Amk-pohjalta mahdollisuus päästä tohtoriväitösohjelmaan

että jotenkin pitäisi saada ensin ne erikoistumisopinnot ja gradu kasaan ennen tohtorivaihetta.

Millähän tieteellisillä rahkeilla joku amis alkaa väitöskirjaa väsäämään?

eli ei se nyt ihan niin ole, että tradenomi hyppää heti väitöskirjaprosessiin. Välissä on opintoja.

ja vasta sitten voi hakea tohtoriväitösohjelmaan. Samaan ohjelmaan ne ammattikorkeakoulusta valmistuneet menee kuin yliopistostakin valmistuneet.

ap

on taas tätä ainaista kädenvääntöä ja tyhjänpäiväistä jankkaamista. Eiköhän se ole ihan sama, onko väitöskirja tehty yliopisto-, amk- tai peruskoulupohjalla, jos se on hyväksytyksi tullut ja asianmukaisesti tarkastettu ja vastaväitelty.

Jos väikkärien tarkastuksessa aletaan lipsua ja hyväksyä tieteellistä tarkastelua läpäisemättömiä väitöskirjoja, niin vasta silloin meillä on ongelma, ei nyt. Yliopistoväen itsetunto vaan ei ole koskaan hyväksynyt mitään muuta, joten tästäkin pitää vinkua jatkuvasti.

yleensä näissä keskusteluissa kyllä amk-väki yrittää korostaa omaa ylivertaisuuttaan ja tasa-arvoisuuttaan akateemiseen koulutukseen nähden eli rinnastavat esim. ylemmän amk tutkinnon maisterin tutkintoon vaikkei niiden vertailu edes ole järkevää = ovat aivan eri asia. Ei ole mitään järkeä suoltaa kahdesta putkesta työntekijöitä täysin samaan tarkoitukseen.

Se, pääseekö opiskelemaan tohtorin tutkintoa amk-pohjalta on minusta hyvä asia. Ettei suljeta sitä amk-putken päätä suotta niiltä, jotka kokevat meritoitumisen akateemisella jatkotutkinnolla itselleen olennaiseksi. Luotan kyllä yliopiston kykyyn pitää tohtorien tason sellaisena, että nuo jatko-opinnot kyllä seulovat jyvät akanoista. Mutta kyllä siinä varmaan haasteita on sille amk-opiskelijalle, koska amk-jatkotutkinnossa ei tutkijalle ja tutkimukselle olennaisia asioita harjoitella yhtä suurella tarmolla kuin maisteriopinnoissa. Voi olla siis haastavaa, mutten sano, etteikö se älykkäille yksilöille olisi mahdollista.

Minulla oli omana (yliopisto)opiskeluaikoina myös opiskelutoveri, joka ei ollut ylioppilas vaan amis. Eli onhan jo aika pitään amis-koulutuksellakin voinut opiskelemaan päästä, jos vain läpäisee pääsykokeet. Käytännössä tällä toverillani vaan oli aika lailla käytännön haasteita opiskelussa, koska esim- hänen kielitaitonsa oli aika kaukana lukiopn suorittaneisiin nähden. Myös esseiden kirjoitus jne. tuotti päänvaivaa. Mutta kyllä hänkin vaan valmistui.

Sitä en ymmärrä, miksi ap tällä kirjoituksellaan haluaa. Provosoida? Kaivella herneitä? Nostaa itseään jalustalle (jossa hän ei selvästikään ole)? Korostaa omaa erinomaisuuttaan? Väheksyä maistereita? Osoittaa omaa kateellisuuttaan? Jotenkin tuntuu, että jotain on hampaankolossa, kun tällaisia kirjoituksia tekee.

- yliopistolainen

on taas tätä ainaista kädenvääntöä ja tyhjänpäiväistä jankkaamista. Eiköhän se ole ihan sama, onko väitöskirja tehty yliopisto-, amk- tai peruskoulupohjalla, jos se on hyväksytyksi tullut ja asianmukaisesti tarkastettu ja vastaväitelty. Jos väikkärien tarkastuksessa aletaan lipsua ja hyväksyä tieteellistä tarkastelua läpäisemättömiä väitöskirjoja, niin vasta silloin meillä on ongelma, ei nyt. Yliopistoväen itsetunto vaan ei ole koskaan hyväksynyt mitään muuta, joten tästäkin pitää vinkua jatkuvasti.

yleensä näissä keskusteluissa kyllä amk-väki yrittää korostaa omaa ylivertaisuuttaan ja tasa-arvoisuuttaan akateemiseen koulutukseen nähden eli rinnastavat esim. ylemmän amk tutkinnon maisterin tutkintoon vaikkei niiden vertailu edes ole järkevää = ovat aivan eri asia. Ei ole mitään järkeä suoltaa kahdesta putkesta työntekijöitä täysin samaan tarkoitukseen. Se, pääseekö opiskelemaan tohtorin tutkintoa amk-pohjalta on minusta hyvä asia. Ettei suljeta sitä amk-putken päätä suotta niiltä, jotka kokevat meritoitumisen akateemisella jatkotutkinnolla itselleen olennaiseksi. Luotan kyllä yliopiston kykyyn pitää tohtorien tason sellaisena, että nuo jatko-opinnot kyllä seulovat jyvät akanoista. Mutta kyllä siinä varmaan haasteita on sille amk-opiskelijalle, koska amk-jatkotutkinnossa ei tutkijalle ja tutkimukselle olennaisia asioita harjoitella yhtä suurella tarmolla kuin maisteriopinnoissa. Voi olla siis haastavaa, mutten sano, etteikö se älykkäille yksilöille olisi mahdollista. Minulla oli omana (yliopisto)opiskeluaikoina myös opiskelutoveri, joka ei ollut ylioppilas vaan amis. Eli onhan jo aika pitään amis-koulutuksellakin voinut opiskelemaan päästä, jos vain läpäisee pääsykokeet. Käytännössä tällä toverillani vaan oli aika lailla käytännön haasteita opiskelussa, koska esim- hänen kielitaitonsa oli aika kaukana lukiopn suorittaneisiin nähden. Myös esseiden kirjoitus jne. tuotti päänvaivaa. Mutta kyllä hänkin vaan valmistui. Sitä en ymmärrä, miksi ap tällä kirjoituksellaan haluaa. Provosoida? Kaivella herneitä? Nostaa itseään jalustalle (jossa hän ei selvästikään ole)? Korostaa omaa erinomaisuuttaan? Väheksyä maistereita? Osoittaa omaa kateellisuuttaan? Jotenkin tuntuu, että jotain on hampaankolossa, kun tällaisia kirjoituksia tekee. - yliopistolainen

Metsään menit kysymyksilläsi. Nostin asian keskustelun aiheeksi ihan vain siksi, että ko asiasta ollaan oltu aika hiljaa. Eipä ole paljon mediajulkisuutta saanut ko laki vaikka on merkittävä ja iso asia.

Ei ole siis hampaankolossa mitään; ei edes paikkoja :O)

on taas tätä ainaista kädenvääntöä ja tyhjänpäiväistä jankkaamista. Eiköhän se ole ihan sama, onko väitöskirja tehty yliopisto-, amk- tai peruskoulupohjalla, jos se on hyväksytyksi tullut ja asianmukaisesti tarkastettu ja vastaväitelty. Jos väikkärien tarkastuksessa aletaan lipsua ja hyväksyä tieteellistä tarkastelua läpäisemättömiä väitöskirjoja, niin vasta silloin meillä on ongelma, ei nyt. Yliopistoväen itsetunto vaan ei ole koskaan hyväksynyt mitään muuta, joten tästäkin pitää vinkua jatkuvasti.

yleensä näissä keskusteluissa kyllä amk-väki yrittää korostaa omaa ylivertaisuuttaan ja tasa-arvoisuuttaan akateemiseen koulutukseen nähden eli rinnastavat esim. ylemmän amk tutkinnon maisterin tutkintoon vaikkei niiden vertailu edes ole järkevää = ovat aivan eri asia. Ei ole mitään järkeä suoltaa kahdesta putkesta työntekijöitä täysin samaan tarkoitukseen. Se, pääseekö opiskelemaan tohtorin tutkintoa amk-pohjalta on minusta hyvä asia. Ettei suljeta sitä amk-putken päätä suotta niiltä, jotka kokevat meritoitumisen akateemisella jatkotutkinnolla itselleen olennaiseksi. Luotan kyllä yliopiston kykyyn pitää tohtorien tason sellaisena, että nuo jatko-opinnot kyllä seulovat jyvät akanoista. Mutta kyllä siinä varmaan haasteita on sille amk-opiskelijalle, koska amk-jatkotutkinnossa ei tutkijalle ja tutkimukselle olennaisia asioita harjoitella yhtä suurella tarmolla kuin maisteriopinnoissa. Voi olla siis haastavaa, mutten sano, etteikö se älykkäille yksilöille olisi mahdollista. Minulla oli omana (yliopisto)opiskeluaikoina myös opiskelutoveri, joka ei ollut ylioppilas vaan amis. Eli onhan jo aika pitään amis-koulutuksellakin voinut opiskelemaan päästä, jos vain läpäisee pääsykokeet. Käytännössä tällä toverillani vaan oli aika lailla käytännön haasteita opiskelussa, koska esim- hänen kielitaitonsa oli aika kaukana lukiopn suorittaneisiin nähden. Myös esseiden kirjoitus jne. tuotti päänvaivaa. Mutta kyllä hänkin vaan valmistui. Sitä en ymmärrä, miksi ap tällä kirjoituksellaan haluaa. Provosoida? Kaivella herneitä? Nostaa itseään jalustalle (jossa hän ei selvästikään ole)? Korostaa omaa erinomaisuuttaan? Väheksyä maistereita? Osoittaa omaa kateellisuuttaan? Jotenkin tuntuu, että jotain on hampaankolossa, kun tällaisia kirjoituksia tekee. - yliopistolainen

Metsään menit kysymyksilläsi. Nostin asian keskustelun aiheeksi ihan vain siksi, että ko asiasta ollaan oltu aika hiljaa. Eipä ole paljon mediajulkisuutta saanut ko laki vaikka on merkittävä ja iso asia.

Ei ole siis hampaankolossa mitään; ei edes paikkoja :O)

Eipä noita amk-jatkotutkintoja suorittaneita edes ole paljon, miksi asiasta pitäisi julkisuudessa puhua. Eikö riitä, että on tehty selväksi, että Suomessa koulutetaan liikaa tohtoreita ja etenkin maakuntakorkeakouluissa ihan paskatasoakin vielä hyväksytään. Tohtorin tutkintoa ei liiemmin edes työelämässä arvosteta (alasta tietysti hiukan riippuen). Kyllähän asianosaiset asian varmasti tietävät eli ne jotka ovat suorittaneet sen-mikä-se-nyt-sitten-lieneekään-mitä-kukaan-ei-tiedä-eli-se-amk-jatkotutkinto-minkä-kuvittelette-olevan-maisterintutkinto-tai-jotain.

yliopistolainen

on taas tätä ainaista kädenvääntöä ja tyhjänpäiväistä jankkaamista. Eiköhän se ole ihan sama, onko väitöskirja tehty yliopisto-, amk- tai peruskoulupohjalla, jos se on hyväksytyksi tullut ja asianmukaisesti tarkastettu ja vastaväitelty. Jos väikkärien tarkastuksessa aletaan lipsua ja hyväksyä tieteellistä tarkastelua läpäisemättömiä väitöskirjoja, niin vasta silloin meillä on ongelma, ei nyt. Yliopistoväen itsetunto vaan ei ole koskaan hyväksynyt mitään muuta, joten tästäkin pitää vinkua jatkuvasti.

yleensä näissä keskusteluissa kyllä amk-väki yrittää korostaa omaa ylivertaisuuttaan ja tasa-arvoisuuttaan akateemiseen koulutukseen nähden eli rinnastavat esim. ylemmän amk tutkinnon maisterin tutkintoon vaikkei niiden vertailu edes ole järkevää = ovat aivan eri asia. Ei ole mitään järkeä suoltaa kahdesta putkesta työntekijöitä täysin samaan tarkoitukseen. Se, pääseekö opiskelemaan tohtorin tutkintoa amk-pohjalta on minusta hyvä asia. Ettei suljeta sitä amk-putken päätä suotta niiltä, jotka kokevat meritoitumisen akateemisella jatkotutkinnolla itselleen olennaiseksi. Luotan kyllä yliopiston kykyyn pitää tohtorien tason sellaisena, että nuo jatko-opinnot kyllä seulovat jyvät akanoista. Mutta kyllä siinä varmaan haasteita on sille amk-opiskelijalle, koska amk-jatkotutkinnossa ei tutkijalle ja tutkimukselle olennaisia asioita harjoitella yhtä suurella tarmolla kuin maisteriopinnoissa. Voi olla siis haastavaa, mutten sano, etteikö se älykkäille yksilöille olisi mahdollista. Minulla oli omana (yliopisto)opiskeluaikoina myös opiskelutoveri, joka ei ollut ylioppilas vaan amis. Eli onhan jo aika pitään amis-koulutuksellakin voinut opiskelemaan päästä, jos vain läpäisee pääsykokeet. Käytännössä tällä toverillani vaan oli aika lailla käytännön haasteita opiskelussa, koska esim- hänen kielitaitonsa oli aika kaukana lukiopn suorittaneisiin nähden. Myös esseiden kirjoitus jne. tuotti päänvaivaa. Mutta kyllä hänkin vaan valmistui. Sitä en ymmärrä, miksi ap tällä kirjoituksellaan haluaa. Provosoida? Kaivella herneitä? Nostaa itseään jalustalle (jossa hän ei selvästikään ole)? Korostaa omaa erinomaisuuttaan? Väheksyä maistereita? Osoittaa omaa kateellisuuttaan? Jotenkin tuntuu, että jotain on hampaankolossa, kun tällaisia kirjoituksia tekee. - yliopistolainen

Metsään menit kysymyksilläsi. Nostin asian keskustelun aiheeksi ihan vain siksi, että ko asiasta ollaan oltu aika hiljaa. Eipä ole paljon mediajulkisuutta saanut ko laki vaikka on merkittävä ja iso asia. Ei ole siis hampaankolossa mitään; ei edes paikkoja :O)

Eipä noita amk-jatkotutkintoja suorittaneita edes ole paljon, miksi asiasta pitäisi julkisuudessa puhua. Eikö riitä, että on tehty selväksi, että Suomessa koulutetaan liikaa tohtoreita ja etenkin maakuntakorkeakouluissa ihan paskatasoakin vielä hyväksytään. Tohtorin tutkintoa ei liiemmin edes työelämässä arvosteta (alasta tietysti hiukan riippuen). Kyllähän asianosaiset asian varmasti tietävät eli ne jotka ovat suorittaneet sen-mikä-se-nyt-sitten-lieneekään-mitä-kukaan-ei-tiedä-eli-se-amk-jatkotutkinto-minkä-kuvittelette-olevan-maisterintutkinto-tai-jotain. yliopistolainen

Ja kovasti onnea niihin akateemisiin jatko-opintoihin. Trust me, that's what you'll need!

Mahdollisuus siis on, amk-tutkinnon pohjalta. Tosin eihän maisteritkaan ihan tuosta vaan halutessaan pääse tohtori_koulutus_ohjelmaan, kyllä pitää olla opinnot ja gradu hyvillä arvosanoilla, pitää olla kiinnostava tutkimusaine, mietitty tutkimussuunnitelma, yms, riippuen alasta ja yliopistosta. Jos nuo ovat kunnossa, ja pääsee hakuseulasta läpi (johon tietysti vaikuttaa sisäänottokiintiöt, hakijoiden määrä yms.), niin todennäköisesti amk-pohjaiselle määrätään täydentäviä opintoja pääaineensa teoreettisessa osiossa sekä tutkimusvalmiuksissa.



Mutta onnea yritykselle!

...vaan kun pystyy!!! Minä ainakin.

Mutta kysehän ei alunperinkään ollut siitä...eli oletkohan lukenut liikaakin kun et pointtia ymmärrä?

Tervetuloa vaan samoille apajille, aloittaa voi siitä pääsykokeisiin lukemisesta. Katsotaan monellako riittää rahkeet lukea itsensä sisään yliopistoon.

henkilöt ovat niin mustasukkaisia omasta asemastaan eivätkä kestä, että jotkut pyrkii samoille apajille eri kautta? onko se epävarmuutta siitä, että oma erinomaisuus ei olekaan niin harvinaisen erinomaista, vaan "kuka" tahansa pystyy samaan??

jossa työskentelen, tekevät amk- ja yliopistokoulutuksen saaneet ihan samaa työtä eikä niillä papereilla ole tuon taivaallisen merkitystä. Ylennyksissä ei katsota koulutustasoa vaan yksilön osaamista. Oma taito ja osaaminen on se mikä ratkaisee.

Sairaanhoitajaksi halusin ja sairaanhoita minusta ammattikorkeakoulusta tuli.



Töitä on valita asti, toisin kuin kahdella jo melko pitkään työttömänä olleella ystävällänivalmistuivat sieltä hienosta yliopistosta. Kolmannella sieltä valmistuneella on sentään pätkätöitä aina välillä.....

ai mihin? Mihinkään yliopistoon ei ole päässyt suoraan papereilla sisään pariin kymmeneen viimeiseen vuoteen. Ihan siksi että halutaan pitää pääsykokeet ja pakottaa kaikki osallistumaan niihin.

Nyt annat kyllä väärää informaatiota. Itse pääsin vielä 2000-luvun alussa ihan pelkillä papereilla Helsingin yliopistoon, ja minun laskujeni mukaan siitä ei ole vielä montaa kymmentä vuotta... Nykytilanteesta en osaa sanoa mitään, mutta ainakaan vielä 8 vuotta sitten kaikkia ei todellakaan pakotettu osallistumaan pääsykokeisiin.

sinällään on hyvä, että yhteiskunta tarjoaa eri reittejä. Olen nähnyt joitain niin ala-arvoisen huonoja väitöskirjoja myös omasta yliopistosta, että hävettää. Sellaisen tekemiseen ei välttämättä vaadita muuta kuin jonkinlaista sitkeyttä lukea tutkimuskirjallisuutta ja suoltaa omaa tekstiä tieteellisessä muodossa paperille.



Yleensä nämä ovat sellaisia eläkeikää ennen uransa vielä väitöskirjalla kruunaavien henkilöiden tekeleitä, joilla ei edes haeta kovin kummoista tieteellistä merkitystä, vaan vain sitä tohtorin titteliä. En sitten tiedä, onko siitä kenellekään mitään haittaa. Hyvän väitöskirjan tekeminen vaatii todella paljon ja matkalla oppii.



En usko, että nuoret tutkijat, jotka tekevät väitöskirjoja täyspäiväisesti, koskaan tekevät tahallisesti huonoa väitöskirjaa. Mutta tosiasia on, että kirjo on laaja ja niin ikävää kuin se on myöntää, joskus parempaa tutkimusta tulee yliopistojen ulkopuolelta.



Ja ainakin yhden tapauksen tiedän varmasti, missä oma tiedekuntani ei hyväksynyt täysin höpöphöpöä "tutkimusta" ja niin vain samalla propuskalla tutkija väitteli sitten toisesta yliopistosta. Eli se siitä laadunvarmennuksesta sitten...



Nimim. väitöskirjaa täyspäiväisesti tekevä nuori tutkija

että on aivan liian helppo väitellä pelkän tittelin takia. Tässä ketjussa tosin joku taisi jo tunnustaakin, että aikoo tohtoriksi "huvin vuoksi", kun on jo muuten niin monta koulutusta takana, niin nyt sitten vielä haluaisi väitellä.



Olen kanssasi täysin eri mieltä siitä, onko mitään järkeä perustaa enää eri reittejä edellisten lisäksi. Kun edellisetkin jo suoltavat turhaa "tutkimusta", niin mitä ihmeen hyötyä näistä uusista reiteistä sitten saadaan?

Moi,



Takanani vuosia molekyylibiologian opintoja ennen liiketalouden AMK:ta. Myöhemmin suoritin Tietojärjestelmiin Liittyvän YAMK:n. Molemmat suoritin kiitettävin arvosanoin ja lopputöin. Kun hain jatkotutkintoa (Tietojärjestelmät) ao. Yliopiston (YO) tutkimuksesta vastaava proffa oli ensisijaisesti kiinnostunut siitä mitä aion tutkia väitöstyössäni. Seuraavana tuli aiemmat opintosuoritteet. Päätös näyttää olevan puolesta koska tutkimuskohteeni on relevantti YO:lle ja uutuusarvo hyvä. Nyt ao. YO arvioi, mitkä perustutkimuksen kurssit olisivat hyvä liittää jatkotukintooni, jotta varmistetaan tieteellisen työ perustat. Kaiken kaikkiaan eipä kysymyksessä ollutkaan koulut vaan näytöt.

Muistaakseni eräs teatteriohjaaja on joskus maininnut, että "ei se koulutus ****päätä paranna". Itselläni on kokemusta sekä AMK- että yliopistopuolelta. Kyllä sain opintopisteet yliopistosta helpommalla kuin ylemmän AMK-opintojen kursseilta.



Miksi muuten jotkut olette niin huolissanne AMK-opiskelusta. Jos se on niin huonoa kuin annatte ymmärtää, eihän teillä ole mitään hätää. Itse olen tehnyt töitä huonojen ja hyvien työntekijöiden kanssa. Osa heistä on ollut maistereita osa AMK-tutkinnon suorittaneita, osa jotain muuta ja osalla ei ole tutkintoa lainkaan.



Ja samat vaatimukset on tohtorikoulutuksessa ja väikkärissä, tuletpa sitten kumpaa väylää tahansa. Itse aioin ainakin väikkärin tehdä.

Nykyään lukioon, ylioppilaaksi, yliopistoon ja tohtoriksi pääsee ihan kuka vaan!



Näin se vain on, ei vanhempien sosiaalinen asema ja varallisuus enää ratkaise niin kuin muinaisina vuosina. Rahkeet LUKEA itsensä yliopistoon ei todellakaan mahdottomia vaadi, minkä moni meistä voi omasta kokemuksestaan todistaa.



Täällä ilmoittautuu yksi amis, joka on tähän mennessä valmistunut maisteriksi, lisuriin opintoviikot/-pisteet jo riittäisivät ja väitöskirjan teko on suunnitelmissa.

erilaisissa projekteissa ja hankkeissa. Työelämästä voi poikia todella mielenkiintoisia tutkimushankkeita väitöskirjaa varten. Näkökulma on käytännönläheisempi kuin perinteisen yliopiston kasvatin.

homma nyppii siksi, että kaikille näille samoille apajille eri kautta pyrkijöille olisi kuitenkin se väylä yliopistoon tarjolla. Täytyy vaan lukea pääsykokeisiin ja päästä sisälle. Jos ei pääse, niin miksi pitäisi keksiä jotain erityisiä väyliä? Ne ovat perhanan kalliita nämä tämmöiset väylät, verorahoista ne maksetaan kaikki ammattitohtorien koulutukset.

joka on päässyt yliopistoon AMK:n papruilla erillishaussa. Ja AMK:n taas yo-linjan papruilla + yhden kirjan tentilla. Ja yo-linjalle pääsin aikoinani opiskelemaan pelkällä todistuksella. Tuolloin ei AMK:ista olut edes tietoa.

Tuo yhden kirjan tentti oli aika helppo kun osa ei edes tullut paikalle ja kirja vielä suomenkielinen ja aika ohut. Eli ainoatakaan oikeaa pääsykoetta en ole käynyt. ;-D

Samassa tohtoriseminaareissa kanssani on AMK-tutkinnon suorittanut henkilö, jonka on äärettömän vaikea ymmärtää, että väitöskirja on tiedettä. Ei saa ensin päättää tulosta ja sitten keksiä sille taustoja.