Kertokaapas nyt niistä TOTEEN KÄYNEISTÄ pahoista sektion jälkiseurauksista

3 alasynnytystä ja nyt 1 sektion kokeneena totean vaan että hengissä olen edelleen...

alatiesynnytystä en halua enää koskaan kokea,kamalaa oli vaikka nopeet ja muka helpot mulla sanottiin ne olleen...sektio oli ikävä homma,mut ei niin kamala kuin normisynnytys...

2 tunnista viikkoon.

Sektion jälkeen olin pedin pohjalla viikon, sain kohtutulehduksen ja kuukausi meni täysin toipilaana. Haavakivut olivat kamalat ja kärsin sektioon joutumisesta myös henkisesti pitkään, sillä se tuli minulle yllätyksenä, eikä sitä käyty esim laitoksella kanssani läpi mitenkään.



Kammottava kokemus, jos esikoiseni olisi syntynyt sektiolla, meillä olisi lapsia vain yksi.

Miksi ihmeessä kukaan valitsisi alatiesynnytystä? Itse en ainakaan alateitse synnytä. En halua että vaginan ja vulvan ulkonäkö tai tuntemukset muuttuvat.

Minulla repesi kohtu sektioarven kohdalta laparoskopiassa. Onneksi oli lapsiluku täynnä, olisi lähtenyt henki jos olisin tullut tuolla kohdulla uudelleen raskaaksi.

TGehtiin kiireellinen sektio 44 v ja eka lapsi. Ei tullut komplikaatioita, ei tulehduksia, helppo oli. Ainoastaan eka kerran pois lähtö sängystä teki tiukkaa koska lähdin väärinpäin menemään. Opetettiin miten nousta ylös mutta unohdin siinä hässäkässä. Positiivinen kuva jäi.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 13:05"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 11:52"]

Aina näitä "lähipiirissä".... huoh... Kun nämä "tuttavalle"- ja "lähipiirissä"- ja "siskolle"- tarinoita kertovat ovat kuitenkin niitä revansa repineitä mammoja, jotka toivovat salaa synnyttäneensä sektiolla, vaikkei pokka anna periksi sitä myöntääkään. Katkeruutta pukkaa ja sitä sitten puretaan tänne kertomalla kauhutarinoita.

Totuus on kuitenkin se, että suunniteltu sektio on AINA turvallisempi sekä äidille että vauvalle verrattuna mihin tahansa muuhun synnytystilanteeseen. Vauva saadaan ulos todella nopeasti, äidin terveydentilaa seurataan normisynnytystä tarkemmin ja paikalla on valmiiksi paljon henkilökuntaa valmiina hoitamaan ongelmatilanteetkin jos sellaisia syntyy.

Mulla takana neljä sektiota, kaikki suunniteltuja ja ihan veronmaksajien maksamia.

:-) Alatiesynnytystä en halunnut edes yrittää ja olen iloinen ja superkiitollinen ettei minun sitten sitä tarvinnutkaan kokeilla, eikä edes sektiota vaatimalla vaatia, kuten tällä palstalla näyttää olevan sektiolla synnyttäneiden kokemus. Kannattaa muistaa, että osalle ihmisistä tehdään hampaiden juurihoitokin ilman puudutuksia, kun toiset pitää nukuttaa. Kiputuntemuksia on laidasta laitaan ja sektiosta toipuminen täysin yksilöllistä. Mulla oli hyvä tuuri kaikissa sektioissa, saman päivän iltana jalkeille ja siitä sitten hyväkuntoisena vauvaa itse hoitamaan - samoin vanhempia lapsia. Ei komplikaatioita, enkä ole kuullut kenenkään niitä koskaan saaneenkaan.

[/quote]

Kiitos kokemuksesta! Mietin sitä, että onko arpi umpeutunut hyvin vai onko jäänyt iholle jotain jälkeä?

[/quote] sektioita tehdä noin vaan koska se on kallis operaatio. Miten sulle on voitu tehdä 4 sektiota? Olen kuullut että korkeintaan 2 tehdään.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 13:10"]

Täällä puhutaan 'sektion kauhutarinoista', mutta ei muisteta kertoa, että onko kyseessä hätäsektio vai suunniteltu sektio, sille "tuttavalle", "ystävälle" ja "lähipiirille"..

 ei suunniteltu sektiota vaan alatiesynnytystä. Oma henkeni e i ollut vaarassa vaan vauvan ja siksi sektio. Oli helppo ja kaikki meni hyvin. Viihdyin naistenklinikalla viikon. Positiivinen kokemus.

Suunniteltu sektiossa on paljon enemmän suunniteltuja toimeenpiteitä kuin hätäsektio, jossa lääkäri vaan nopeasti arvioi, että miten voi pelastaa äidin ja lapsen. Suunnitellussa sektiossa lääkäri käyttää paljon enemmän aikaa leikkaukseen ja sen suunnitteluun.

Jokaisen pitäisi tietää, että hätäsektio on hätäilyn tuotos.

[/quote]

Esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla pitkittyneen synnytyksen takia. Toivuin nopeasti, kipu oli vähäistä ja olin kaikin puolin entiselläni hyvin pian. Kuopus tuli alateitse imukupilla avustettuna. Seuraus: massiiviset repeämät ja laskeumat (sekä kohtu että peräsuoli), petipotilaana 2 kk synnytyksestä ja nyt 3 vuoden jälkeen odotan laskeumien korjausleikkausta. En pysty istumaan pitkiä aikoja, kävelemään kyllä, mutta juoksemaan en enää ollenkaan. Minusta tuli alatiesynnytyksen jäljiltä krooninen kipupotilas ja elämänlaatuni laski todella paljon.

Näitä lukiessa kyllä miettiiä muita tapoja hankkia lapsia, esim. adoptio. Olen todellkin aina ollut sektiota vastaan, jos siihen on syynä vain oma mukavuudenhalu. Mutta nämä kaikki kauhutarinat järkyttävistä repeämisistä ym. loppuelämän haitoista... Onko ne lapset sitten sen arvoisia, että esim. oma seksielämä ja pidätyskyky on mennyttä? Pelottaa...

Mä olen synnyttäny kolme alakautta eikä oo suurempia ongelmia ollut eikä tullut. Eka synnytyksen jälkeen muutama tikki laitettiin. Neljättä odotellessa.. :)

Synnytin alakautta. Kaikki meni loistavasti, vaikka olin aluksi pelännyt ties mitä "paskon loppuelämäni housuun" -juttuja. Minulla oli ihana kätilö, joka tiesi milloin kannattaa ponnistaa, jotta repeämiä ei tulisi. Varsinaisia repeämiä ei sitten tullutkaan, pari nirhaumaa vain. Pystyin myös istumaan normaalisti samantien. Olisin ollut valmis niihin peltotöihin heti. :) Olen hyvin onnekas ja kiitollinen, että synnytykseni meni hyvin.

Kaikki saa synnyttää miten haluavat, eihän se ole minulta pois. Molemmissa synnytystavoissa on riskinsä. Kukaan tuskin haluaa itselleen tai vauvalleen tapahtuvan mitään. Osa lääkäreistä voisi kyllä tulla pois sieltä "minä tiedän parhaiten, mikä sopii sinulle synnytystavaksi" -ajatusmaailmasta. Annetaan äidin ihan itse päättää. :)

[quote author="Vierailija" time="21.02.2010 klo 10:43"]

Kun kerran aina toitotetaan, että sektio on äidille ja vauvalle vaarallisempi kuin alatiesynnytys, niin näin 2 ongelmatonta sektiota läpikäyneenä haluaisin nyt kuulla, mitä ongelmia sektiosta on seurannut.
Enkä halua mitään tilastollisia "mitä saattaa tapahtua" -ongelmia, vaan todellisia, sattuneita seurauksia.
Jotenkin tuntuu, että kuitenkin niitä alatiesynntyksissä tapahtuu paljon enemmän, tulee pidätysvaikeuksia, ei pysty istumaan jne.
Mutta mitä ne ovat ne "pahemmat" sektion seuraukset, joita teille on oikeasti tullut? Alkakaas laulaa!
Vai pelotellaanko meitä turhasta...

[/quote]

Sektiosta koituvia ongelmia on varmaan ihan samanlailla kuin alatiesynnytyksissäkin. Turhaa sitä kuvitella, että monikaan alakautta synnyttänyt kokee mitään pidätysvaikeuksia tai muitakaan ongelmia. En tiedä miksi "sektio-porukoissa" aina huudellaan tätä samaa virttä. Jos kerta itse ollaan niin henkeen ja vereen sektioiden kannalla, niin mitä sitä sillon edes tiedetään mistään alatiesynnytyksistä? Minä en ainakaan tiedä yhtäkään alakautta synnyttänyttä jolla olisi jotain pidätysonglemia ollut ikinä. Toisaalta kenelläkään tuntemallani ei ole ollut mitään dramaattista synnytystäkään. 

Sektiohaavoissa vaarana kait haavan tulehtuminen. Se kait se yleisin leikkauksiin liittyvä riski noin muutenkin on?

Itse kun yritin syntyä, äitini kapea lantio esti sen, ja hapenpuute aiheutti mulle pysyviä ongelmia. Päättyi hätäsektioon. Osin tästä syystä ja osin isosta vauvasta johtuen halusin sektion. Kaksi lasta on näin tullut, ja molemmat lopulta tuli kiireellisinä, koska synnytys alkoi ennen sovittua sektiopäivää. Tämä on ollut kivaa, kokee sitten vähän sitä jännitystä eikä tunnu niin järjestetyltä... Ekalla kerralla kaikki meni loistavasti, varsin pian nousin ja liikuin normaalisti. Ainoa suru oli se, että vauvaa ei saanut pitää heräämössä vieressä. Mies toisaalta on sanonut, että on ollut elämän huippuhetkiä pitää vauvoja paidan alla kahdenkesken heti alussa. Tokalla kerralla oli toipuminen hitaampaa, ja siitä jäi napatyrä, kosta en tosin ollut tietoinen, ennen kun se löytyi toisessa yhteydessä. Arvet ovat käytännössä näkymättömät, itse löydän jos on hyvä valo. Kolmas sektio vähän pelottaa, koska kohtu on luonnollisesti arpeutunut ja napatyrä saattaa revetä isommaksi. En silti vaihtaisi sektioita alatiehen. Kokemukset on olleet hyviä, samoin kun kaikilla tutuilla jotka ovat saman kokeneet. Lapset ovat voineet hyvin heti syntymästä lähtien, ei astmoja tai muuta. Toisaalta, eihän syntymä niille yllätyksenä tullut, kun kuitenkin alkoi normaalisti. Molemmissa synnytystavoissa on puolensa, niin hyvät kuin huonotkin.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2010 klo 17:06"]

sattunut varsin vaivaton synnytys, jos kerran heti huoneeseen päästyään on pystynyt liikkumaan ja pyörimään ja hyörimään vauvan kanssa ympäriinsä, ja on tuntenut itsensä superäidiksi sänkyyn sidotun sektioäidin rinnalla.
Minullakin oli huonekaverina sektioäiti, mutta en mitenkään kokenut olevani yhtään sen huippukuntoisempi häneen verrattuna. En varmaan sitten osannut synnyttää oikein, kun se alatiesynnytys vei minusta kaikki mehut niin, että halusin vain maata sängyssä?
Kyllä alatiesynnytys oli ainakin minulle niin rankka kokemus, että ei sen jälkeen tehnyt mieli sairaalan käytävillä jaloitella. Minä ainakin tarvitsin siitä toipuakseni kevyesti ainakin puoli vuorokautta ja vasta vuorokauden kuluttua tunsin olevani suht hyvässä kunnossa.
Olen sitten varmaan ainoa alateitse synnyttänyt jonka vauva vietiin yöksi vauvalaan, josta hoitajat sen minulle sänkyyn toivat?! Ainakin, jos on tähän ketjuun uskominen. Muut näköjään ovat kipittäneet sinne vauvalaan itse hakemaan sen vauvansa, hmm...
Miksi turhaan pitää valehdella (esim synnyttämättömille, joista moni varmaan tätä ketjua lukee), että alatiesynntyksen jälkeen pystyy tekemään vaikka mitä? Että heti pitää olla vahva? Herran tähden, ollaan sairaalassa, kyllähän siellä nyt saa levätä ja pyytää hoitajia tuomaan vauvan huoneeseen, vaikka jopa olisi alateitse synnyttänyt. Vai onko tämä jossain sairaalassa kielletty?
Minut esim tuotiin alatiesynnytyksen jälkeen osastolle sängyssä, vauva sylissä. Olenko nyt ihan poikkeus? Kaikki muut sitten ovat näköjään ihan kävelleet synnytyssalista osastolle vauvan kanssa? Hattua nostan, mutta itse en olisi siihen kyennyt.
Vai onko tähän ketjuun kirjoittaneet vain ne, joilla on aina tapana liioitella?
Alatiesynnytys on valtava puristus, en tajua, miksi sen jälkeen ei saisi tuntea olevansa ihan naatti ja uuvuksissa, miksi heti pitäisi kantaa vauvaa ympäriinsä ja jaksaa tehdä itse kaikki.

[/quote]

Ehkä sulla on vain huono kunto? Kyllä minä ainakin ihan rehellisesti olen olut synnytysten jälkeen ihan kunnossa. Kävellyt, istunut ja toiminut normaalisti. Itseasiassa ollut jotenkin hieman energisempi kuin normaalisti, joku sellainen onnellisuus ryöppy siinä tuli aina. Mutta uskon, että useimmat synnytykset muillakin menee kuten minullakin nämä kaikki viisi. Ainakin mitä omien synnyttäneiden tuttujen kanssa on puhunut. 

Mielummin näitä hyviä ja kivoja tarinoita niille synnyttämättömille kerrotaan!!!

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 22:03"]

Miksi ihmeessä kukaan valitsisi alatiesynnytystä? Itse en ainakaan alateitse synnytä. En halua että vaginan ja vulvan ulkonäkö tai tuntemukset muuttuvat.

[/quote]

Varmaan kaikki jotka ajattelee vauvaansa enemmän kuin omaa napaansa!!!!

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 22:39"]

Näitä lukiessa kyllä miettiiä muita tapoja hankkia lapsia, esim. adoptio. Olen todellkin aina ollut sektiota vastaan, jos siihen on syynä vain oma mukavuudenhalu. Mutta nämä kaikki kauhutarinat järkyttävistä repeämisistä ym. loppuelämän haitoista... Onko ne lapset sitten sen arvoisia, että esim. oma seksielämä ja pidätyskyky on mennyttä? Pelottaa...

[/quote]

Jos et ole huomannut, niin näitä tarinoita kylvää lähinnä ne sektio-mammat. Minä tunnen monta monta synnyttänyttä naista, enkä yhtäkään jolla olisi pidätysongelmia tai seksiongelmia synnytyksen johdosta. Yhden tiedän joka repesi pahasti peräaukkoon asti, mutta hänelläkin kaikki hyvin. Eli ihmettelen todella miksi nämä sektio-mammat paisuttelevat näitä juttuja? Ehkä kuitenkin tuntevat hieman syyllisyyttä turhista sektioistaan ja haluavat saada muutkin päätymään sektioon jotta eivät koe itseään enää niin huonoksi? Tiedä sitä?

Mitkä helvetin sektiomammat tai alatiemammat?? Onko tässä pakko valita joku puoli?

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 23:28"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2014 klo 22:03"]

Miksi ihmeessä kukaan valitsisi alatiesynnytystä? Itse en ainakaan alateitse synnytä. En halua että vaginan ja vulvan ulkonäkö tai tuntemukset muuttuvat.

[/quote]

Varmaan kaikki jotka ajattelee vauvaansa enemmän kuin omaa napaansa!!!!

[/quote]

No en mä ole lapsen takia valmis pilaamaan omaa elämääni.

No minulla on nyt 2 v. synnytyksen jälkeen kyllä edelleen tietynlaisia ongelmia. On paineen tunnetta ”rankan päivän” jälkeen (jos liikkunut paljon tms.), ja jos ei ole aivan skarppina niin esim. trampoliinilla hyppiessä tai aivastaessa voi kyllä lirahtaa (ihan näkyvästi) housuun. Olen käynyt useammalla yksityisellä gynellä, koska nämä ovat vaivanneet minua, ja tutkimuksissa kaikki näyttää olevan ok, ja itse asiassa oikein hyvältä. Puristusvoima hyvä (3 gyneä kehunut erinomaiseksi), rakenne ei millään tavalla poikkeava. Ja sitten loppukaneettina todenneet, että aivan yleisiä on nämä ”pikkuvaivat” (jotka minua kyllä häiritsevät).

 Ei  näistä vaan puhuta, mikä minua kyllä suoraan sanottuna hatuttaa. Anopiltakin kun olen näistä kysellyt, niin menee vain vaivaantuneeksi (olemme todella hyvissä väleissä), ja kierrellen toteaa ”noo niitä nyt voi olla… mutta kyllä se siitä…”. Siksi kerronkin hyvin avoimesti näistä jos joku vaan kysyy, ettei pidetä turhaan mitään myyttisyyden verhoa asian edessä. Ja kaikki synnyttämättömät tutut (suurin osa kavereistani toistaiseksi) pitävät minua vain epäonnisena, vaikka siis asiantuntijoiden mukaan olen vain normaali (jopa hyväkuntoinen?).

[quote author="Vierailija" time="21.02.2010 klo 11:56"]Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.

[/quote] Ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin.... mun lapsi kohta 6kk ja yksinkertasesti ei pysty seksiä harrastamaan kun värkkiin koskee ja vatsaan koskee. Luulisin että jos alakautta olis lapsi päässy ulos, ihan sama millaset repeämät niin nauttisin jo seksistä tässä vaiheessa.