Onko anopillani oikeus suuttua
kun ilmoitin etten halua häntä synnärille?En halua ketään muuta synnärille kuin mieheni. Anoppini suuttui tästä ihan hirveästi ja haukkui minut lyttyyn että riistän häneltä oikeuden nähdä lapsenlapsensa juuri syntyneenä.
Kommentit (82)
Mun mielestä tosiaan ei oo anopilla oikeutta sua haukkua. Kyllähän se tosiaan varmaan harmittaa jos kovin innoissaan on lapsenlapsestaan ettei sitä pääse heti katsomaan, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi hyväksyä sinun tahtosi tässä asiassa.
tai mitä mieltä miehesi on? voisihan anoppi tulla vauvaa nopeasti vilasemaan vaikka osaston päivähuoneeseen niin että miehesi esittelisi tulokkaan ja sinä saisit rauhassa lepäillä.
Minusta oli ihanaa kun tuoreet isovanhemmat tulivat tuoreeltaan vauvoja katsomaan laitokselle. Ja suorastaan vähän loukkaannuin omille vanhemmilleni kun tulivat toista lastani katsomaan vasta kotiin eikä heti sairaalaan kun eivät halunneen peruuttaa harrastustaan.
synnärille pääsi vain lapsen isä
Tuosta päätellen tulette ottamaan yhteen vielä monesta tärkeämmästäkin asiasta :( ehkä kannattais huolia ne isovanhemmat sinne puoleksi tunniksi, paremmin ne siellä jaksat kuin heti ekana kotipäivänä...
sen anopin tarvi sua sinne sairaalaan tulla katomaan jos se sua niin ahdistaa! voihan se sun miehesi kärrätä sen lapsen sinne päiväsaliin ja anoppi tulla sinne vierailemaan! Eikö se olisi kaikkia miellyttävä vaihtoehto? vai etkö suostu päästämään vauvaasi silmistäsi vartiksi anopin mieliksi?
siis ei ole järkeä suutua. Jos taas sinun sukulaisesti saisivat tulla mutta anoppi ei, niin sitten olisi ihan perusteltu syy suuttumiselle.
Ottakaa kännykameralla kuva vauvasta ja lähettäkää kaikille.
Ihan turha anella minua synnärillä käymään. Ristiäisiin voin leipoa pullat ja tuoda ne tullessani, mutta rääpäleenne saatte kyllä pitää ihan itse. Eikä sitten mitään yökyläilyjä myöskään, kiitos paljon.
sekin johtuu, että aina on anoppi kyseessä näissä tapauksisa? Omakin anoppini olisi ollut synnärille tunkemassa, uskoi kyllä kun poikansa sanoi ettei sinne haluta vieraita. Tuli sitten meille kotiin suunnilleen samantien kun päästiin sairaalasta (ja oli melkein aamusta iltaan, ei sitten tullut mieleen että jotkut haluaisivat levätä, kun ei siellä sairaalassa perhehuoneessakaan kovin hyvin nuku). Oma äitini tuli sitten noin viikon ikäistä lastamme katsomaan ja eikä oleillut koko päivää silloinkaan.
Minulla on kolme poikaa...
En ottaisi anoppia synnytykseen, mutta tietenkin hän saa tulla katsomaan vauvaa, kuten muutkin isovanhemmat.
Sitä paitsi on helpompaan äidille, että osa vieraista piipahtaa sairaalassa, kuin se, että pitää pitää vieraiden vastaanottoa viikkotolkulla, kun kaikki haluavat nähdä vauvan.
...tuo, että isovanhemmalla olisi oikeus nähdä lapsenlapsi vastasyntyneenä. Eiköhän se ole tuoreen perheen oma ja yksityinen hetki. Vai ymmärsikö anoppisi asian niin/tarkoititko kenties sitä, ettet huoli häntä edes vierailemaan synnytystä seuraavina päivinä sairaalaan? Voihan siitäkin toki nokkiinsa ottaa, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että äiti (ja miksei isäkin) on väsynyt ja haluaa rauhassa tutustua lapseen, kyllä sitä ehtivät sukulaiset ihastelemaan sitten muutaman päivän päästäkin.
Mitä se on teiltä pois jos anoppi tulee katsomaan vauvaa sairaalaan vaikkapa kolmantena päivänä? Eihän se sinne saliin ole tulossa, ihan saatte pitää syntymän miehenne ja kätilöiden kanssa omananne. Vierailuajatkin synnärillä on, joten sillä lailla huonoon aikaan ei edes pääse. Plus että teitä on 4 äitiä samassa huoneessa ja muillakin käy vieraita. Tätä en ulkosuomalaisena todellakaan ymmärrä, että mitä se teiltä on pois.
kuunnella viereisen pedin anopin käkätyksiä, saatikka omani :)
Ihan turha anella minua synnärillä käymään. Ristiäisiin voin leipoa pullat ja tuoda ne tullessani, mutta rääpäleenne saatte kyllä pitää ihan itse. Eikä sitten mitään yökyläilyjä myöskään, kiitos paljon.
Se on suoraa puhetta! Muista olla noin suora myös miniälle ja pojallesi. Ei ole häpeä myöntää, että ei pienistä lapsista välitä niin kovin. Parempi olla rehellinen, kuin sitten selän takana jupista, että kun on pakko ja ei jaksa!
Minulla on kolme poikaa...
En ottaisi anoppia synnytykseen, mutta tietenkin hän saa tulla katsomaan vauvaa, kuten muutkin isovanhemmat.
Sitä paitsi on helpompaan äidille, että osa vieraista piipahtaa sairaalassa, kuin se, että pitää pitää vieraiden vastaanottoa viikkotolkulla, kun kaikki haluavat nähdä vauvan.
Jos on! Äläpä hyvä nainen yleistä.
Jos on esim komplikaatioita synnytyksessä ja luonteeltaan ei niin ulospäin suuntautunut tai välit appivanhempiin/vanhempiin ei ole kunnossa, niin se on parempi kaikkien kannalta, että vierailu tehdään kun se sopii.
Minusta on itsekästä vaatia sitä näkemistä heti pikimmiten ja jos totta puhutaan, niin vauvat on syntymän jälkeen usein aika hölmön näköisiä. Ainakin oman sisarukseni lapsi oli aika oudon näköinen ja näytti vauvalta vasta parin viikon päästä. Niin, että miksi ei tuota herkkää aikaa, jossa äidinkin on vaikea joskus kiintyä vauvaan, voi niin haluville sallia yksityiseksi?
Kyllähän se on niin, että jokainen tamplaa tavallaan ja ei ole sama asia sulkea isovanhempia lapsen elämästä, kuin sulkea sairaalan tai kodin ovea pariksi viikoksi syntymän jälkeen. Ja mielikin voi muuttua ja toive voi olla toinen. Ja minusta tässä se joka joustaa, on ne isovanhemmat. Ei se synnyttänyt äiti. Jos olisin itse anoppi, niin tekisin juuri näin. Antaisin tilaa. Voisin toki kysyä, että miten haluavat minun toimivan. Ja kertoisin sitten sopiiko minulle. Esimerkiksi, jos minulta odotettaisiin apua vaikkapa sektion jälkeen tai muuten hankalassa tilanteessa tai muuten vaan.
Ja poika kuskata paikalle. Olen omat vauvani hoitanut ja kyllä se sitä lajia riitti.
Kuten yksi aiempikin vastaaja mäkin toivon, että poikani löytää täyspäisen vaimon itselleen!
Ap voisi olla ihan tyytyväinen, että hänen vauvastaan ollaan innostuneita! Ainakin jos hänellä yhtään on lastenhoitoapu toiveita anoppinsa suhteen.
Anoppi ilmoitti haluavansa nähdä HETI tulokkaan. Luonteeltaan on muutenkin erittäin utelias ja tungetteleva. Emme ole myöntäneet emmekä kieltäneet vielä tulemasta. Katsotaan sitten tilannetta synnytyksen jälkeen. Omat vanhempani odottavat sitten kutsua.
Jännä juttu että taas anoppi aiheuttaa ongelmia..
Ja poika kuskata paikalle. Olen omat vauvani hoitanut ja kyllä se sitä lajia riitti.
Kuten yksi aiempikin vastaaja mäkin toivon, että poikani löytää täyspäisen vaimon itselleen!
Ap voisi olla ihan tyytyväinen, että hänen vauvastaan ollaan innostuneita! Ainakin jos hänellä yhtään on lastenhoitoapu toiveita anoppinsa suhteen.
Kuulostat katkeralta.
Mun anoppikin on sellainen prinsessa, että ekan kerran kun se meillä kävi, niin sitä piti passuuttaa ja pedata sille peti meidän sänkyyn, kun minä ja mieheni nukuttiin patjalla lattialla pienessä yksiössä. Koirakin oli hoidossa samaan aikaan ja anopin piti vaan päästä silti juuri silloin kylään. Sen vuoksi en voinut anoppia patjallekaan laittaa. Ja kaupungilla se kiilasi minun ja poikansa väliin. Ei osannut julkisia käyttää, vaan poikansa piti joka aamu ennen työpäiväänsä lähteä kuskaamaan äitiään ruuhkaiseen kaupunkiin.
Kyllä raivostutti ja kyllä sai poikansa kuulla. Ja kun mieskin oli vasta muuttanut kanssani yhteen. Että kestämistähän se on puolin ja toisin tämä elämä välillä joidenkin kanssa.
Minun onneni on, että anoppi taitaa haluta nähdä meidän tulevaa pikkuista ja kivaakin on anopin seurassa ollut, jos ei joitain hetkiä lasketa ja oma äitini on todella kultainen ja lapsia rakastava. Toisinkin voisi olla ja se on hyväksyttävä sekin. Eikä ketään tässä maailmassa pidä pitää itsestäänselvyytenä. Toisten kunnioittaminen on minusta peruskäytöstapoja, jotka pitäisi oppia jo siellä lapsuudessa. Ei apkaan varmaan lapsia anopilleen tehnyt, joten varmasti on varautunut itse lapsensa hoitamaan.
Ja moni kävikin, myös anoppi. Anoppi vaan jäi "asumaan" pitkäksi aikaa synnärille, siis se oli monta tuntia, muut sentään tajusivat lähteä ajoissa.
Kuopuksen kun kävin synnyttämässä niin toivoin että vieraat tulevat sitten vasta kotiin, isosisko toki oli meidän kanssa ja jopa yhden yön vietti siellä (oltiin perhehuoneessa), mutta muuten ei ketään.
Jos joku olisi loukkaantunut niin sille ei ois voinut vähempää kiinnostaa.
mutta ne veriset ja tikatut paikat voi pitää peiton alla piilossa. Mutta tietenkin inhottavaa, jos vieraat haluaa ottaa vauvaa syliin, kun se nukkuut tai opettelet imetystä, kun tulevat jne.
Kyseessä on tosiaan sinun lapsesi ja vain lapsenlapsi anopille.
kun joudun siellä luultavastiki makaamaan paikat veressä ja tikattuna. Ei siinä tee mieli ottaa vieraita vastaan. AP
pahin possunuha aika ja vierailut kiellettyjä. Nautin ajasta kaksin tyttöni kanssa. Alapää leikeltynä ja revittynä, hyvä kun itse pääsi liikkeelle ja vauvaa hoitamaan, en olisi halunnut sinne ketään kurkkimaan. Eri asia sitten kun kotiuduttiin. Olin kyllä niin niuho, että järjestin niin että yhdet vieraat per päivä. En tiedä mitä anoppi ajatteli mutta huomasin ettei oikein pitänyt siitä että vierailuja rajoitettiin
jossa lukee että ei saa tulla kuin yksi. jossei niillä ole noita ohjeita (kai on?)
pyydä vaikka että sun on pakko saada selvästi, että nyt tulee niin kova stressi että kitjoittaa siihen että ei samana päivänä muita.
Kauheasti viestiä tullut ja on mielenkiintoista lukea,ihan kunnon väittelyhän tästä tuli :)
Mutta siis selvennyksiä kun ihmiset eivät osaa lukea viestiäni: EN HALUAA KETÄÄN MUUTA SYNNÄRILLE KUIN OMAN MIEHENI. Mistä te sitten revitte sen että omat vanhempani saisivat tulla kun eivät saa?Vanhempani ja ystäväni kunnioittavat päätöstäni ja tulevat meille sitten kotiin kylään kun olemme mieheni ja vauvan kanssa kotiutuneet. Anoppi vain tästä sattui loukkaantumaan,mutta sille asialle minä en voi mitään.
Ja anopin oikeuksista, on hänellä toki oikeus puuttua poikansa elämään MUTTA lapsi onkin minun toosastani puserrettu joten kyseessä ei ole pelkästään hänen poikansa. Kyseessä on kolme ihmistä. Joku aikasemminen sanoi että mitä jos seuraavassa synnytyksessä anoppi ei halua tulla minua katsomaan. No eipä minua kyllä haittaa kun tällä tavalla muutenkin asioihin suhtautuu.
Minä pidän synnytystä melkein pyhänä asiana. Se,että ihmiset pamahtavat heti lapsen ulos tultua synnärille kyselemään repesikö paikat ja paljonko sattui, ei todellakaan ole sitä mistä haluan synnytyksen jälkeen keskustella. Asia on minulle sama kun suku olisi ollut oveni takana odottamassa kun menetän neitsyyteni miehelleni!Jos siis ymmärrätte,uusi asia 'pelottaa' ja haluan käydä sen itsekseni läpi :)
AP
Sivistyneenä ihmisenä voin sanoa, että olet todella lapsellinen anoppi. Sinun ratkaisu asioihin on, että tehdään selän takana salaa. Lapsesi on varmaan kasvatettu todella avoimiksi, rehdeiksi ja suoriksi.
Oma mieheni on vähän sinunlaista sorttia ja aiheuttanut tällä suunnattomasti murhetta perheeseen. Olisiko sittenkin kannattanut opettaa suorempaa ja avoimempaa tapaa toimia ja kommunikoida. Mitä sinä voitat sillä, että jos toinen avoimesti toivoo, että saa toipua pari päivää rauhassa ja sinä sitten menet ja omin luvin otat oikeutesi. Mene peilin eteen ja sano itsellesi, että olet lapsellinen ja kasvun tarpeessa.