Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapas nyt niistä TOTEEN KÄYNEISTÄ pahoista sektion jälkiseurauksista
21.02.2010 |
Kun kerran aina toitotetaan, että sektio on äidille ja vauvalle vaarallisempi kuin alatiesynnytys, niin näin 2 ongelmatonta sektiota läpikäyneenä haluaisin nyt kuulla, mitä ongelmia sektiosta on seurannut.
Enkä halua mitään tilastollisia "mitä saattaa tapahtua" -ongelmia, vaan todellisia, sattuneita seurauksia.
Jotenkin tuntuu, että kuitenkin niitä alatiesynntyksissä tapahtuu paljon enemmän, tulee pidätysvaikeuksia, ei pysty istumaan jne.
Mutta mitä ne ovat ne "pahemmat" sektion seuraukset, joita teille on oikeasti tullut? Alkakaas laulaa!
Vai pelotellaanko meitä turhasta...
Kommentit (179)
sattunut varsin vaivaton synnytys, jos kerran heti huoneeseen päästyään on pystynyt liikkumaan ja pyörimään ja hyörimään vauvan kanssa ympäriinsä, ja on tuntenut itsensä superäidiksi sänkyyn sidotun sektioäidin rinnalla.
Minullakin oli huonekaverina sektioäiti, mutta en mitenkään kokenut olevani yhtään sen huippukuntoisempi häneen verrattuna. En varmaan sitten osannut synnyttää oikein, kun se alatiesynnytys vei minusta kaikki mehut niin, että halusin vain maata sängyssä?
Kyllä alatiesynnytys oli ainakin minulle niin rankka kokemus, että ei sen jälkeen tehnyt mieli sairaalan käytävillä jaloitella. Minä ainakin tarvitsin siitä toipuakseni kevyesti ainakin puoli vuorokautta ja vasta vuorokauden kuluttua tunsin olevani suht hyvässä kunnossa.
Olen sitten varmaan ainoa alateitse synnyttänyt jonka vauva vietiin yöksi vauvalaan, josta hoitajat sen minulle sänkyyn toivat?! Ainakin, jos on tähän ketjuun uskominen. Muut näköjään ovat kipittäneet sinne vauvalaan itse hakemaan sen vauvansa, hmm...
Miksi turhaan pitää valehdella (esim synnyttämättömille, joista moni varmaan tätä ketjua lukee), että alatiesynntyksen jälkeen pystyy tekemään vaikka mitä? Että heti pitää olla vahva? Herran tähden, ollaan sairaalassa, kyllähän siellä nyt saa levätä ja pyytää hoitajia tuomaan vauvan huoneeseen, vaikka jopa olisi alateitse synnyttänyt. Vai onko tämä jossain sairaalassa kielletty?
Minut esim tuotiin alatiesynnytyksen jälkeen osastolle sängyssä, vauva sylissä. Olenko nyt ihan poikkeus? Kaikki muut sitten ovat näköjään ihan kävelleet synnytyssalista osastolle vauvan kanssa? Hattua nostan, mutta itse en olisi siihen kyennyt.
Vai onko tähän ketjuun kirjoittaneet vain ne, joilla on aina tapana liioitella?
Alatiesynnytys on valtava puristus, en tajua, miksi sen jälkeen ei saisi tuntea olevansa ihan naatti ja uuvuksissa, miksi heti pitäisi kantaa vauvaa ympäriinsä ja jaksaa tehdä itse kaikki.
Itseasiassa minä en ole valehdellut yhtään. Tunnissa tosiaan olin molempien lasten aikaan jo liikkeellä, alkuun oli vähän heikotusta, mutta kun tarjottavat heitin naamariini meni sekin ohi.
Ja ajatella, kävelin tosiaan salista pihalle, vauva oli kärryissä. Samantien olen itse hoitanut molempia lapsia. Ei ole ollut ongelmia. Kyllä niillä kätilöillä tuntu olevan hommia muutenkin. Kuopuksen aikaan minulle tuli huonekaveriksi ensisynnyttäjä, joka sitten ei liikkunut vuorokauteen mihinkään muualle kuin vessaan. Että on sitten heitäkin joille on rankkaa synnyttää alakautta. Mutta älä luule ettei oikeasti ole niitä joilla ei ole ongelmia. Minulla ei ole ollut ja toivottavasti ei ole tulevienkaan lasten kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suunnitellun sektion komplikaationa tulleeseen keuhkoveritulppaan. Kaikki oli mennyt ok itse sektiossa ja isä ja vauva olivat poistuneet huoneesta kiinniompelun ajaksi, kunnes yhtäkkiä lääkäri olikin tullut heille sepostamaan "että tuli komplikaatiota...". Nainen oli perusterve hieman päälle 30v.
repeämä (pahakin) alapäässä vai leikkaushaava kaikkien vatsanpeitteiden ja vatsalihasten halki?
Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.
Jos ihminen olis tarkoitettu synnyttämään sektiolla... ... vatsassa olisi vetoketju.
...olisi se aukko tarpeeksi suuri, ettei tulisi repeämiä eikä tarvittaisi välilihanleikkauksia. Miksi siinä on suunnitteluvirhe?
Ja jos olisi tarkoitettu, että ihmisille tehdään elimensiirtoja, tulisi varaosat mukana.
eräs äiti (naapurini) kuoli kaksosten synnytyksessä hallitsemattomaan verenvuotoon :( tästä on jo useampi vuosi aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä oln molempien synnytysten jälkeen elämäni kunnossa vaikka alateitse synnytinkin.Ensimmäisen synnytyksen jälkeen oli laitettu pari tikkiä alapäähän kun ennen synnytystä kätilö oli leikannut välilihaan pienen viillon että ei tule niitä repeämiä.Haava ei ollut kivulias synnytyksen jälkeen ja parani nopsasti eikä todellakaan arpia näy.
Ihmettelen kyllä että ihmiset haluaa mahaansa arpia jotka näkyvät myös muille kansoille mutta ei alapäähänsä josta ei kukaan muu huomaan kuin oma mies...ja tämäkin tapauksissa joissa joillekkin jää arpia alapäähän...kummallista touhua sanoisinko!
odottamaan ensi sunnuntain hesaria! Onkohan toimittaja tehnyt jutun sektion saaneesta äidistä. Ja miten kävi, kun kaikki ei sujunutkaan. Sitä seuraavana sunnuntaina voisi olla palstatila lääkäreille. Haastateltaisiin useampaa synnytyslääkäriä. ja vaikka kätilöitä. Odotan jo innolla ja voimme sitten jatkaa tätä keskustelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin kykenemätön hoitamaan lastaan ainakin ekan vuorokauden aikana (paitsi imetys)
Kuule kun ei sitä vastasyntynyttä ekan päivien aikana muuten hoideta kuin imetetä, vaihdetan vaippa ja pidetään sylissä! Niin sektioäiti sitten jää paitsi, ööö, ei mistään???
pestään, vaihdetaan vaippaa, syötetään yms.
sektio äidit hoitivat vain imetyksen ja silloinkin piti hoitajan nostaa vauva rinnalle ja takaisin omaan sänkyyn. Eivät ne sekstioäidit nousseet sängystä vaippaa vaihtamaan tai vauvaa pukemaan. Olivat täysin riippuvaisia itsekin hoitajista!!!!
Älkää nyt vaan muut sanoko ettei asia ole näin!!
Omin silmin olen nähnyt ja sekstion saaneet ystäväni ovat vahvistaneet asian!!!!
Esikoiseni synnytin suunnitellulla sektiolla. Lääkärinä oli vanhempi mies, joka oli tehnyt mm. synntysopin kirjoja. Syynä sektioon oli liian ahdas lantion aukko (luut vastassa), vaikka itse lantioni on kuulemma maljamainen (eli lapsella on runsaasti tilaa kasvaa). Tämä diagnoosi tehtiin kuitenkin vasta, kun olin saapunut sairaalaan synnytyksen käynnistämiseen eli lähtökohtana oli alatiesynnytys. Vauva oli kaksi viikkoa yli lasketun ajan. Sektio tehtiin epiduraalilla, se sujui upeasti ja itse toivuin nopeasti.
Kuopukseni syntyi neljän vuoden kuluttua, ja kokemus oli totaalisesti toinen. Olimme muuttaneet eri paikkakunnalle, ja minulla oli kopiot edellisesn synntyksen epikriisistä ja lantioni röntgenkuvista ym. tarvittava aineisto. Jo ensimmäisellä poliklinikkakäynnilläni (synnytyksen suunnittelu) "arvoisa" lääkäri (miespuolinen) totesi ylimielisesti ne kaikki "tässä tilanteessa turhiksi". Hän ilmoitti päättävänsä, mikä minulle olisi paras tapa synnyttää. Ja niinhän siinä kävi, että kun synnyttämisen aika tuli (lapsen annettiin mennä 2 viikkoa yli jälleen), oli tämä kyseinen lääkäri työvuorossa. Synnytin alakautta helvetillisten kipujen kanssa puoli vuorokautta, tosin vauva ei liikkunut mihinkään suuntaan, vaikka kaikki reitit olivat auki. Anturit osuivat vauvan pakaroihin (asento !), mutta sydänäänet olivat kunnossa. Imukuppiakin jo väläyteltiin, itse olin ilokaasu-puudutushuumassa. Luojan kiitos, lääkäri ja kätilökin ehti vaihtua - ja sitten nopeasti leikkaukseen. Anestesialääkäriä piti odotella yli tunti, ja kipu yltyi sietämättömäksi, koska puudutukset ym. oli lopetettu. Huusin kuin teurassika! Ihana, terve ja sitkeä poika syntyi aamun valjetessa.
Seuraamuksena synntyksestä olivat:
- viikko sairaalassa (verivirtsa > rakko rikkoontui lievästi alatiesynnytyksen aikana)
- kohtu ei supistunut entiselleen ilman lääkitystä
- maidoneritysongelmia (arvelen traumaattista kipukokemusta erääksi syyksi)
- haavatulehdus ja antibioottia mm. tiputuksella
- kohdun kallistuminen pysyvästi taaksepäin > ulostusongelmia, sisätutkimukset todella kivuliaita ja yhdyntäkipuja (gynegologini epäili syyksi "alatiesynnytystä")
- ei enää ikinä lapsia -asenne
- lääkärikammo
Kaikesta selviää, ja mikä ei tapa vahvistaa. Lapsistani olen suunnattoman onnellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihminen olis tarkoitettu synnyttämään sektiolla... ... vatsassa olisi vetoketju.
Ja jos olis tarkoitettu synnyttämään alateitse......olisi se aukko tarpeeksi suuri, ettei tulisi repeämiä eikä tarvittaisi välilihanleikkauksia. Miksi siinä on suunnitteluvirhe?
Ja jos olisi tarkoitettu, että ihmisille tehdään elimensiirtoja, tulisi varaosat mukana.
ei ainakaan tullut repeämiä eikä välilihaa tarvinnut leikata. ei siis tikkejäkään!
synnytin siis alateitse!
Näen viikoittain niitä sektioiden vakavia ja hankalia komplikaatioita ja seurauksia. En itse ikimaailmassa haluaisi joutua sektioon ellei se olisi lapsen takia välttämätöntä.
Myös suunnitelluissa sektioissa tulee massiivisia vuotoja, supistumisongelmia, virtsarakkovaurioita ja infektioita.
Lapselle normaali alatiesynnytys antaa paremmat lähtökohdat elämään kuin sektio. Tutkimustne mukaan alateitse syntyneillä on vähemmän hengitysvaikeuksia, allergioita ja diabetesta kuin sektiolla syntyneillä. Oma osansa on bakteerikannalla, jolle vauva altistuu synnytyskanavassa ja joka sitten kolonisoi vauvan suoliston.
Jos tiedetään ennakkoon, että vauva on äidin (luiseen) lantioon suhteutettuna liian suuri, tai poikkitilassa, tai kookas vauva perätilassa (etenkin ensisynnyttäjällä), on mielestäni perusteltua tehdä suunniteltu sektio.
Kukaan, edes paras ammattilainen, ei kuitenkaan ole ennustaja ja joskus joudutaan kesken synnytyksen sektioon. On totta, että komplikaatioita on enemmän kesken synnytyksen tehdyissä (hätä- ja kiireelliset sektiot) keisarileikkauksissa, mutta tämä kyllä huomioidaan tilastoissa.
Eli nimenomaan SUUNNITELTU sektio on sekä aidille että lapselle tilastollisesti riskaabelimpi kuin normaali alatiesynnytys. Temppu en siinä että ennustat, kuka synnyttää säännöllisesti alateitse. Arvioita voi tehdä ja joitakin ennustetekijöitä siis on, mutta vain synnytyksen ollessa käynnissä nähdään miten se lopulta menee.
On syytä huomioida myös sektion vaikutukset seuraaviin mahdollisiin raskauksiin: kohtulihaksen heikentyminen, istukan kiinnittymishäiriöiden riski.
Silti, itse en tosiaan haluaisi sektiota, en suunniteltua enkä kiireellistä. Repeämistä en ole huolissani, ne paranevat kyllä. Hankalat, peräaukkoon asti ulottuvatkin paranevat enimmäkseen hyvin. Emätinrepeämistä ei jää edes jälkiä. Virtsaamisvaikeuksia on yhtä paljon sektion kuin alatiesynnytyksen jälkeen. Samoin laskeumavaivoja, sillä ne aiheuttaa raskaus, ei synnytys.
Joskus sektio on se parempi vaihtoehto, mutta harvemmin. Syynä alatiesynnytysten suosimiseen lääkäreiden keskuudessa on, ihan oikeasti, sekä äidin että lapsen turvallisuus ja selkeä tutkimusnäyttö. Jos sektio olisi turvallisempi, niitä tehtäisiin ilman muuta mielummin, vaikka sektio tulee sairaalalle toimenpiteenä kalliimmaksi kuin alatiesynnytys, tosin ero toimenpiteenä ei ole suuren suuri. Talpudellisessa mielessähän ei kannata tuijottaa pelkästään sektion/synnytyksen hintaa, vaan todelliset kustannukset tulevat siitä, kun tähän lisätään komplkaatioiden ja jälkiseurausten hoito ja sairaalassaolopäivät. Ne mukaan laskien sektio on merkittävästi kalliimpi yhteiskunnalle kuin alatiesynnytys ja se on yksi erittäin hyvä perustelu alatiesynnytykselle myös.
Tiedän, että epäilijöitä ja jääräpäitä on ja tulee aina olemaan, ja jos äiti ehdottomasti haluaa synnyttää sektiolla, niin käytännössä hän sen saa. Yhteiskunta, lapset ja läheiset yhdessä äidin kanssa kantavat sitten seuraukset. Kaikille niitä ei tule, onneksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
av-mammojen ketju kun joku kirjotti asiallisen kommentin!!
Voisitko kertoa, mistä johtuu sektioon päätymisten määrien radikaalit erot eri sairaaloiden kesken? Käsittääkseni käytännöissä on huimia eroja... joten ketä uskoa, kun jokaisessa sairaalassa on huippuosaajia?
Esimerkiksi perätilat: toisissa sairaaloissa ne pyritään hoitamaan alatienä, toisissa perätila johtaa automaattisesti sektioon. Kenen tilastoihin ja tietoon siis pitäisi luottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eri sairaaloissa voi suosia hiukan eri hoitolinjoja. Viime kädessähän synnytystavan ykeensä päättää äitiyspolin lääkäri yhdessä äidin kanssa, ja ko. lääkärin oma ajatusmaailma voi kyllä vaikuttaa päätökseen. Jos lääkäri on erikoistuva, joka ei kauaa ole ollut alalla, hän yleensä päättää sairaalan yleisen linjan mukaan. Pyrkimys alatiesynnytyksiin on yleinen tendenssi, mutta tiedetään että joissakin sairaaloissa ei käydä juurikaan keskusteluja vaan jos äiti pelkää synnytystä ja haluaa sektion, niin asia vain sovitaan niin ilman isompia neuvotteluja. Tämä kasvattaa sektiotilastoja.
Perätilasynnytyksistä on joissakin sairaaloissa enemmän kokemusta kuin toisissa. Jos on klinikka, vaikkapa yliopistosairaalakin, jossa on jo pitkään tehty herkästi sektio perätilan kyseessä ollessa, niin eihän ko. sairaalassa voi ollakaan alatiesynnytykselle edellytyksiä - jos lääkärit siellä hoitavat aniharvoin alateitse tapahtuvia perätilasynnytyksiä.
Valitettavasti eroja siis on, mutta prosentuaaliset erot eivät ole huimia. Joillakin "vanhoilla jäärillä" on omat käsityksensä, joita eivät uudet tutkimustulokset muuta. TOisaalta esimerkiksi täälläkin siteerattu uusi tutkimus perätilasynnytyksen riskeistä oli laskenut mukaan kaikki tapahtuneet perätilasynnytykset tietyltä alueelta, myös ne joissa henkilökunnalla ei ollut kokemusta perätilasynnytyksen hoidosta ja synnytys tapahtui puutteellisessa valvonnassa.
joka kirjoitti myös viestin 59.
Niin, ja itse olen synnyttänyt kaksi lasta alateitse, ensimmäinen kesti 19 tuntia ja oli hankala, toinen oli nopea ja kivulias ja repesin, mutta ilman muuta siis edelleen alateitse!
Täysin kykenemätön hoitamaan lastaan ainakin ekan vuorokauden aikana (paitsi imetys)
Kuule kun ei sitä vastasyntynyttä ekan päivien aikana muuten hoideta kuin imetetä, vaihdetan vaippa ja pidetään sylissä! Niin sektioäiti sitten jää paitsi, ööö, ei mistään???
pestään, vaihdetaan vaippaa, syötetään yms.
sektio äidit hoitivat vain imetyksen ja silloinkin piti hoitajan nostaa vauva rinnalle ja takaisin omaan sänkyyn. Eivät ne sekstioäidit nousseet sängystä vaippaa vaihtamaan tai vauvaa pukemaan. Olivat täysin riippuvaisia itsekin hoitajista!!!!
Älkää nyt vaan muut sanoko ettei asia ole näin!!
Omin silmin olen nähnyt ja sekstion saaneet ystäväni ovat vahvistaneet asian!!!!
Vauva on joka kerta ollut 24 h kainalossani ja olen imettänyt häntä siinä. Häntä ei siis ole tarvinnut nostella sänkyyn. Hoitajilta olen pyytänyt apua ekan vuorokauden aikana vaipanvaihtoon ja tissiltä toiselle vaihtamiseen, mutta niin ovat monet muutkin ensisynnyttäjät. Myös luovutettua äidinmaitoa ovat antaneet ihan alussa imetyksen lisäksi ennen kuin maito nousi.
Pääsimme ekan vauvan kanssa perhehuoneeseenkin jo seuraavana aamuna sektiosta. Siitä lähtien hoidin vauvan täysin itse!
Kaverini sai sektiossa tai sen jälkeen sisäisen verenvuodon, joka johtui ilmeisesti osaksi raskausmyrkytyksestä. Muilla tutuillani on mennyt hyvin.
kirjoitti meikäläinen, eli sama synnytyslääkäri, joka ei nyt tajua tätä viestien numerointia...
pestään, vaihdetaan vaippaa, syötetään yms.sektio äidit hoitivat vain imetyksen ja silloinkin piti hoitajan nostaa vauva rinnalle ja takaisin omaan sänkyyn. Eivät ne sekstioäidit nousseet sängystä vaippaa vaihtamaan tai vauvaa pukemaan. Olivat täysin riippuvaisia itsekin hoitajista!!!!
Älkää nyt vaan muut sanoko ettei asia ole näin!!
Omin silmin olen nähnyt ja sekstion saaneet ystäväni ovat vahvistaneet asian!!!!
Itse piti nostella vauvaa, pestä, pukea, vaihtaa vaippaa, imettää ja hakea lisämaitoa. Omaan peseytymiseen, pukemiseen, liikkumiseen yms. ei saanut apua. Ja tietenkään ei perhehuonetta saanut, jotta mies olisi voinut olla avuksi. Eli nähdäkseni sektioäideiltä vaaditaan enemmän kuin alatieäideiltä. Mitä lie kateutta kätilöiden keskuudessa.
Talpudellisessa mielessähän ei kannata tuijottaa pelkästään sektion/synnytyksen hintaa, vaan todelliset kustannukset tulevat siitä, kun tähän lisätään komplkaatioiden ja jälkiseurausten hoito ja sairaalassaolopäivät. Ne mukaan laskien sektio on merkittävästi kalliimpi yhteiskunnalle kuin alatiesynnytys ja se on yksi erittäin hyvä perustelu alatiesynnytykselle myös.
Niin, sillä harmillisesti alateitse synnyttäneet jäävät jälkiseuraustensa kanssa yksin, ilman apua, tai joutuvat itse kustantamaan yksityisella mahdolliset korjausleikkaukset.
Toki tämä on silloin yhteiskunnalle halvempaa...
Itse olisin valmis myös maksamaan sektiosta, jos siihen olisi vielä mahdollisuus. Ei sitten tarvitsisi kenenkään ainakaan kustannuksiin vedota.
Ystävälläsi oli ilmeisesti hyvin mennyt sektio, sulla huonosti mennyt alatie.
Oikeampi vertailu olisi hyvin mennyt alatie ja hyvin mennyt sektio. Esim mä olen kolme lasta synnyttänyt alateitse, kaikkien jälkeen pystynyt heti istumaan ja tekemään mitä vaan, yhteensä noissa synnytyksissä on tullut 9 tikkiä ( vikassa ei yhtään). Olen pystynyt heti toimimaan täysin normaalisti, ja vauva on ollut luonani koko ajan. Hyvin mennyt sektio ei vedä vertoja.
Sitten huonosti mennyt alatie ja huonosti mennyt sektio... niissä nyt voi mennä molemmissa henki, mutta suunnitelluissakin sektioissa useammin kuin alateissä.
Ja kun joku sitä aivovauriota niin väläyttelee, niin jos sektion jälkeen haluaa lisää lapsia, se aivovauririski vaan siirtyy sille seuraavalle. Arpikudos kohdussa on aina riskitekijä istukan toimivuudelle, ja esim. kohtukuoleman riksi on 8-kertainen jo yhden sektion jälkeen verrattuna alatiesynnytykseen.