Amk-pohjalta mahdollisuus päästä tohtoriväitösohjelmaan

ei sairaanhoitajaksi voi tulla yliopistosta. Hoitotiede on kuitenkin tieteenala siinä missä muutkin.

On aina niin huvittavaa kuulla kuinka nämä YLIopistossa lukeneet YLI-ihmiset ovat niin YLIvertaisia verrattuna alemman tason opintoja suorittaneisiin. Olkaapa vaan rauhassa siellä omassa ylemmyydessänne. Työelämä se lopulta näyttää kuka todella pärjää ja osaa, kenestä on mihinkin ja kuka ne parhaat paikat napsii (ja tiedän, kaikkiin virkoihin ei pääse alemmalla korkeakoulututkinnolla, mikä monesti karsii monta hyvää hakijaa).



terveisin monen yliopistokoulutetun esimies amk-tutkinnolla

Sillä AMK-tutkinnolla voi varmasti työelämässä pärjätä. Miksi, oi miksi sitten pitäisi tohtorikoulutus sotkea AMK puolelle? Pärjäättehän te jo muutenkin!

kasassa. Sinä puhut asioista niiden oikeilla nimillä= "alemman tason opintoja suorittaneisiin", etkä yritä kivenkovaa väittää, kuinka AMK ja yliopisto olisivat samantasoisia.

Tieteet ovat tieteitä ja käytäntö käytäntöä. Yliopisto on suunnattu lukion jatkeeksi ja ammattikorkeakoulu taas ammattikoulun jatkeeksi.

Miksi joidenkin on niin vaikea käsittää, että kyseessä on kaksi aiva eri koulutustasoa?

On aina niin huvittavaa kuulla kuinka nämä YLIopistossa lukeneet YLI-ihmiset ovat niin YLIvertaisia verrattuna alemman tason opintoja suorittaneisiin. Olkaapa vaan rauhassa siellä omassa ylemmyydessänne. Työelämä se lopulta näyttää kuka todella pärjää ja osaa, kenestä on mihinkin ja kuka ne parhaat paikat napsii (ja tiedän, kaikkiin virkoihin ei pääse alemmalla korkeakoulututkinnolla, mikä monesti karsii monta hyvää hakijaa).

terveisin monen yliopistokoulutetun esimies amk-tutkinnolla

Asetus

korkeakoulututkintojen järjestelmästä

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:



1 §

Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:



1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;



2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä



3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

miksi sillä on väliä => kun se on turhaa kehitellä jotain keinotekoisia reittejä, kun ne entisetkin ovat jo olemassa. Ja se on kallista sellainen touhu. Miksi et sinä sitten aikanasi voinut hakeutua yliopistoon kouluttautumaan? Tai vaikka myöhemminkin? Varmastikin saatat olla kunnianhimoinen ihminen, miksei kunnianhimosi vienyt sinua yliopistoon? Anna jokin todellinen pätevä syy. "Halusin käytännöllisen koulutuksen" yms. ei sitten kelpaa syyksi, jos sellaisen halusit, niin miksi haluat tohtoriksi?

joka tämän palstan perusteella inspiroitui hakeutumaan ammattitohtorikoulutukseen suoritettuaan sitä ennen ylemmän AMK tutkinnon.

Neljä tutkintoa jo takana eli voisi olla aika väitellä tohtoriksi.



Tutkimuksen teko on minlle helppoa ja yksinkertaista. Tykkään tutkia asioita pidemmälle ja monesta näkökannasta; sitten vasta muodostan näkemykseni ja mielipiteeni.



Halusin opiskella liiketaloutta. Sekä kauppakorkeassa ja yliopistolla lähes kaikki luennot olivat ns virka-aikaan, mikä taas ei sopinut minulle.



Pidän muutenkin enemmän siitä tyylistä, että oppimansa teorian pitää osata sijoittaa/toteuttaa käytänössä.



Tradenomin tutkintoa suorittaessani meillä oli erään kurssin vetäjänä kauppakorkeakoulusta eräs proffa. Hän kertoi, että kauppakorkeassa tästä kokonaisuudesta sai 12 op ja me saimme vain 8 op. Hän hämmästeli suurtä eroa.



Yliopisto olisi ollut helppo, perinteinen ja turvallinen reitti. Oli paljon haastavampaa olla luomassa jotain uutta. Olin ylemmän amk:n tutkinnon osalta pilottiryhmässä ja muokkasimme samalla tutkinnon sisältöä kun opiskelimme; ei mitään valmiiksi katettuun pöytään istumista.



Lisäksi amk:n puolella on olemassa tiukat aikataulut valmistumisen suhteen. Ei siellä voi lorvailla vuosikausi valtion elättinä niin kuin yliopistolla voi.

on ideaa. Amk-pohjalta tehdyt tutkimukset voivat tuoda paljon uutta tietoa, joka on helppo yhdistää käytännön työhön. Nämä opiskelijat osaavat ajatella asioita monella tasolla.

sekä kvantitatiivinen tutkimus ja erittäin laaja englanninkielinen lähdeaineisto)tuotti omalle toimialalleni uuden liiketoimintamallin, mikä on heti valmis käyttöönotettavaksi; kaikki näkökulmat huomioitu ja mietitty myös käytännön kannalta.



ap

Ammattiopiskelija siis. Aiotko tehdä joskus työtäkin?

ja omistan kaksi yritystä.



ap

AMK:sta valmistunut ei ole akateeminen. AMK ja yliopisto ovat kaksi täysin eri asiaa, ammatikorkeakoulun opinnot ovat käytännön ammattiopintoja kun taas yliopiston opinnot ovat akateemisia tiedeopintoja.

Asetus

korkeakoulututkintojen järjestelmästä

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 §

Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:

1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;

2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä

3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

Neljä tutkintoa, 15 vuoden työkokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta ja omistan kaksi yritystä. ap

ap selvästi erittäin fiksu ja järkevä ihminen. Tässä ja parissa muussakin ketjussa näkee kuinka lukiosta suoraan yliopistoon menneet kuvittelevat olevansa paljon muita ylempänä ja älykkäämpiä. Ei ne paperit ihmisen älykkyyttä luo. Ei yliopisto-opiskelu ole mitään äärimmäisen vaativaa älyllisesti, johon vain pieni prosentti suomalaisista kykenisi. Voisin väittää, että suuri osa amk-opinnot valinneista pärjäsisi ihan yhtä hyvin yliopisto-opinnoissa kuin siellä opiskelevatkin.

Mun papereilla olisin kuule päässyt ihan suoraan ilman pääsykokeita siään

mutta valitsin toisin.

ai mihin? Mihinkään yliopistoon ei ole päässyt suoraan papereilla sisään pariin kymmeneen viimeiseen vuoteen. Ihan siksi että halutaan pitää pääsykokeet ja pakottaa kaikki osallistumaan niihin.

on taas tätä ainaista kädenvääntöä ja tyhjänpäiväistä jankkaamista. Eiköhän se ole ihan sama, onko väitöskirja tehty yliopisto-, amk- tai peruskoulupohjalla, jos se on hyväksytyksi tullut ja asianmukaisesti tarkastettu ja vastaväitelty.



Jos väikkärien tarkastuksessa aletaan lipsua ja hyväksyä tieteellistä tarkastelua läpäisemättömiä väitöskirjoja, niin vasta silloin meillä on ongelma, ei nyt. Yliopistoväen itsetunto vaan ei ole koskaan hyväksynyt mitään muuta, joten tästäkin pitää vinkua jatkuvasti.

on taas tätä ainaista kädenvääntöä ja tyhjänpäiväistä jankkaamista. Eiköhän se ole ihan sama, onko väitöskirja tehty yliopisto-, amk- tai peruskoulupohjalla, jos se on hyväksytyksi tullut ja asianmukaisesti tarkastettu ja vastaväitelty. Jos väikkärien tarkastuksessa aletaan lipsua ja hyväksyä tieteellistä tarkastelua läpäisemättömiä väitöskirjoja, niin vasta silloin meillä on ongelma, ei nyt. Yliopistoväen itsetunto vaan ei ole koskaan hyväksynyt mitään muuta, joten tästäkin pitää vinkua jatkuvasti.

Mun papereilla olisin kuule päässyt ihan suoraan ilman pääsykokeita siään mutta valitsin toisin.

ai mihin? Mihinkään yliopistoon ei ole päässyt suoraan papereilla sisään pariin kymmeneen viimeiseen vuoteen. Ihan siksi että halutaan pitää pääsykokeet ja pakottaa kaikki osallistumaan niihin.

kirjoitusten jälkeen päässyt pelkillä papereilla yliopistoon vaan en mennyt.

Muutin ulkomaille, jotta opin kieliä. Pääsin Munchenin yliopistoon opiskelemaan diplomiekonomiksi mutta päätin toisin.

Olen todellakin valinnut ammattikorkeakouluväylän opiskeluissa.

Millähän tieteellisillä rahkeilla joku amis alkaa väitöskirjaa väsäämään?

eli ei se nyt ihan niin ole, että tradenomi hyppää heti väitöskirjaprosessiin. Välissä on opintoja.

mm. matematiikkaa opiskelemaan, eikä se ollut ainoa oppiaine.