¤¤¤¤ Syysunelmien viikot 5 & 6 ¤¤¤¤
En ainakaan nähnyt uutta pinoa joten laitetaanpa sellainen pystyyn, oli niin paljon kirjoitusta tuolla edellisessä pinossa =)
Mukavia talvipäiviä kaikille syyskuisille!!!
Kommentit (95)
Hih, kävin tänään ultrassa ja siellähän se kaveri kelli kohdussa ja sydän sykki hienosti! Ultran mukaan olen tänään rv 8+0 ja la 16.9. Menkoista laskettuna olisin 7+3.
No, tämä oli mukava tieto ja vahvisti päätöstäni kertoa isovanhemmille ensi viikolla kun näemme hiihtolomalla. Vielä en taida 3-vuotiaalle kertoa, odotan np-ultraa ja sen jälkeen kerron vasta töissäkin.
Pahoinvointi ja huolestuminen on lamaannuttanut minut niin, etten ole oikein osannut iloita tästä raskaudesta. Senkin vuoksi oli hyvä saada ultrassa varmistus, että kaikki on tähän mennessä ok. Ah, nyt alan ihailemaan tuota ultrakuvaa :)
Tsemppiä kaikille!
Belleville 8+0
Kirjoittelin eilen töistä, et kun mun maha on niin pullea, että en voinut housuja kiinni pitää. Illalla oli pakko käydä ostamassa äitiysfarkut, kun vain jumppahousut meni jalkaan. No, en niillä viiti töissä olla ainakaan jatkuvasti, ni ostin H&M:ltä farkut, aivan ihanat, hyväntuntuiset jalassa ja niihin saa lantiolle vyön, et pysyvät ylhäällä. Mies päivitteli illalla mun mahaa ja itse kattelin sitä peilistä, et ei voi olla normaalia. Maalailen nyt kauhukuvia, et vauva ei voi hyvin, kun maha on yhtäkkiä niin kauhean iso! Ja viikkoja vasta 9 ja risat. Ja kun se on raskausmahan näköinen, ei sellanen, et ois syöny vähä liikaa. Mut voikohan olla, et jos vauva menehtyy, et maha turpoaa. Tiistaina kaikki oli ok, mut ke pullahti toi maha esiin. Eilen aamulla otin vimppa antibiootin, et turvotus tuskin enää siitä johtuu.
Vähä mä oon paskat housussa...!
"Maieli rv 9+3"
Syysmasut 2010 oma suljettu yhteisö. Omalla nimellä kirjoitellaan.
Laittamalla sähköpostia osoitteeseen syysmasut2010@gmail.com saat lisätietoa ryhmästä ja sisäänkirjautumisohjeet!
Tervetuloa mukaan kirjoittelemaan!
onnea uusille plussanneille ja mukavia ultrakuulumisia saaneille!
voimia ja tarrasukkia breelle, mullakin oli tuhrua jossain vaiheessa plussaamisen jälkeen, joka tottakai kauhistutti. soitin seuraavana päivänä neuvolaan, jossa terkkari kuitenkin rauhotteli, että jos ei ole kovia alavatsakipuja ja klimppistä vuotoa niin ei syytä huoleen...
Omaa napaa: Edellisiä kohtalotovereita kompaten on pahoinvointi saanut tänkin tytön täysin vuoteen omaksi. Moneen päivään en ole mitään kunnon ruokaa saanut pysymään sisällä, on heti oksentanut ylös. Nyt oon luovuttanut ja pidättäydyn omenassa,mandariinissa ja vedessä. Oon ihan poikki ja mietin jo kaikenlaisia itsehoitojuttuja, pahoinvointi.fi -sivuilla oli kaikenlaista infoa ja joku pahoinvointiranneke, joka jeesaa akupunktion avulla. Jos huomenna neuvolatäti ei keksi mitään kunnon neuvoa tähän oloon, niin varmaan on ostettava sellanen ranneke. Mies kun syö ruokaruokaa ja minä hedelmiä vaan, niin ai että kun tekee mieli kans syödä, mutta tiedän, että tulee ylös.
Niin, tosissaan huomenna on eka neuvola. Haluaisin, että terkka kuuntelisi sydänääniä tai laittaisi lähetteen varhaisultraan tms., koska kaaduin pari päivää sitten portaissa ja mursin nilkan. Heti ensimmäinen ajatus oli se, jos vauvalle olisi käynyt jotain...
Nyt pakko jatkaa lepäilyä, vaikka ei tässä kolmen viikon saikulla muuta teekään..
-Ekavekara rv7+5-
Mukavaa kun meidän porukka vaan kasvaa. :)
Minulla pahoinvointi ei tunnu hellittävän, oksentelu on edelleen päivittäistä. Moni kehoittaa syömään heti kun herää, mutta minun kohdalla olo on siitä vaan pahentunut. Onneksi tämä huono olo on yleensä vaan aamujen ongelma.
Ensimmäinen neuvola oli tiistaina 2.2, painoa oli tullut vain n.700g lisää vaikka näytän monet kilot lihoneelle. Hb oli 133 :)
Sydänääniä ei neuvolassa kokeiltu kuunnella, mutta minäpä juuri äsken tuossa kotidopplerilla kuuntelin ja selvästi kuului nopea jyske!! Nyt on niin helpottunut olo, vaikka siellä ultrassa kävinkin, mutta siitäkin kun on jo aikaa. En olisi varmaan muuten tunnistanut vauvan sykettä, mutta kuuntelin ensin omaa niin sitten löytyi paljon nopeampi jyske, tuolta tositosi alhaalta. Ihanaa :) Jumputus oli sellaista 170/min luokkaa.
Kotkaan mennään NP-ultraan 22.2 eli parin viikon päästä.
Onko teitä alkanut "vieraat" ihmiset onnitella? Minua onnitteli koulussa yksi opettaja, sanoi että masu näkyy jo selvästi. :)
TARRASUKKIA KAIKILLE!
-nanatin 9+2(tai 9+1, katsoo nyt miten ultrassa laskevat)
Niinhän siinä sitten kävi, että tuloksena oli spontaani keskenmeno. Kolme päivää kärvistelty vatsakipujen kanssa, mutta lääkärin mukaan voidaan yrittää vaikka heti uudestaan, kun kohtukin oli melkein tyhjä jo seuraavana päivänä vuodon alkamisesta. Itse en ole niin varma jaksanko, kun kuitenkin tämä kolkuttelee varmasti takaraivossa vielä pitkään ja olo vaihtelee syyllisyyden, katkeruuden ja epätoivon välillä.
Hyvää jatkoa teille muille! Toivottavasti meillekin vielä vauva suodaan.
Voi ei mitä uutisia Bree =( Paljon voimia sinulle ja toivotaan että tekin vielä saatte sen pienen vauvan. Jos mahdollista niin on varmaan vielä raskaampaa tuo keskenmeno kun syke on näkynyt jo ultrassa ja on vähän huokaissut helpotuksesta.
Olikos nyt tullut uusia odottajia, en muista vaikka aika usein käyn täällä lueskelemassa, muisti pätkii, en muista mitä piti kommentoidakaan... Mutta tervetuloa jos on uusia tullut! Toivotaan ettei kenenkään tarvitse enää tästä pinosta kertoa noin surullisia uutisia kuin Breellä oli...
Joku oli saanut jo sydänäänet kuulumaan kotidopplerilla, (anteeksi en muista kuka) itsekin olen koittanut välillä ja pari päivää sitten ehkä kuulin ihan vähän aikaa, tosin en ole ollenkaan varma niistä. Kun malttais vielä pari viikkoa odottaa niin kuuluisi ehkä varmemmin.
Luin polikliinisestä synnytyksestä Tyksin sivuilta ja siellä oli tarkat vaatimukset minkä pitää täyttyä että sellainen synnytys on mahdollinen, yksi este oli että aiemmilla lapsilla ei saa olla varhaista keltaisuutta. Lähetin sinne sitten kysymyksen kun sieltä vastataan kerran päivässä netin kautta lähetettyihin kysymyksiin ja kerroin että meillä toisella lapsella oli keltaisuutta eri veriryhmän takia ja että saanko nyt unohtaa toiveet polikliinisestä synnytyksestä. Ne sit vastasi että lastenlääkäri oli sanonut että jos muut ehdot täyttyy niin ei se edellisen lapsen keltaisuus ole este! Mieli kyllä huojentui aika paljon, vaikka aika epätodennäköistä se on että kaikki menisi niin hyvin että kaikki ne muut ehdot täyttyisi =) Niitä synnytyksiä on kumminkin aika vähän, tyksissä yhtenä vuonna n.20 ja muita synnytyksiä melkein 4000!
Oireita ei oikeastaan ole, väsyttää vain välillä aika paljon mutta ei muuta. Ruokakin maistuu melkein saman lailla taas kuin ennen. Huolestuttaa tietysti kun ei ole vahvempia oireita mutta ei tässä voi kuin toivoa parasta...
Mukavaa viikonloppua kaikille!
-henrietta ja masuvauva rv. 8+6
Olen ollut reissussa enkä kerinnyt lueskelemaan täällä.
Inhottava oli lukea Breen ikävistä uutisista :(
Uusiakin oli vielä tullut , tervetuloa :)
Aijemmasta ketjusta luin että joku oli tyytyväinen kun meillä oli samat oireet, nyt en vain muista nimimerkkiä.. Kyllä se aina helpottaa ja rauhoittaa tosiaan omaa mieltä. Täällä oireet vahvistuvat ja kuvotus on tullut kunnolla mukaan lisäksi olen ihan uupunut ja väsynyt koko ajan.
Maanantain ultraa odottelen innolla silloin rv 7+4 , nyt tunnen että kaikki on kuitenkin kunnossa ja välillä jopa tuntuis mutta se on vain tunne että masussa vois olla jopa kaksikin (sitä en kuitenkaan jaksa uskoa), mutta jostain vain hiipii sellainen tunne. Meillä ei kyllä ole suvussa kaksosia ym..
Öisin hirveintä on kun tulee nälkä ja sitten tulee hirveen huono-olo ja sitä vain pyörii melkein aamuun asti ja tuntuu muutenkin että nälän tunne on koko ajan (ei kiva)!! Sitten ei kuitenkaan tee mieli mitään syödä.
Repäisy kivutkaan ei ole kivoja eilen aivastaessa sattui ihan pirusti.
En ole vielä kertonut oikeastaan kuin siskoille ja äidille+ parhaalle ystävälle..kerroin heille koska kertoisin heille myös sen jos jotain hullusti kävisi.
Lapsille aijon kertoa vasta kun masu alkaa kunnolla näkymään.. ja juu isompi kertoisi sen heti koko maailmalle:D
Nyt täytyis lähteä ulkoilemaan, ihanaa lauantaita kaikille
Ensinnä pahoittelut Breelle keskenmenosta. :( Kyllä elämä on välillä epäreilua... Toivottavasti selviätte kuitenkin tilanteen yli ja saatte pian nauttia uudesta raskaudesta.
On tämä raskaana oleminen kyllä mielenkiintoista. Aluksi vaivasi älytön pahoinvointi, sen hieman helpotettua on alkanut ummetus ja käsittämätön väsymys. Voisin nukkua ihan koska vaan, ihan missä ja ihan kuinka kauan vaan. Päikkärit nukunkin kyllä joka päivä jossain vaiheessa ja yöunia tulee vedeltyä tunti-pari normaalia enemmän. Ja silti väsyttää aamusta iltaan. Kuitenkin, kaikkien näiden vaivojenkin jälkeen, on pakko muistaa olevansa onnekas, että on tässä tilassa. Tätähän olen pitkään toivonut ja vauvakuume-puolelta löytyy niiiin monta sellaista, joka ottaisi kaikki vaivat ilomielin vastaan, jos vaan tulisi raskaaksi...
Mulla on maha pullistunut tässä raskaudessa paljon aiemmin kuin kahdessa edellisessä. Mieskin sanoi, että kyllä kaverit kohta jo arvaa, mistä on kyse, vaikka ei itse kerrottaiskaan. No, ens perjantaina on nt-ultra ja jos siellä on kaikki ok, niin sitten kyllä aiotaan kertoa asiasta ystävillekin.
Nyt kyllä kutsuu taas sänky, joten hyvät viikonlopun jatkot kaikille!
terkuin pikku3nen, rv 10+5
Pahoittelut Breelle täältäkin. Mulla ois nyt kiekon mukaa rv 7+4, mut oireita ei vieläkään oikeestaan oo, pientä väsymystä vaan. Jotenkin on vaan vaikea uskoa, että olen raskaana. Niin nopeasti tämä tapahtui. Ja ajoitus oli siis täydellinen. Olen tuskaillut, mitä teemme, kun esikoinen aloittaa syklsyllä koulun eikä ekaluokkalaista oikein voisi pitää tuntitolkulla yksin kotona. Tais löytyä ratkaisu siihenkin ongelmaan. Nyt vaan peukut pystyssä odottelen vahvistusta sille, että sisälläni oikeasti on joku ja pysyykin siellä vielä syyskuun loppupuolelle asti. Neuvolaan 15.2. Sitä odotellessa...
Onpas tänne ilömestynyt ikäviä uutisia. =( Pahoitteluni ja voimia breelle! Toivottavasti uskaltaudut vielä yrittämään!
Täälläkin väsyttää... Edes ulkoilu ei auta siihen kuin hetkellisesti. Ja palelu on palannut takaisin! Fleace-viltti niskassa istun taas kotona. PAhoinvointi on onneksi helpottanut. Ruokailut yritän pitää mahd säännöllisinä. Alavatsa on nyt pullahtanut ja jotkin omat housut kiristävät istuessa. KAtselinkin tuossa vanhoja äitiysvaatteitani, hyvässä kunnossa olevia housuja muutamat ja joitakin paitoja. Kesällä voisi siten hommata vaikka caprit.
Kovasti sitä odottaa, että viikot kuluisi nopeasti ja päästäisiin jo sinne syksyyn. No, ehkä tämä aika alkaa kulumaan tästä hieman paremmin, kun huomenna palailen töihin.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! =)
meikku ja taimi 9+4
Tänään kävin ultrassa. Raskaus siis alkanut normaalilla tavalla ja kaikki näytti olevan hyvin sydän sykki ja alkio vastasi viikkoja (tai kaksi päivää alle oman laskun) pikku möykkyseni :) Nyt kun tässä menis nopeasti kuukausi niin olis paljon helpottuneempi olo, vaikka kyllä tuo sykkeen näkeminen jo paljon helpotti ihanaa.
Alavatsa on täälläkin pullahtanut esiin josta tarkkasilmäinen voi jo arvata jotain :) Vielä kuitenkin pidän kuukauden ainakin muilta salassa vaavin tulon:)
Parin viikon päästä olisi sitten aika neuvolaan sitä odotellessa:)
Ihanaa viikonalkua kaikille :)
Mulla oli edellinen raskaus tuulimuna ja se keskeytettiin lääkkeillä 11/09. Henkisesti se oli tosi (ja on vieläkin) rankka juttu, mutta aika nopeasti raskauduin uudelleen. Yhdet menkat oli välissä ja sitten plussaa. Toivottavasti näin käy myös teille. Pidä huolta itsestäsi ja anna itsellesi lupa surra menetystä. Toivottavasti saat tukea lähipiiristäsi. Halauksia!
- Susamaria
Napsukallahan oli ihania uutisia! Varmasti nyt helpottaa, ainakin hetkeksi...=)! En tiedä, oletko samantyylinen murehtija kuin minä et viikon päästä jo miettii et mitä jos se sydän ei enää sykikkään ;)! Ja silti kaikki on ok.
Minähän murehdin, kun yhtäkkiä turpos maha et vauva on menehtyny tai jotain pielessä. Tänään oli lääkärintarkastus ja kaikki oli mainiosti. Lääkäri ihmetteli vain sitä, et kuinka terkkari sai sydänäänet kuulumaan jo viikolla 9. Ei mulla koskaan aiemmin ole kuuluneet. Enkä saanut kotidoplerilla kuulumaan muita, kuin istukan sykkeen. Lääkäri mietti, et voisko raskaus olla pidemmällä, mut kohdun koon vuoksi kuulemma korkeintaan viikon voisi olla pidemmällä. Menkoista laskien ei vois...Sen näkee sit ultrassa. Sydänäänet kuuluivat tänäänkin hienosti. Ihana lääkäri oli, kyseli paljon ja tuli olo, että minusta huolehditan, kun kuitenkin raskaus on jo kuudes ja moni asia pelottaa. Mm. verenvuoto on joka synnytyksessä ollut runsaampaa. Nyt vain masua kasvatellaan tai siis peitellään vielä ultran yli, eli 23 päivä taidan sit pomolle kertoa. Ja minähän tuotan hänelle ongelmia...
"Maieli rv 10+1"
Jaa, eka viesti ei muka menny perille, kokeillaanpa uudelleen...
En saa vastattua sulle siihen sun sähköpostiin. Herjaa jotakin... Onko sulla toista postia tms. tai oletko fb:ssä?
Vuorotyön iloja, että saa välillä olla vapailla viikolla...toisaalta en tiedä kuinka jaksan valvoa öitä tässä tilassa. Kaiken lisäksi olen jo kauan tehnyt pääasiassa öitä, joten listat on täynnä öitä...jopa kahdeksan yötä putkeen. Huoh...esikoisesta muistan, että yhden ainoan yön yritin valvoa ja olin niin huonovointinen ettei mitään rajaa. Söin ja oksensin...aamulla sitten työvuoron jälkeen oksensin juna-asemalla pitkin laituria ja ihmiset katsoi säälien, että olisi tuokin voinut jättää juomat juomatta ;) Hih no toivotaan että tämä raskaus on poikkeus ;)
Ihan hyvältä on tähän asti näyttänyt. Väsyttää ja on huono-olo, mutta oksentanut en ole muuta kuin tänä aamuna. Eilen töistä päästyä yökkäilin, mutta sain pidettyä oksennukset sisälläni.
En nyt muista nimimerkkejä, mutta toivottavasti tuhrun kanssa taistelevalla on kaikki hyvin ja on vain harmitonta vuotoa, jota joillain esiintyy. Tsemppiä kaikille pahoinvoinnin, väsymyksen ja epävarmuuden kanssa taistelijoille! Toivottavasti kaikkien pikkuiset pysyvät matkassa mukana.
Mitä lapsille kertomiseen tulee, niin itse aion kertoa vasta kun ollaan toisella kolmanneksella tai ekan ultran jälkeen. Saa nähdä...meillä lapset ovat odottaneet ja toivoneet jo kauan vauvaa ja en mielelläni jaksaisi selitellä miksei sitä tulekaan, jos kaikki ei mene hyvin. Toisaalta mitä vaanhan voi tapahtua milloin vain.