Ulkoilemaan vaikka "väkisin"?

Vaikka väkisin.



Lapset saavat melskata lumessa ylimääräiset energiansa. Jos pidät ne sisällä koko päivän, voi illasta olla melkoinen ralli päällä.



Ei siihen kukaan kuole, jos ei joka päivä ulkoile. Äiti vaan pääsee helpommalla kun jaksaa sinne ulos raahautua =)

itse olen vähän tällainen "väkisin" ulkoilija mutta kyllä se kannattaa, jälkeenpäin mukava olo itsellä ja lapsi saanut raitista ilmaa. Ja kivaahan ulkona on, ainakin itselle juuri se lähteminen on kaikkein nahkeinta.

Niin, siis tilanne meillä sellainen, että tuossa vähän ennen joulua poika (3,5v) säikähti ihan tajuttomasti kovaa päin huristelevaa lumiauraa... Sen jälkeen meni siedättämiseen monta viikkoa. Aluksi poika meni ihan hysteeriseksi jo ulko-ovella ja itkien ja parkuen juoksi korkeintaan autolle ja takaisin. Hädin tuskin uskalsi ulkona kävellä kädestä kiinni pitäen, vaikka lumiauroja ei olis ollut mailla tai halmeilla. Noh, pahin on ohi, mutta ulkoilun kanssa on vieläkin nyt sitten vähän niin ja näin...



Kesällä/syksyllä poika olis asunut ulkona pyydystäen muurahaisia ja kaivellen hiekkaa. Sit tuli lunta ja vielä lisää lunta...



Tällä hetkellä poika saattaa lähteä jopa hiihtämään tai luistelemaan, mutta hommaa jaksaa ehkä 10 minuuttia ja sit loppu. Pulkkamäessä sama homma. Viimeks laski vissiin kolme kertaa ja ilmoitti, että "nyt olen laskenut mäkeä, mennäänkö kotiin?" Lopun aikaa seisoo tumput suorina ja valittaa kylmää tai kuumaa ja hokee, että mennään kotiin...



Kävellen mennään välillä esim. hakemaan isompaa eskarista, mutta jos pikkusiskon päikkärit osuu pahasti, ei ehditä lähteä tarpeeksi ajoissa. Pari kertaa viikossa ollaan käyty perhekahvilassa ja sinne pyritään menemään kävellen (ellei nyt oo ihan hirvee pakkanen ollut, jolloin vauvaa ei viitti kovin kauaan kuljetella ulkona...) Matkaa noihin paikkoihin on 1-2km ja sen matkaa poika kyllä jaksaa ihan hyvin kävellä, vaikka nariseekin, että haalareissa on hankala liikkua, haluis seisomalaudan (ei kulje lumihangessa) ja edelleen ne lumiaurat joskus vähän hirvittää...



Mitähän sitä tekis, ettei höperrytä koko porukka?

Tuo jätkä varmaankin luulee kuolevansa... :p



Vai odotellaanko vaan kesää...?

Vaikka lapio, hiekkaleluja, pallo tms, ihan sama mitä, kun on vain jotakin muutakin tekemistä, kuin varsinaisia ulkoleikkejä. Tai koita saada kaivamaan tunnelia, tekemään lumilinnaa, kokoamaan lumikokkareita pulkkaan ja kuljettamaan niitä... Tuon ikäisenä voi leikkiä myös hippaa, tai sitä missä ensin tampataan hankeen ympyrä ja käytävät kulkemaan keskellä ja juostaan siinä toisia kiinni... Kyllähän ulkona voi keksiä vaikka mitä. Tuo lumiaura pelko on tosi harmi, mutta kyllä se menee ohi jos ei siihen kovasti kiinnitä huomiota. Kaikki lapset vain ei keksi itse ulkona tekemistä, silloin pitää äidin hiukan aktivoitua ideoijaksi.

työntää potkurissa, voi pitää hiihtokilpailut jne... Syödä eväitä.

Mutta yli 3- vuotias eikä kävele lumessa?



No etpä sää siitä yhtään lellitympää saa. :(

Kaivelee lumilinnoja, möyryää ja mesoaa, yrittää saada veljeään mukaan ja minä yritän tuuppia tekemään edes jotain. Mut ei.



Onneksi esikoinen on sen verran vanhempi että voi välillä möyrytä iteksiinkin ulkona, mutta seuraahan tuo kaipaisi (jota toisaalta saa sit vähän edes eskarissa)



Kyllähän poika kävelee kun pistetään kävelemään. Sanoinko mä jotain muuta? Mutta ei se estä jätkää narisemasta ja protestoimasta... ;)

Mutta yli 3- vuotias eikä kävele lumessa?

No etpä sää siitä yhtään lellitympää saa. :(

Miksi pitäis kävella lumessa??