Miksi on kiellettyä olla onnellinen kolmen tytön äiti tai isä?
Ulkopuoliset surkuttelevat ja jopa säälivät perhettämme, kun meille ei ole tullut poikaa. Ihmisille on jotenkin ylivoimaista ymmärtää, että olemme aivan tyytyväisiä ja onnellisia näin.
Totta kai poikaKIN olisi ollut yhtä tervetullut, mutta en tajua miksi minun pitäisi olla pettynyt tyttöihini. Samalla tavalla olisin varmasti tyytyväinen, jos meillä olisi kolme poikaa.
Ihmisillä tuntuu todella olevan kadoksissa onnen avaimet, kun onnea mitataan perheen lasten sukupuolella. Tästäkö on kyse, vai mikä teitä ulkopuolisia oikein vaivaa??
Kommentit (48)
Meillä on kolme poikaa.
Odotetaan "jälleen" lasta, siinä missä aikanaan esikoista.
Meille on tuon taivaallinen onko tulokas tyttö vai poika.
Harmittaa lapsien puolesta kun jokkut ajattelee että ollaan lapsia hankittu vaan koska on kaksi väärää? Siis se kakkonenhan on tällöin pettymys, kolmas taas uusi yritys vaan saada tyttö, taas pettymys ja taas lisää lapsia että tulis "se" tyttökin!
Niinkuin oltaisiin lopetettu lapsien hankkiminen jos olisi saatu tyttö ja poika! :D
Mummoni sanoi kuulemma jo miehellenikin että toivotaan nyt että tulisi tyttö niin ei tarttisi enempää.. ;)
Silloin olisin antanut noita vääriä adoptioon, ei ne vaan mahtuisi kaikki jos niitä ei haluttaisiin ihan halusta saada LAPSI.
Jos tämä on tyttö, niin tarttee sanoa ettei lapsiluku ole täynnä!
tuntuu olevan kohtuuttoman tärkeää, että perheessä on molempia sukupuolia! Ihan niin kuin sillä olisi mitään merkitystä, tunne-elämältään normaalit vanhemmat ovat kyllä onnellisia niistä lapsista, jotka heillä on.
Kahden pojan äitinä haluaisin edelleen kolmannen LAPSEN, aivan sama onko tulokas sitten tyttö vai poika!
Enkä kyllä ole surkutteluun törmännyt, oikeastaan päinvastoin. Tyttöjäni ihaillaan vähän joka paikassa ja jatkuvasti saan kuulla, miten mainio katras meillä on.
Meillä on kaksi poikaa ja odotan kolmatta lasta. Kaverini sanoi poikien kuullen toivovansa kovasti meille tyttöä.
Siis KAVERINI toivoo meille tyttöä?!! Mitähän se hänelle edes kuuluu? Tuntui pahalta poikieni puolesta, he olivat ihan silmät pyöreinä tuosta lausahduksesta. Me olemme kotona aina korostaneet, että kaikki lapset ovat yhtä rakkaita ja toivottuja sukupuolesta tai esim. terveydentilasta riippumatta.
Meillä on kaksi tyttöä ja vielä on tiedusteltu että koska aiomme yrittää poikaa! Emmekä todellakaan aio, ajattelimme aina että kaksi lasta on sopiva määrä ja toivoimme että ovat sitten samaa sukupuolta molemmat, olivat sitten tyttöjä tai poikia.
"kai te vielä yritätte poikaa"-kääppänöitä piisaa.
Meillä on kaksi tyttöä ja vielä on tiedusteltu että koska aiomme yrittää poikaa! Emmekä todellakaan aio, ajattelimme aina että kaksi lasta on sopiva määrä ja toivoimme että ovat sitten samaa sukupuolta molemmat, olivat sitten tyttöjä tai poikia.
2 lasta ja mieluiten molemmat samaa sukupuolta. Itse olen isoveli-pikkusisko-perheestä, joka kokemukseni mukaan on huonoin mahdollinen sisarussovun kannalta...
kaksi lasta on sopiva määrä ja toivoimme että ovat sitten samaa sukupuolta molemmat, olivat sitten tyttöjä tai poikia.
Miksi tämä palsta on jatkuvasti täynnä näitä tyttö-poika-aiheita?
Missä te oikeasti törmäätte näihin tilanteisiin, joissa ihmiset osoittavat ahdistavan häiritsevällä tavalla mielipiteitään lastenne sukupuolesta?
Minusta tuntuu jopa jotenkin epäuskottavalta, että ihmiset noin kärkkäästi ja ilmeisen usein lausuisivat pahaatarkoittavia mielipiteitän lasten sukupuolesta, anteeksi vain.
myös meillä on kolme tyttöä ja appivanhemmista alkaen on saanut kuulla poikahössötystä. Tarvitaan nimenjatkaja ja muuta vastaavaa. Perheen tyttärellä on poikia ja en tosiaan tiedä, tiedostaako edes anoppi sitä miten asenteellinen on, kun on aina kohdellut lapsenlapsia eriarvoisesti. Mielestäni se on todella epäreilua ja rumaa.
Meillä on kaksi tyttöä ja vielä on tiedusteltu että koska aiomme yrittää poikaa!
Minusta on suorastaan moraalitonta hankkia lapsi siksi, että yrittää saada jomman kumman sukupuolen. Entäs jos toive ei täytykään - mihin nämä vanhemmat aikovat palauttaa vääränmerkkisen vauvan?
Mutta mun täytyy sanoa että kun tiedän perheen missä isä toivoi kovasti poikaa ja vielä nykyäänkin on sanonut että poikakin olis ollut kiva, niin jotenkin sitä ajattelee että moni mies tuntee samoin. Mä koen sen niin että heiltä puuttuu jotain kun mieskin vielä haikailee pojan perään. Kyllähän ne onnellisia on, mies on hyvä isä ja varmasti rakastaa tyttöjään, mutta..
Kuka ylipäätään rupee "yrittämään poikaa (tai tyttöä)"?
Siis niitä, jotka kyselevät, että minä päivänä ovulaatiosta pitäisi olla yhdynnässä, että tulisi poika tai tyttö. Niitä kyselijöitähän aina riittää.
Missä te oikeasti törmäätte näihin tilanteisiin, joissa ihmiset osoittavat ahdistavan häiritsevällä tavalla mielipiteitään lastenne sukupuolesta? Minusta tuntuu jopa jotenkin epäuskottavalta, että ihmiset noin kärkkäästi ja ilmeisen usein lausuisivat pahaatarkoittavia mielipiteitän lasten sukupuolesta, anteeksi vain.
Kyllä näitä vain on. Jos nyt äkkiä muistelen, niin olen ennen tätä raskautta ja raskauden aikana kuullut seuraavia kommentteja:
- kai te vielä poikaa yritätte?
- eikös teidänkin pitäisi hankkia vielä tämmöinen pieni poika?
- yritättekö saada pojan?
- voi kunpa saisitte pojan!
- toivon todella, että teille tulee poika
- tärkeintä on tietenkin lapsen terveys, mutta varmaan kuitenkin toivotte poikaa?
Lisäksi on tullut epäsuoraa vihjailua, kuten sukulaisten ostamia poikavauvan vaatteita...
t. kahden tytön raskaana oleva äiti
meillä on kaksi poikaa. voin rehellisesti sanoa että toivoisin vielä tyttöä, mutta kun kolmatta alamme tekemään on ensisijaisena toiveena tietysti yleensäkin saada lapsi.
voi olla jopa, että ensin tunnen pettymystä jos saamme taas pojan, eikä siinä ole mielestäni mitään väärää toivoa jotakin sukupuolta. varmasti tulen lasta jokatapauksessa rakastamaan yhtälailla oli sitten tyttö tai poika.
kaikilla ei tietysti ole minkäänlaisia toiveita sukupuolesta, eikä tarvi olla. mutta ei siinäkään ole mitään väärää jos niitä toiveita on.
Silti tulee tunne että onko ne oikeesti onnellisia kolmesta tytöstä? Mä en ymmärrä mikä ihmeen kiihko sitä on vakuutella mulle miten ihanaa on kun on 3 tyttöä, ei tartte ostaa uusia vaatteita ja pojat on niin yök. Ei ne osais olla pojille äitejä, ei kuulema osais edes pestä pojan pyllyä!? Pojat on niin villejäkin, että on hyvä kun tuli se kolmas tyttö. Mieskin on niin onnellinen siitä.
Ok, hyvä juttu, uskotaan vähemmälläkin.
T: tytön ja pojan äiti
mutta aiheen nostattaman tunteet ovat kummallisen kiivaita? Mitä kummallista siinä on?
Minusta kun on täysin luonnollista pahoittaa mielensä, jos ihmiset arvottavat lapsia sukupuolen perusteella. Itse pidän lähtökohtana sitä, että tytöt ja pojat ovat yhtä arvokkaita, tärkeitä ja ihania. Siksi minua loukkaa ihmisten puheet toisen sukupuolen "puutteesta" perheessä.
Samalla tavalla pahoitan mieleni, jos ihmiset taivastelevat ääneen vaikkapa lasteni ulkonäköä tai muita ominaisuuksia, joille he eivät voi mitään. Lapset kuulevat ja ymmärtävät paljon enemmän kuin mitä aikuiset uskovatkaan. On hirveän tahditonta antaa lapsen ymmärtää rivien välistä, että hänen pitäisi olla pitempi/lyhyempi, hoikempi/pulskempi, tummempi/vaaleampi, tyttö/poika jne.
Mä en ymmärrä mikä ihmeen kiihko sitä on vakuutella mulle miten ihanaa on kun on 3 tyttöä,
puhuisin lapsistamme ihan neutraalilla tasolla. Ai teidän poika oppi konttaamaan, onpa kivaa. Meidän tyttö alkoi soittaa pianoa ja tykkää siitä. Kiva että teidän tytöllä lähti koulu hyvin käyntiin jne.
Mutta tietenkin karvat nousevat vähän pystyyn, jos sinä tytön ja pojan äitinä rupeat tenttamaan, vieläkö teemme pojan tai jotain. Silloin koetan jotenkin lyhyesti kuitata, että olen kyllä ihan tyytyväinen tyttöjen äitiyteen, totta kai poikia haukkumatta. Miksi ihmeessä ketään pitäisi haukkua? Sehän se nyt vasta tolloa on.
Silti tulee tunne että onko ne oikeesti onnellisia kolmesta tytöstä?
voin miettiä, oletko sinä oikeasti onnellinen vain kahdesta lapsesta.
Ja nekin mitä olen saanut kuulla olen kuullut ulkomailla, eihän suomessa nyt paljon kukaan mitään tule kyselemään tai huomauttelemaan
kaipa kyseessä on vain vanhakantainen ajattelu, että perheessä pitää olla tyttö ja poika sekä koira.
meillä on neljä tyttöä ja kaksi poikaa ja mies haaveilee vielä yhdestä tytöstä, isän pikku prinsessasta, jonka kanssa hän voisi illat istua lukemassa kirjoja. =D
minä en voi sanoa, että elämämme olisi millään tavalla muuttunut kun on ollut tai saatu jotain tiettyä sukupuolta oleva lapsi, oli se sitten tyttö tai poika. vaatteitten värien kanssa painiskeleminen tai erilaiset lelut eivät enää paina niin paljon, kun suurin osa lapsista on jo teinejä, joten siinäkään mielessä en tuota sukupuoliajattelua lasten kohdalla osaa pitää tärkeänä.