7-vuotias tyttöni käytös on ihan mahdotonta, miten saan hänet aisoihin?
Tänä aamuna taasen neiti kiukutteli ettei mene pesulle. Kun häntä pyytää tai käskee tekemään jotain, ei tee sitten yhtään mitään. Sanoo vain "en tee" tai "ei". Jatkuvaa nälvimistä ja solvaamista hänen osaltaa saa kuulla minä ja isosiskonsa. Kun hän saa kiukkukohtauksen (niitä on usein) siinä raikuu koko talomme ja neiti ei kuuntele silloin yhtään mitään. Kirkuu ja huutaa vain "mee pois" yms.. Säälin naapureitamme.
Hänelle ei auta jäähypaikat, tulee heti pois. Hän on aivan mahdoton.
Eilen illalla kiukutteli ettei mene iltapesulle, no pistettiin suoraan nukkumaan.
Perheneuvolaan en halua lähteä kun kuitenkin pallo lähtee niin nopeasti pyörimään ettei itsekään pysy perässä. Lisäksi pelkään, että toteavat tytön olevan niin vaikea ettemme pärjää hänen kanssaan ja ottavat huostaa.
Kommentit (120)
Mun tyttö on 8 v ja ihan samanlainen, ellei jopa pahempi. Hyvä, ettei haistattewle heti aamusta hyvän huomenen sijaan. Aamulla en meinaa saada sängystä ylös ja haukkuu mut, kun meinaa myöhästyä koulusta. Mä olen aina törkee tai ilkee, kun en anna tehdä jotain tai käsken jotain.
Onkohan jokin kenties mennyt pieleen kasvatuksen suhteen?
Isäänsä tottelee ja on kuin lammas hänen seurassaan (olemme eronneet.) Minun kanssani temppuilee, haistattelee ja nimittelee. Inisee ja marisee joka asiasta. Olen välillä tosin väsynyt. Ja harkinnut kyllä perheneuvolaakin.
Tuo on varsin perussettiä siellä, ei todellakaan mikään huostaanoton tai edes lastensuojeluilmoituksen teon paikka! Ja siis pene-työntekijäthän eivät ota ketään huostaan, sitä varten on lastensuojelun sosiaalityöntekijät :) Mutta siis tytöllekin saattaisi tehdä hyvää huomata, että vanhemmat ovat ihan oikeasti huolissaan hänen käytöksestään ja siihen puututaan myös ulkopuolisten avulla. Perheneuvolassa keskustelut saattaisivat olla juurikin tuollaisessa tilanteessa hyvinkin antoisia koko porukalle. Voimia!
Itsenäistyminen on niin kovin vaikeaa tuossa iässä. Äidille on turvallista purkaa paha olo.
mutta kun edellisellä kerralla läpsäisin häntä poskelle ja häivyin pihalle häneltä näkymättömiin vähäksi aikaa, niin johan loppui. Ja täytyy sanoa, että se läpsäys oli täysin selkäydinreaktio. Ei äidille haistatella, ja sillä siisti.
Jos ei tottele,jäähypenkki ja katsoisin että kanssa istuu siinä.En antaisi lähteä pois ennen kun rauhoittuu.istuisin siinä vieressä. Kovaa kovaa vasten.Musta tuntuu että olet jossain vaiheessa antanut periksi kun käy mahdottomaksi.Mä en antaisi periksi.
että en antaisi periksi jne. Jos yksin "taistelee" lapsensa kanssa illat. Saattaa väsyäja antaa periksi. Vaikka edestään senkin löytää.
pidätte perheneuvottelun.
Jokainen saa sanoa omat sääntönsä. Myös lapsi saa sanoa teille. Ja mietitte rangaistukset. Ja allekirjoitatte sopimukset.
Me teimme tämän lapsen ollessa 7v. Tämä rauhoitti tilannetta. Me vanhemmat saimme säännön, ettei saa pakottaa leikkimään :-)
Keskustelun kautta moni solmu saattaa aueta, niin lapsella kuin äidilläkin. Eikä siellä mihinkään huostaanottoon ryhdytä. Varsinkin kun itse apua pyytää, se on merkki siitä että kokee tilanteen huolestuttavana. Saatte neuvoja ja niksejä kuinka selvitä näistä hankalaista asioista. Tsemppiä!
Sieltähän voisi saada apua! Voi kun kamalan pelottavaa!
sävysi kun lapselle puhut, ja pitääkö sen todella peseytyä, eli käydä suihkussa aamulla ja illalla, likaantuuko se niin paljon, eikö iho kuivu. Arvelen että kyllä sullakin on vanhempana peiliin katsomista, varsinkin kun tuut vielä tälläsestä itkeen tänne, mikä sulla ittellä nyt on huonosti?
esim hammaspesua, ei suihkussa käyntiä... Ei taida sulla olla kaikki intiaanit kanootissa kun apta arvostelet tällaisen keskustelun perustamisesta. Viikko kiukuttelevan ja raivoa täynnä olevan lapsen kanssa tekisi sinulle hyvää.
sävysi kun lapselle puhut, ja pitääkö sen todella peseytyä, eli käydä suihkussa aamulla ja illalla, likaantuuko se niin paljon, eikö iho kuivu. Arvelen että kyllä sullakin on vanhempana peiliin katsomista, varsinkin kun tuut vielä tälläsestä itkeen tänne, mikä sulla ittellä nyt on huonosti?
vuotta, ja toi valitus on naurettava, varsinkin kun etsii syytä vain lapsesta, ei toi noin yksinkertasta ole.
...enkä ole koskaan voinut ymmärtää, miten asiat voivat päästä tuohon pisteeseen. Meillä on aina ollut tiukat käyttäytymissäännöt siinä, miten toisia ihmisiä kohdellaan ja miten heitä puhutellaan.
Kyllä meillä alkaa karkkipäivät, pleikkari, televisio, kaverit ja kaikki muutkin kivat jutut menemään katkolle heti, jos käytös alkaa muuttua huonoksi.
Tottakai pahan olon saa meilläkin tuoda esiin ja siitä sitten jutellaan ja etsitään sille syytä. Huonoa käytöstä ei kuitenkaan suvaita.
Koulunaloitusikä tahtoo olla tuollaista, tiedän opettajanakin tämän. Toki se ei ole ainoa "syy". Vaikea sanoa oikein mitään ratkaisevaa, koska en tunne enkä tiedä teidän perheen toimintatapoja ja rutiineja. Mutta sitä en ymmärrä, että suljet perheneuvolan pois sen takia, että asiat lähtisivät etenemään etkä sitten ehkä itse pysyisi perässä. Anteeksi nyt, mutta mikä ihmeen perustelu tuo on?? Haluat apua tilanteeseen. Koet, että et ehkä itse pysty tytön käytöstä muuttamaan. Miksi et hae siis perheneuvolasta apua? Kyllä he selvittävät asiat sinulle niin, että pysyt perässä. Apua pitää olla valmis vastaanottamaan, jos sitä kerran oikeasti tarvitsee ja haluaa.
eikä siksi uskalla edes päästää perhettään avun piiriin, ettei saa syytöksiä vastaansa.
Vaan kun lapsissakin voi oikeasti olla vaikka mitä sairauksia ja häiriöitä, jotka saavat lapsen kiukkuiseksi ja yhteistyöhaluttomaksi. Joten ihmetyttää, että millä perusteella joku pitää itsestäänselvänä sitä, että vika on vanhemmissa.
yksinomaan hänen käytöksestään. Itsekin olen viallinen. Tässä siis numero neljä. Yhteentötmäyskiä tulee jo pelkästään siitäkin, että olemme molemmat temperamentiltamme äkkipikaisia. Sitten toisaalrta lepymmekin nopeasti.
paremmin kuin joku toinen äiti. Mutta kun lapsen pitäisi kasvaessaan alkaa pärjäämään myös muun yhteiskunnan kanssa, niin kyllä apua on haettava, kun se on tarpeen. Ei se hyvin pärjääväkään äiti voi olla siloittelemassa lapsen tietä loppuikää.
eikä siksi uskalla edes päästää perhettään avun piiriin, ettei saa syytöksiä vastaansa. Vaan kun lapsissakin voi oikeasti olla vaikka mitä sairauksia ja häiriöitä, jotka saavat lapsen kiukkuiseksi ja yhteistyöhaluttomaksi. Joten ihmetyttää, että millä perusteella joku pitää itsestäänselvänä sitä, että vika on vanhemmissa.
Eli sielä ei asetuta lapsen puolella vanhemapaa vastaa ja syytellä vanhempaa kasvatatuksesta tms. Sielä on tarkoituksena nimenomaan auttaa molmepia vuorovaikutuksessa ym.
pompottaa sinua... 7-vuotias osaa jo käyttäytyä. Huonosta käytöksestä seuraa etuuksien menettämistä, kuten TV:n katselun, tietokonepelien tms menettäminen määräajaksi, sekä kotiarestia eli kavereiden vierailujen kieltäminen. Lempiharrastustakin aletaan karsimaan. Hyvästä käytöksestä puolestaan palkitaan.