Aloittaako suhde varattuun mieheen...?

voi olla itku lähellä :)

... ei kait mulla mitään menetettävää ole, en ole rakastumassa siihen, enkä sänkyynkään menossa,

muuten ajattelit aikaa kuluttaa kaverin kanssa. Se nyt ihan varmasti haluaa sänkyyn, mutta ei rakastua.

Veikkaan että jtussa käy niin, että sinä rakastut korviasi myöten ja jonkun ajan kuluttua mies on jo jonkun toisen perässä. Taitaa olla pelimies.

On se vaan säälittävää touhuta vaimon selän takana.

Haluatko helpon naisen maineen? Vaimo saattaa levittää susta ties mitä juttuja jos saa tietää tai jotain pahempaakin.

Enkä mä tosiaan menisi vannomaan että etten rakastu. Mulle kävi niin. Ihan tarkoituksella aloitin seksisuhteen varatun miehen kanssa. Huonosti kävi ja nuolen haavojani edelleen.

Ihan omasta kokemuksesta en suosittele!

Mä olen niiiiiin valitettavan paljon käynyt baareissa, ja nähnyt jos jonkunlaista miestä, ja tapaillut ties minkälaisia tyyppejä (ja joo, en todellakaan harrasta seksiä, kun suhteessa, tiedoksi vaan, miehiä voi tapailla muutenkin) Ja tämä mies ei todellakaan ollut ketään siellä iskemässä, oli selvinpäin ja tanssi koko ajan ja tuijotti mua. Ja mä vaan välillä vilkaisin ja pidin kyllä silmällä, että naisia pyöri ties kuinka paljon siinä hänen ympärillä, ja ei ottanut mitään kontaktia niihin.. ja nyt ajattelette että pidän itseänio jotenkin parempana... en todellakaan, mutta kyllä todella tiedän miltä mies/nainen näyttää, joka on tullut baariin etsimään seksiseuraa (vaikka muuta en tässä maailassa vielä tietäisikään:)

jos sitten pihtaat niin mies poistuu aikaisemmin kuin osaat kuvitella

Kiitos viesteistä, vaikka ei mun vastuulla niiden suhde olekaan, niin ehkä kyllä kuitenkin on fiksuinta unohtaa koko äijä. Täytyy laittaa viesti, että heipparallaan.

Ei sun vastuulla niiden suhde ole todellakaan mutta olet sitten osa syy ja saattaa sataa paskaa niskaan reilusti tuollaisesta hairahduksesta.

Oikein teet jos nyt vetäydyt suosiolla pois kuvioista

Juu ei kannata alkaa suhdetta varattuun ihmiseen. Hyvä päätös, jos unohdat tyypin, vanhempana ymmärrät ja kiität meitä neuvojia.



Pysy vain vapaissa miehissä sillä heidan kauttaan saat todennäköisemmin luotettavan ja hyvän suhteen.

Mikä se hauskuus on ja onko siihen käytetty aika sen arvoista. Voihan ystävystyä, hiukan flirtata mutta syntyykö kaveruussuhteita tanssilattialta vai onko se enemmänkin viettien vientiä? Miksi ottaa riski ihastumisesta, vai luuletko olevasi immuuni ja voivasi leikkiä tulella. Todennäköistä on että ihastut, ja riutumisessa ei ole mitään kivaa.

Kertokaa! Tavallaan ymmärrä, mutta tavallaan en. MÄ olen sinkku, ja aivan vapaa tapaamaan aivan ketä haluan, ja tavallaan mulle ei kyllä kuulu, mitä joku tapailemani tyyppi tekee muun aikaa, eikä ees kiinnosta, muu kuin viettää hauskaa aikaa:)

olla se toinen vaihtoehto, jonka seuraan hakeudutaan, kun mies perheeltään ehtii/pääsee? Eikö se aika olisi hauskempaa, jos tietäisit, että voisit tehdä sen täysin avoimesti?

niin itselleni olen. Olen siis tilivelvollinen itselleni, koska olen sinkku. Ja se tarkoittaa sitä että mulla on jonkilaista moraalia. Moraali, mikä on vähän sellainen juttu että haluan olla ylpeä itsestäni. Ja jos sekaantuisin varattuun mieheen, niin en silloin sitä voisi olla.



Eikä mua totta puhuakseni kiinnosta edes tuollaiset kuviot. Haluan olla tekemisissä vain ihanien ihmisten kanssa, ja vaimoaan pettävää miestä en pitäisi kovin mahtavana ihmisenä. Kaikkena muuna kyllä ja en edes miettisi minkäänlaista suhdetta.

Varsinkin jos mies on komea, hauska ja hyvää seuraa? Eiköhän siinä väistämättä ala tulla tunteet jossain vaiheessa peliin.. Itselle kävi juuri noin. Piti olla vaan ystäviä, miehen piti olla minulle vain väliaikaista huvia sitä oikeaa miestä odotellessa. Ja pian olinkin toivottomasti rakastunut. Ei todellakaan kannata ottaa riskiä.

vaikka olenkin nyt onnellisempi kuin koskaan ennen. Ystävystyin parisen vuotta sitten ihanan ja fiksun miehen kanssa, tiesin että hän seurusteli ja suhteemme oli tosiaan pelkkää ystävyyttä ja olin iloinen siitä. Olin juuri eronnut (jätetty) ja tämän miehen seura tuli todella tarpeeseen. Meillä oli paljon yhteistä ja viihdyimme yhdessä todella hyvin, pidimme yhteyttä joka päivä ja jopa matkalla ollessani mies lähetti viestejä vähintään kerran päivässä.



Muutaman kuukauden ystävyyden jälkeen mies paljasti että tällä oli enemmänkin tunteita mua kohtaan kuin pelkkää ystävyyttä, harrastimme seksiä ja siitä lähtien suhde muuttuikin aikalailla seksuaaliseksi. Nautin täysillä noista pienistä hetkistä hänen kanssa, pidin miehestä kovasti mutta lupasin itselleni että rakastua en saa. Olin aina ollut todella jyrkästi pttämistä vastaan, enkä keksinyt kuinka saatoin hyväksyä suhteen varatun miehen kanssa. Ajattelin että minä olen sinkku enkä petä ketään (itseäni lukuunottamatta) ja voin tehdä mitä vaan. Minä olin se joka oli julmasti jätetty ja nyt joku todella halusi viettää aikaa kanssani, se kohotti itsetuntoanikin mikä olikin aika matalalla eron jälkeen.



Rakastuin mieheen. Toisaalta samaan aikaan vihasin tätä sillä hän edusti mulle niitä kaikkia miehiä jotka alentuvat sivusuhteeseen ja pettävät puolisoaan. Ajattelin ettei asia koske minua, mutta toisaalta tunsin uskomattoman kovaa syyllisyyttä sillä tiesin tasan tarkkaan miltä tuntuu tulla petetyksi. Itsekkäänä ja läheisyyden kaipuussani jatkoin suhdetta senkin jälkeen kun miehen vaimo sai tietää minusta. Pidimme parin kuukauden taukoa, ja kokoajan lupasin itselleni etten enää alennu moiseen, tälle naisellekin lupasin itkien etten enää ikinä tekisi mitään vastaava ja kuinka pahoillani olin kaikesta.



Kun ajan kanssa tunteeni miestä kohtaan syvenivät, aloin tajuta että ansaitsen niin paljon enemmän kuin puoli tuntia töiden jälkeen tai pari tuntia myöhäisillasta kun mies valehteli vaimolleen menevänsä kuntosalille. Tai lounasaikaan kun mies kävi pikaisesti luonani syömässä ja ehkä muutakin jos aikaa oli. Se oli nöyryyttävää mutta olin antanut koko suhteen mennä liian pitkälle ja tuntui että mieluummin näkisin miestä edes silloin harvoin kun hän vaimoltaan salaa pääsi kuin en koskaan. Pääosin istuin kaikki illat ja viikonloput yksin toivoen että hän soittaisi ja tulisi käymään. Itkin ja raivosin usein etten voi jatka näin ja halusin lopettaa koko suhteen. Mies tuli aina takaisin luokseni enkä halunnut kuitenkaan päästä hänestä eroon, tunteet olivat todella ristiriitaiset ja ovat edelleen.



Rakastan miestä ja sain loppuvuodesta hänen kanssaan lapsen. Hän ja vaimonsa ovat muuttaneet erilleen ja eropaperit on lähetetty.



En suosittele sekaantumaan varattuihin.

varsinkaan jos heillä on lapsia :( minusta lapsia tuollaisessa asiassa pahiten satutetaan! Jos mies sinua oikeasti kiinnostaa, niin pistä hänelle selväksi, että jättää vaimonsa ja sen jälkeen voitte yrittää seurustelua. Sitä ennen turha toivo.

En edes yrittänyt vedota ap:n omaantuntoon, moraalintajuun tai vastaavaan tuolla aiemmin kun vastasin, koska tällaista kyselevällä ei selvästikään paljoa huoli huomisesta paina. Ei kiinnosta loukkaako jotain, koska MÄ oon SINKKU ja MUA ei KIINNOSTA vaimo tai lapset. Tai muiden kärsimys.

Mutta tuo MIES antaa itsestään niin ällöttävän vaikutelman, että jo noiden tietojen pohjalta pitäisi juosta karkuun.



Toki se voi imarrella, kun komea mies pommittaa viesteillä, mutta joskus kannattaa myös koittaa analysoida millainen hullu lähtee pommittamaan varattuna täysin tuntematonta naista. No sellainen, joka metsästää tottuneesti seksiseuraa ravintoloista - siviilisäädystä riippumatta - ja on saanut riittävästi vastakaikua ja rohkaisua vastapuolelta toiminnalleen ajatuksena tässä voisi olla helppo päiväkahviseura.



Että millaiseen liemeen sitä naiset itseään ovat valmiit laittamaan, ja täydellisen hyväksikäytön kohteeksi? Ap voisi saada myös vapaan miehen, jolta saisi myös tunteita, sitoutumista ja monta muuta normaalin parisuhteen tuomaa miellyttävää asiaa.

Laitoin miehelle viestin, että tää loppui tähän, että ota yhteyttä kun olet sinkku... hyvä minä=D

Mutta en oikein ymmärrä sitä, että miten minä olisin hyväksikäytetty? Jos haluisin viettää sen miehen kanssa aikaa? Toki sitten olisin, jos vaan juoksisin ja määrittelisin hänen mukaansa elämän, mutta jotenkin tuntuu aika omituiselta ajatukselta, että MINÄ olisin hyväksikäytetty, jos nimen omaan haluan vaan tavata miestä? Toki voi olla että rakastuisin häneen, sitten olisi tilanne eri, mutta selittäkääpä, miksi juuri minä olisin se säälittävä hyväksikäytön uhri??? Eikö ennemin mies tai hänen vaimonsa (tai mikä lie, en tiedä, edes seurusteleeko lapsen äidin kanssa vai kenen). Ajetteletteko että aina se toinen nainen on säälittävä tapaus?



Esim. kolme vuotta sitten tapasin baarissa myös ihanan miehen, kenen kanssa vietettiin yö (ei seksiä=D) ja aamulla paljastui, että hän seurustelee. Kaikki nämä kolme vuotta hän on säännöllisin väliajoin ottanut minuun yhteyttä, olemme törmäilleet baarissa... ja hän on todella usein kännissä baarissa vokottelemassa muijia (sen todella näki=D) ja kaikki nämä kolme vuotta hänen vaimonsa katseli tota menoa, kunnes mies jätti hänet ja heti ilmoitti minulle erostaan. No minä en ole tuon ensimmäisen yön jälkeen koskenutkaan häneen, enkä koske, mutta siis voi se kuule olla niinkin, että miehetkin saattavat oikeasti ihastua meihin muihin naisiin, ja ovat vaan säälistä oikean naisensa kanssa... kuka sitten on säälittävä?

Niin tosta nyt ei oikein käynyt ilme, että siis lähetteli tosi ihastuneita viestejä, ja kertoi aina miten minua miettii ym. VAIKKAKin muitakin vokotteli, mutta tuskin kolmea vuotta olisi minuun pitänyt yhteyttä, kun mitään multa ei koskaan saanut, vain sen takia, että MINÄ olisin säälittävä ja hänellä tuntui niitä naisia pyörivän, niin omia kuin vieraita=D

käytät noin hirveästi hymiöitä? Vähän kuin hihittelisit hermostuneesti, koska olet epävarma.

Hyväksikäytetty? Ensinnäkin, miehellä ei ole mielessään kuin omat tarpeensa, et sinä ihmisenä. Ehkä sinullakin olisi, mutta tuskin tulet kovin kauaa kestämään tilannetta täysin ilman tunteita.



Ehkä alussa et asetelmaa huomaisikaan, kun luulet olevasi miehelle joku erityistapaus. Mutta ehkä sitten huomaat, kun tajuat, ettei mies aio antaa sinulle kuin kauniita sanoja ja kaikki pyörii hänen pillinsä mukaan. Mies todennäköisesti valehtelee sinulle kaiken mahdollisen, tapailee myös muita seksiseuralaisia jne. Ja viettää vapaa-aikansa perheensä kanssa.

Yleensä jossain vaiheessa sen sinkkunaisen tunteet alkavat heräämään - jos hänellä on ollenkaan normaalisti kehittynyt tunne-elämä - ja alkaa tuntua pahalta, kun ei saakaan mitään muuta kuin seksiä ja korulauseita. Ja huomaa, ettei itsellä ole päätäntävaltaa mistään. Lopulta mies jättää sinut, kun alat olemaan liian hankala, eli osoittamaan myös negatiivisia tunteita.



Mutta onnittelut siitä, että olet jättänyt itsesi ikävän sopan ulkopuolelle. Kannattaa keskittyä vapaisiin miehiin, jolloin säästyy aika paljolta pahalta, niin sinä kuin muutkin.

Mistä voit olla varma mikä miehelle on mielessä??? Miten te naiset voitte olla niin varmoja siitä, että miehellä on pelkkä pillun haku päällä? (ja en nyt puhu vaan tästä tilanteesta). Jotenkin aika yksinkertaista ajattelua, että naiset etsivät vain ja ainoastaan rakkautta ja miehet seksiseuraa? Toki varmana usein näinkin on, mutta aika hurjaa ajattelua, että aina asiat olisivat näin mustavalkoisia. Että kotona odottaa niiiin rakastettava vaimo, mutta seksiä vaan tekee mieli muualta. Ja että kaikki sinkun vaan etsisivät rakkautta ihan sama onko varattu vai ei, mutta kuhan nyt rakastuisi minuun. Toki etsin parisuhdetta, ja olisi ihanaa semmoinen joskus saada, mutta JOS joku mies baarissa kun näkee minut, meinaa pudottaa silmänsä päästä, ja on silmin nähden aivan hullaantunut, eikä kuitenkaan ole kännissä, eikä piittää millaan tavalla muista naisista, ja sitten pyytää numeroani, ja lähettää kivoja viestejä, ja minä en juuri tätä miestä ees katsonut (niin että hän olisi huomannut) enkä vastaillut mitenkään "viettelevästi" hänen viesteihinsä, niin nyt sitten minä olen rakastunut ja mies pillun perässä...hei ei se nyt aina niin mene=D