Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapas nyt niistä TOTEEN KÄYNEISTÄ pahoista sektion jälkiseurauksista
21.02.2010 |
Kun kerran aina toitotetaan, että sektio on äidille ja vauvalle vaarallisempi kuin alatiesynnytys, niin näin 2 ongelmatonta sektiota läpikäyneenä haluaisin nyt kuulla, mitä ongelmia sektiosta on seurannut.
Enkä halua mitään tilastollisia "mitä saattaa tapahtua" -ongelmia, vaan todellisia, sattuneita seurauksia.
Jotenkin tuntuu, että kuitenkin niitä alatiesynntyksissä tapahtuu paljon enemmän, tulee pidätysvaikeuksia, ei pysty istumaan jne.
Mutta mitä ne ovat ne "pahemmat" sektion seuraukset, joita teille on oikeasti tullut? Alkakaas laulaa!
Vai pelotellaanko meitä turhasta...
Kommentit (179)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos olisit synnyttänyt alateitse?
Sektio on iso leikkaus eikä elimistösi ole kuukaudessa ehtinyt toipua siitä, vatsalihaksista puhumattakaan.
Olosi ehkä on hyvä, mutta toipuminen on vielä pitkän aikaa kesken. Miksi tämä on niin vaikea hyväksyä?
vatsalihakset toimii hyvin. Jäljellä vain nätti arpi. Mielummin otan sen kuin pahan repeämän alapäässä.
repeämä (pahakin) alapäässä vai leikkaushaava kaikkien vatsanpeitteiden ja vatsalihasten halki?
Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.
ei sektiota olisi tarvinnut keksiä.
... vatsassa olisi vetoketju.
jos olisit synnyttänyt alateitse?
Sektio on iso leikkaus eikä elimistösi ole kuukaudessa ehtinyt toipua siitä, vatsalihaksista puhumattakaan.
Olosi ehkä on hyvä, mutta toipuminen on vielä pitkän aikaa kesken. Miksi tämä on niin vaikea hyväksyä?vatsalihakset toimii hyvin. Jäljellä vain nätti arpi. Mielummin otan sen kuin pahan repeämän alapäässä.
repeämä (pahakin) alapäässä vai leikkaushaava kaikkien vatsanpeitteiden ja vatsalihasten halki?
Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.
perätilan takia. Kaikki meni hyvin... kunnes raskauduin uudemman kerran. Istukka tarttui sektioarpeen ja seurauksena verta vuotava etinen istukka. Onneksi siitä selvittiin ja kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos olisit synnyttänyt alateitse?
Sektio on iso leikkaus eikä elimistösi ole kuukaudessa ehtinyt toipua siitä, vatsalihaksista puhumattakaan.
Olosi ehkä on hyvä, mutta toipuminen on vielä pitkän aikaa kesken. Miksi tämä on niin vaikea hyväksyä?vatsalihakset toimii hyvin. Jäljellä vain nätti arpi. Mielummin otan sen kuin pahan repeämän alapäässä.
repeämä (pahakin) alapäässä vai leikkaushaava kaikkien vatsanpeitteiden ja vatsalihasten halki?
Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.
kuukauden päästä olen saanut käyttää normaalisti vatsalihaksia ja ihan normaalisti toimivat. Ei eroa entiseen.
sektiolla syntyneillä vauvoilla saattaa ilmetä enemmän hengitysvaikeuksia, koska lapsi riuhtaistaan kohdusta varoittamatta ulos, kun taas alatiesynnytyksessä lapsen keuhkot joutuvat hommiin ja kypsyvät. Näin asiaa selvensi minulle lääkäri kun vauva oli perätilassa ja sektiota suunniteltiin.
Onneksi vauvan kääntö onnistui ja vältyin sektiolta. Vaikka synnytys oli pitkä ja päättyi imukuppiavusteisesti jolloin eppari leikattiin, niin olin todella tyytyväinen kun vauva syntyi terveenä ja hyvävointisena sekä pystyin heti omin jaloin tallustelemaan synnytyspöydältä suihkun kautta osastolle vauvan sänkyä työnnellen. Pystyin myös heti istumaan, mutta vinosti toisella kankulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rankaa vatsalihastreeniä välttää 6 kk, hiljalleen voi aloitella kevyttää treeniä! Näin ainakin minua ohjeistettu Kättärillä.
Sulla on ilmeisesti sitten jotenkin harvinaiset vatsalihakset. Tai sitten sinun normaali käyttö on arkielämää, eikä siihen sisälly mitään liikuntaa...
jos olisit synnyttänyt alateitse?
Sektio on iso leikkaus eikä elimistösi ole kuukaudessa ehtinyt toipua siitä, vatsalihaksista puhumattakaan.
Olosi ehkä on hyvä, mutta toipuminen on vielä pitkän aikaa kesken. Miksi tämä on niin vaikea hyväksyä?vatsalihakset toimii hyvin. Jäljellä vain nätti arpi. Mielummin otan sen kuin pahan repeämän alapäässä.
repeämä (pahakin) alapäässä vai leikkaushaava kaikkien vatsanpeitteiden ja vatsalihasten halki?
Esimerkiksi muistetaan mainita, että verenvuotoriski on kuusinkertainen, mutta ei sitä että sektiossa et voi saada repeämiä alapäähän tai peräaukkoon, häntäluu ei voi murtua, sinulle ei voi tulla vaikeuksia yhdyntöihin, kipulääkitys ei voi jäädä saamatta, lapsi ei voi saada aivovammaa, solisluu ei voi lapselta murtua... Ei ole mielestäni tilastoissa huomioitu kaikkea, vaan lasketaan ne mieleiset riskit.
kuukauden päästä olen saanut käyttää normaalisti vatsalihaksia ja ihan normaalisti toimivat. Ei eroa entiseen.
siis naisen lantio olisi todella paljon leveämpi jos sektiota ei olisi keksitty koska kapean sisälantion omaavat naiset olisivat kuolleet sukupuuttoon. ennenhän naisia kuoli synnytykseen suhteellisen useinkin. huvittaa vaan että nykyään kapealantio on suosittua kauneusihanteena mutta miten se toimii synnytyksessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mitä tulee ylipäätään sektioon, niin toipuminen on nopeampaa normaalisti menneestä synnytyksestä kuin normalisti sujuneesta sektiosta.
...että olen sairaalassa ollut terveemmän oloinen kuin suurin osa alatiesynnyttäjistä, jotka eivät ole kyenneet istumaan tai kävelemään normaalisti, Todella harvoin nainen on alatiesynnytyksen jälkeen niin hyvässä kunnossa, että olisi saman tien valmis lähtemään peltotöihin.
minä alakauttasynnyttäneenä olin todella hyvässä vedossa!!! Ei leikattu mitäään,ei tullut tikkejä, pystyin istumaan normaalisti,kävelin täysin normaalisti, ei alapääkipuja!!!
Vieressäni oli kaksi äitiä, joille tehty sektio. Kumpikaan ei kahteen päivään pystynyt lainkaan hoitamaan lastaan. Hoitajat pistivät vauvan rinnalle, pukivat ja vaihtoivat vaipat. Minä tein kaiken itse hyvissä voimissa heti synnytyksestä lähtien.
Sektion jälkeen äiti täysin pelistä poissa!!!!
Silloin kaikki meni hyvin. MUTTA toisen lapsen synnytyksessä kohtu repesi vanhan sektioarven kohdalta - kiidätettiin leikkaussaliin ja oli minuuteista kiinni, että selvisi hengissä. Onneksi oli jo valmiiksi sairaalassa, kun tuo sattui, muuten olisivat kuolleet sekä äiti, että vauva.
Eli sektio aiheuttaa riskejä myös seuraaviin raskauksiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikean sektion taustalla saattaa olla pitkittynyt alatiesynnytys - ja tämäkin tilastoidaan sitten sektiossa sattuneeksi ongelmaksi, vaikka äiti olisi ensin ollut 18h synnärillä pusaamassa.
Minusta olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten ongelmat jakaantuvat
a. suunniteltujen sektioiden ja
b. alatiesynnytys/sektioiden kesken
Monet alateitse synnyttämään lähteneet joutuvat sektioon vasta siinä vaiheessa, kun homma on jo mennyt synnärillä hankalaksi, joten jo se sektion lähtötilanne on hankala, mutta tätä ei enää tilastoida alatiekomplikaatioksi, vaan sektiokomplikaatioksi.
Minä itsekin olen siellä sektiotilastoissa äitinä, jolla oli sektion aikana verenpainetta, turvotusta jne - mutta ne olivat tulleet jo alatiesynntyksen aikana tiputuksesta!
Sen takia minä sinne sektioon jouduin.
Ja kuitenkin siellä minä varmaan jossain tilastossa nökötän äitinä, jolla oli sektiossa paha turvotus ja korkea verenpaine ja ties vielä mitä muita oireita.
Yhtään tikkä ei ole tarvinnut laittaa, olen noussut itse synnytyssängyltä ja mennyt heti suihkuun ja istunut ja liikkunut heti saman tien normaalisti. Eiköhän tämä ole alatiesynnytyksen jälkeen tavallisempi tilanne kuin nämä pahat repeämät, joista aina kuulee. Lukuisista tutuistani yksi jotui istumaan uimarenkaan päällä aluksi synnytyksen jälkeen, kaikki muut ovat olleet ok.
Minulla on myös monia tuttuja, joila sektiot menneet hienosti, mutta tuttavapiirissä myös yksi sektiotapaus, jossa äidin henki oli vaarassa pahan tulehduksen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei umpeudu kunnolla ja tulehtuu. Täysin kykenemätön hoitamaan lastaan ainakin ekan vuorokauden aikana (paitsi imetys), Heikkous, voimattomuus, Puutuminen jaloissa, haavan repeäminen. Lapset usein sairaampia ja alttiimpia astmalle ym. koska vain alatiesynnytyksessä kehittyy lapsen kannalta tärkeää stressihormonia, joka suojelee lasta. Sektiossa vauvalle hirveä shokki kun täysin valmistautumatta riuhtaistaan maailmaan. Monella sektion läpikäyneillä ystävilläni astmaattisia lapsia!!!!
.
Vieressäni oli kaksi äitiä, joille tehty sektio. Kumpikaan ei kahteen päivään pystynyt lainkaan hoitamaan lastaan. Hoitajat pistivät vauvan rinnalle, pukivat ja vaihtoivat vaipat. Minä tein kaiken itse hyvissä voimissa heti synnytyksestä lähtien.
Sektion jälkeen äiti täysin pelistä poissa!!!!
En muuta keksi, kuin että olivat sen takia pelistä pois, että ennen sektiota ovat varmaan yrittäneet tyyliin 48 tuntia synnyttää alateitse ja ovat sen alatieyrityksen jäljiltä olleet ihan poikki - ei kyllä sektiosta tuohon kuntoon mennä.
Tai sitten ollut vähän hoitajia, jos ei ole ollut aikaa patistaa ylös.
Kyllä mulla on molemmissa sektioissa jalat kantaneet jo 12h sektiosta. Sängystä olen noussut ja vauvaa kantanut.
Enkä ole vaappunut käytävillä jalat harallaan vaivainen nolo ilme naamalla kuin joku ankka, kuten nämä alatiemammat tekevät...
Täysin kykenemätön hoitamaan lastaan ainakin ekan vuorokauden aikana (paitsi imetys)
Kuule kun ei sitä vastasyntynyttä ekan päivien aikana muuten hoideta kuin imetetä, vaihdetan vaippa ja pidetään sylissä! Niin sektioäiti sitten jää paitsi, ööö, ei mistään???
vaikka haluaisi. Itse halusin synnyttää alateitse, mutta etisenistukan takia se oli mahdotonta. Lapsi syntyi siis suunnitellulla sektiolla. Mentin verta 3,3 litraa ja päädyin embolisointihoitoon. Sitten aikaa vierähtikin lähes vuorokausi heräämössä tarkkailussa ja vauvan luo pääsin vasta vuorokauden päästä syntynnytyksestä.
Kaikki meni lopulta hyvin; lapsi oli terve, minä olin hengissä ja kotiin pääsimme jo kolmen vuorokauden kuluttua. Maito ei koskaan kunnolla noussut ja kotona söin vielä antibiottikuurin alkavaan kohtutulehdukseen. Maailman suloisin vauva oli kuitenkin saatu maailmaan!
Sektiosta ei kuitenkaan jäänyt suurempaa pelkoa, joten toinen lapsi oli tervetullut. Sitten sattuma puuttui peliin. Alkuraskaudessa vanha sektioarpi repesi, jolloin sikiö luonnollisesti jouduttiin abortoimaan. Minä sain repeämässä verta 5,5 l vatsaontelooni ja vietin vajaan viikon sairaalassa. Syytä repeämään ei tiedetä (ainkaan vielä) ja on täysin epävarmaa onko raskautuminen enää turvallista. Kohtu kuitenkin jäi jäljelle vaikka senkin poistamista oli jo harkittu.
En halua pelotella tapahtumeella, koska tilanne on harvinainen. Kohtalotovereita en ainakaan tiedä. Joskus sattuu, että "salama lyö samaan puuhun". Haluan kuinkin muistuttaa, että mitä teet tänään vaikuttaa siihen mitä voit tehdä huomenna. Siksi kannattaa harkita etuja ja haittoja tarkkaan. Lisäksi epävarmoissa tilanteissa kannattaa kuunnella asiantuntijoita ja miellellään useampaa kuin yhtä.
synnytin alakautta, enkä vaappunut ankkana sen jälkeen, istuminen kyllä oli vähän vaikeaa.
Kahdelle kaverille tehdyt sektiot ovat menneet enemmän tai vähemmän pieleen, toinen ei enää enempää lapsia tule synnyttämään ja toinen ei enää suostunut ekan hätäsektion jälkeen (täysin pieleen mennyt operaatio, tulehduksia, bakteereita ym. joiden vuoksi ei pariin kuukauteen voinut lastaan itse hoitaa/nostaa) alakautta synnyttämistä yrittämään vaan pyysi ja sai suunnitellun leikkauksen toisessa raskaudessa. Toinen suunniteltu sektio meni oikein hyvin hänelläkin, kuten suurin osa muistakin leikkauksista. Mutta leikkaus se sektiokin on ja samat riskit niissä on aina, ei muutkaan leikkaukset aina täysin onnistu.
vanha sektioarpi, hengenlähtö oli lähellä mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Paitsi että enempää lapsia sisko ei voi saada.
vatsalihakset toimii hyvin. Jäljellä vain nätti arpi. Mielummin otan sen kuin pahan repeämän alapäässä.