Tässä sinällään hyvässä keskustelussa menee osalla asiat ja termit sekaisin. Ei kiire ole syy jättää potilas tutkimatta kunnolla.



Opiskeluaikana muuten opetetaan, että potilailta kannattaakin kysyä oma diagnoosiehdotus. Siten saa juuri selville sen mitä potilas pelkää. Ja joskus ihan hyviäkin diagnoosiehdotuksia. Diagnoosia ehdottavat potilaat ovat ihan ok, toinen juttu ovat nämä " minä tiedän kaiken paremmin kuin arvauskeskuslääkäri".



Ap:n ongelmaan. Vaikea sanoa. Poskiontelopunktio on toistaiseksi ns kultainen standardi eli jos mitään ei tullut, viittaisi enemmänkin hankalaan limakalvoturvotusongelmaan. Raskaus pahentaa. Onko selvitetty mahdollista allergiataustaa? Jatkuva oireilu kyllä aihe korvalääkärin arvioon.



Terveisin oikea lääkäri (tosin kotiäitinä nyt), myös no 10, 41 ja 43

itselläni on todettu pienenä krooninen hengitystieinfektio, johon kuuluu myös poskiontelo tulehdus. Kävin mag.kuvissa ja röntgenkuvissa ja minulla on yllätys yllätys myös surkastuneen poskiontelot, eli täyttyvät kahta nopeammin ja on jo kerran mennyt lima otsaonteloon. Käytätköhän oikein lääkärin neuvoja sillä itse pystyn elämään "painenuhan" kanssa ihan ok. Kuumat höyryt avaa hyvin, nenäsumutteet ym kannattaa heittää heti pois (pilaa vaan limakalvot) ja KOSKAAN EI SAA VETÄÄ RÄKÄÄ SISÄÄN (pahentaa vain asiaa)

Kävipä myös niin, että aloin pari vuotta sitten kärsiä kohtauksittaisista, toispuoleisista selkäkivuista. Kivut pahenivat ja etsin itse ensin syytä kivuilleni. Oireet sopivat munuaiskiviin. Lopulta tuli sietämättömän kivun vuoksi lähtö ensiapuun, jossa tk-lääkäri kertoi minulla olevan lihaskramppeja ja ehdotti 10-kerran fysikaalista hoitoa. Sanoin sitten, että itse epäilen kyllä munuaiskiviä ja pyysin ottamaan virtsakokeen. Lääkäri empi ja suostui lopulta kokeen ottoon. Odotellessa lääkäri lähti kirjasta lukemaan lisätietoa. Verivirtsaisuus löytyi ja tuli lähete keskussairaalaan. Ultrassa todettiin kunnon munuaiskivet. Että kyllä se Google-tohtori vaan tietää! Luottakaa ihmiset omaan järkeenne!

Leipälääkärit nostavat pirun kovan palkan olemalla hoitavinaan näillä 15 min pätkillä! Täähän on pelleilyä! Itsekin myönnätte ettei ehdi kunnolla paneutua potilaaseen. Rahalla siis ostetaan yksityisellä aikaa ja potilaan kunnioitusta. Voi vittu tätä Suomea!

Onneksi meillä on ihanat tk hoitajat. Menin joskus ajanvarauskoppiin nenä valuen keltaista räkää ja pää täynnä samaa paskaa, kuumetta 38 ja just ja just tolpillani pysyen siitä olosta. Pyysin aikaa poskionteloiden ultraukseen. Siellä kopissa oli sattumalta yks hoitsu ruokatauolla ja otti mut pokkana jonon ohi ensiavun tyhjään huoneeseen. Kesti ehkä 2 minuuttia todeta että tulehdushan se siellä. Jos oisin vaan mennyt ihmettelemään että mikähän mulla on ja saisko ajan niin oisin saanu ottaa kaks päivää vapaata aikaa.

Lääkärin velvollisuus on tutkia ja kysellä eikä luottaa potilaan ovella esittämään diagnoosiin. Jos diagnoosi tehtäisiin potilaan ehdotuksen mukaan tulisi aika paljon hoitovirheitä tehtyä. On aika huvittavaa esim. nro 38 kirjoittama kommentti, jossa maallikkoäiti tietää aina mikä esim. lapsella vikana. Mielestäni lasten kohdalla erityisesti korostuu huolella otettu anamneesi ja status äidin löpinöistä huolimatta. Miksi sitten käytte terkkarissa, jos lääkäri ei kuuntele ja on kiire? Itse en sukulaisiani, lapsiani tai itseäni hoitaisi yleislääkärillä vaan alan erikoislääkärillä. Lapset lastenlääkärille, poskiontelovaivassa KNK-lääkärille jne. Jos ei ole rahaa eikä vakuutusta voi katsoa peiliin ja miettiä miksi niin on...

T. työhönsä tyytyväinen radiologi

Ihmisten pitäisi siis kuitenkin tehdä itse ne diagnoosinsa ja valita, mille erikoislääkärille menevät? Jos näin ei tee, on luuseri. Jaa jaa...

tulehdusta ei voida diagnosoida pelkästään oireiden perusteella, vaan siihen tarvitaan esim. ultraa tai röntgenkuvia - ultra ja röntgen ovat kuitenkin epäluotettavia menetelmiä diagnostiikassa, eikä niihin voi luottaa -

Sinusscan eli uä-menetelmään pohjautuva poskionteloiden kuvantaminen ei ole varman diagnoosin mitta, vaan viitteellistä tulosta antava, mutta kyllä se rtg-kuva kuule selkeästi sanoo (tai siis näyttää) onko ontelossa räkä vai ei. Jos ei sinusröntgenistä saada varmuutta niin aikas onneton radiologi on kuvaa lausumassa -joka siis antaa vastauksen kliinikolle eli hoitavalle lääkärille...

Ennen raskautta jokainen nuha taroktti automaattisesti Duactin käyttöä, raskauden aikana käytän Flixonasea jos tulee flunssaa.



Olen sairastanu poskionteloita lapsesta lähtien, kitarisojen poisto poisti sairauden ~15vuodeksi. Sitä ennen saatoin talven aikana käydä kolmen viikon välein punktoitavana.



MIelenkiintoisin diagnoosi poskionteloista tuli, kun kävin muista syistä pään magneettikuvissa. Muuten oli oikein siistit ja hyvät kuvat, ainoa löydös oli kroonistunut, täysin oireeton poskiontelon tulehdus...

toisessa poskiontelossa luumun kokoinen pullistuma ja toisessa pienempi. Poskiontelotulehdusten seurauksena. Niitä mulla oli nuorena. (Magneettikuvassa ne näkyivät. Vaarattomia ja jätetään sinne.)

korvalääkärin tarkistettavaksi, kun sillä on flunssa. En halua turhaan antibioottia, mutta viime vuonnakin tuli 8 kuuria ja sitä edeltävänä 10 kuuria. Se katsoo ultralla poskiontelot ja sitten tutkii myös korvat ja keuhkoputket kuuntelee.

saatathan olla feikkilääkäri, muuten tietäisit kyllä myös potilaan oikeuksista. Ne ovat Suomessa laissa säädetty.

Sirastin noin 20vuotta sitten 4-5 kertaa poskiontelon tulehduksia ja aina punkterattiin.Silloin kuulin että kaikki yleis lääkärit ei edes osaa tehdä sitä.Siinähän pistetään parimilliä paksu neula nenästä ruston läpi.Sen kuulee itte kun rusahtaa,mutta ei se kauhen kipeetä tee,joskin epämiellyttävä tunne kyllä vaikka on puudutettukin.Yksi kerta sitten oli joku tumpelo nuorehko mies ja ensin sanoi että ei voi oikein tehdä toimen pidettä kun te pelkäättä.Yritti panna mun syyksi vaikka istuin siinä aivan hiljaa saattohan mulla silmissä olla pelokas katse.No mut sit se lääkäri yritti niin verta alko tuleen nenästä,elikkäs pisti johonki suoneen tai hermoon,ja jätti sit homman kesken.

punkreeraus ala olla jo historiaa?