Blogi lastensuojelutapauksesta Espoossa
Kommentit (389)
niin että vanhemmat haluavat itse päättää miten lasta autetaan, ja jos ammattilaiset haluavat joitain muuta, vanhemmat ovat vastahanakaan eivätkä osallistu, kuten tässä on nähtävästi käynyt.
"Sosiaaliviranomaisten mielestä perheen svanhempien sitoutuminen ja yhteistyöhön ja lapsille tuen ja avun hakeminen eivät ole olleet riittäviä. On ymmärrettävä, että vanhemmat ovat töissä eivätkä voi olla jatkuvasti poissa, mutta perheen lasten ongelmat ovat niin vakavat, että niiden selvittämiseksi olisi tarvittu täydellistä sitoutumista sovittuun suunnitelmaan. Vanhemmat eivät siihen pystyneet. Vanhemmat eivät kyenneet luottamaan tukikeskuksen työntekijöihin ja se heijastui yhteistyön tuloksiin. Vanhemmat ovat koko prosessin aikana olleet sitä mieltä, etteivät he saa "oikeita" palveluita (esim. terveydenhuollosta tai iltapäivähoitoa)."
Minusta kannattaisi edes yrittää luottaa ammattilaisiin ja eikä kuvitella että osaa ratkaista lapsen ongelmat, ne samat jotka on itse lapsille aiheuttanut tai joita ei ainakaan tähän asti ole pystynyt omilla ratkaisuillaan korjaamaan.
ja tiedän, että he ovat tehneet sen, mitä ovat pystyneet. Kumpikin vanhempi käy päivätyössä, ja kaikki työnantajat ei katso hyvällä jatkuvaa palavereissa ym. pomppimista.
Äitihän on halunnut saada anoreksiaa sairastavan tyttärensä sairaalaan hoitoon, mutta ei ole paikkaa. Tyttö on ollut sijoitettuna laitokseen juuri syömisongelmien vuoksi, mutt siellä paino putosi nopeasti, eikä siitä ollut tytölle mitään hyötyä, päinvastoin. Tyttö ei syönyt siellä mitään, kun ei tykännyt olla siellä. Lukeehan sossujen raportissakin, että äiti on erittäin huolissaan tytön kasvusta ja kehityksestä.
Joku ottaa hampaisiinsa ja se on sitten menoa.
jos se uhkaa kasvua. Ei anoreksiaa missään sijaisperheessä ratkaista, jos oma perhekään ei ole siihen pystynyt.
Lukeehan sossujen raportissakin, että äiti on erittäin huolissaan tytön kasvusta ja kehityksestä.
tytön viime vuoden painokäyriä? Tai seurannut painoa itse? Eikä hänellä ole edes varmaan käsitystä miten paino on kehityttynyt. Miten tämä on mahdollista?
Lukeehan sossujen raportissakin, että äiti on erittäin huolissaan tytön kasvusta ja kehityksestä.
tytön viime vuoden painokäyriä? Tai seurannut painoa itse? Eikä hänellä ole edes varmaan käsitystä miten paino on kehityttynyt. Miten tämä on mahdollista?
mutta ihan tuota asiaa jäin minäkin ihmettelemään: itselläni on 3 lasta, joilla ei ole mitään vakavia kasvuun tai painoon liittyviä ongelmia, ja silti tiedän heidän suhteellisen painonsa, sen kehityksen, miten se suhtautuu käyriin, ja olenpa joskus jopa itse laittanut käyrille ne pisteet, mitä ei esim. neuvolassa ole laitettu, ihan vain nähdäksen missä mennään. Enkä siis ole mikään paino-obsessoitunut ihminenkään, ihan vain tavallinen lapsistani kiinnostunut äiti. Jos lapsellani siis olisi syömishäiriö, tietäisin TAKUUVARMASTI heidän suhteellisen painonsa kehityksen, vaikka sitä ei minulle olsii erikseen näytettykään.
Jos lapsellani siis olisi syömishäiriö, tietäisin TAKUUVARMASTI heidän suhteellisen painonsa kehityksen, vaikka sitä ei minulle olsii erikseen näytettykään.
Minun lapsella on yhdellä alueella häikkää ja itse seuraan asiaa tarkasti ja otan tarvittaessa yhteyttä neuvolaan jne. Tuntuu ihan käsittämättömältä ajatus, että en tietäsi anoreksiaa sairasvan lapseni painon kehitystä. Kyllähän se nyt kertoo jostain, joko äidin masennuksesta, todella huomattavasta välinpitämättömyydestä tai jostain muusta elämänhallinnan ongelmasta.
lähinnä tuo kotkamainen terkka? Ja jos tämä on huolissaan, miksei ole lähettänyt lasta koululääkärille?
Meillä terkka panee aina kaikki omaa mieltä askarruttavat oppilaat koululääkärille. Ei jää hautomaan vuodeksi esim. kasvukäyriä tai näkömittaustuloksia...
jos se uhkaa kasvua. Ei anoreksiaa missään sijaisperheessä ratkaista, jos oma perhekään ei ole siihen pystynyt.
20 vuotta erilaisia ja eriasteisia syömishäiriöitä poteneena olen sitä mieltä, että huostaanoton aiheuttama stressi olisi tytön terveyden kannalta todella paha asia. Kun vanhemmat on todettu normaaleiksi ja kunnollisiksi, niin voimavarat pitäisi käyttää tytön hoitoon ja perheen tukemiseen, eikä vanhempien syyllistämiseen.
Siltikin tilanne olisi vaikea. Vakavaa syömishäiriötä eivät paranna lääkärit eivätkä vanhemmat (eikä ainakaan huostaanotto) jos potilaalla ei ole todellista tahtoa parantua. Eikä potilaan tahtokaan välttämättä riitä.
7 no eiköhän siihen ole ollut syynä lähinnä tuo kotkamainen terkka?
Jos viranomaiset eivät ole juuri oikeanlaisia, minun ei tarvitse seurata anorektisen lapseni painon kehitystä. Itse asiassa se on syy olla seuraamatta, ihan kiusalla?
että hän olisi aidosti huolissaan lapsensa paranemisesta, vaan on lähinnä vain huolissaan siitä ettei menetä huoltajuutta.
Äiti taitaa olla yli 180 cm ja hoikka. Tytär ei näytä mitenkään hirvittävän anoreksiselta, ainoastaan hoikalta. Ehkä äiti ei ole osannut vielä viime vuonna huolestua asiasta niin kovasti, kun terkkarikin on on asiaa vuoden hautonut. Ilmeisesti vanhemmat ovat heränneet asiaan, kun terkkari on eka kerran ottanut yhteyttä ja sen jälkeen ovat pontevasti vaatineet sairaalahoitoa.
Lukeehan sossujen raportissa, että äiti on huolehtinut lapsenn lisäravinteista ja muista tarpeista tosi pedantisti. Lisäksi tiedän, että äiti on tehnyt lapselleen eväät joka päiväksi kouluun siltä varalta, että kouluruoka ei maistu.
vaan ettei ole kysellyt ko. terkan käyriä.
Ja kyllä vanhemmalla on oikeus valita asialliset yhteistyökumppanit. Minäkin vaihdoin hutiloivan neuvolaterkan toiseen. Omalääkäri on meillä huono, eikä osaa suomea, eikä kuulemma halua hoitaa lapsia, joten käymme yksityisellä. Se on katsos sitä vanhemmuutta.
Tuo terkkahan on ihan pöyristyttävä! Ei kouluterkan työhön kuulu soitella kysyäkseen esimerkiksi missä koululainen viettää lomansa jne.
siinäkin koulussa mahtaa olla - ja äidit ihan rauhassa!
Niin, paitsi silloin kun lapsen sairaus aiheutuu vanhemman toiminnasta. Äidistä välittyy pedanttinen ja työnarkomaaninen asenne, jotka toden totta on todettu anoreksian syiksi. Lisäksi äiti ei näytä ymmärtävän, että lapset ovat olleet erityisluokassa käytöshäiriöiden vuoksi koko koulu-uransa. Miksi?
(Isän mielestä lasten käytöshäiriö johtuu siitä, että ovat olleet "tarkkiksella"- muttei mitenkään näe syytä siihen, että lapset on sinne pienluokkaan laitettu.
Ainut asia mistä olen äidin kanssa samaa mieltä on se, että tytön pitäisi päästä mitä pikimmin HUS:n syömishäiriöklinikalle ja sairaalakouluun. Näitä paikkoja tulisi lisätä reilusti.
Äiti taitaa olla yli 180 cm ja hoikka. Tytär ei näytä mitenkään hirvittävän anoreksiselta, ainoastaan hoikalta. Ehkä äiti ei ole osannut vielä viime vuonna huolestua asiasta niin kovasti, kun terkkarikin on on asiaa vuoden hautonut. Ilmeisesti vanhemmat ovat heränneet asiaan, kun terkkari on eka kerran ottanut yhteyttä ja sen jälkeen ovat pontevasti vaatineet sairaalahoitoa.
Jos tyttö on kerran ollut osastollakin syömishäiriön takia. Mutta vaikea näihin asioihin on ottaa kantaa tuntematta täysin ihmisiä (myös viranomaispuolella, sekä tietysti vanhempia ja ennen kaikkea itse lapsia). Itse en olisi varmaan avautunut netissä, vaikka kokisinkin tulleeni väärin kohdelluksi, siitä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Enemmän suosittelisin vanhemmille lakimiehen palkkaamista ja omien ja lastensa konkreettisten oikeuksiensa selvittämistä.
ihan tavallisessa duunissa on, ei mikään uranainen. Asiakaspalveluduunista ei voi noin vain lähteä liki päivittäin aikaisemmin pois. Ja sitä rahaakin tarvitaan vuokraan ja muuhun elämiseen.
Espoossa juoksee kaiket illat samanikäisiä kakaroita kännissä rööki huulessa, mutta kukaan ei ole huolestunut heistä...
ryhtyä sosiaalityöntekijöiden kanssa tekemisiin.
Ja jos joutuu tekemisiin, lakimies pitää palkata heti. Muuten ne oikeudet polkeutuu saman tien.
Tuossa kai vanhempia on moitittu siitä etteivät ole sitoutuneet ja osallistuneet lapsensa hoitoon tarpeeksi. Vanhemmat väittää että kaikki on tehty mitä on voitu. Toisaalta sitten taas äiti kirjoittaa näin anoreksiaa sairastavasta lapsestaan: "En ole nähnyt painokäyriä viime vuodelta mutta käsitykseni mukaan Erikan suhteellinen paino on ollut jatkuvasti laskussa". Kuulostaako siltä että on haluttu osallistua ja tehdä kaikki mahdollinen? Kun ei edes tiedetä miten lapsen paino on kehittynyt? Ota nyt sitten näistä selvää...