¤¤¤¤ Syysunelmien viikot 5 & 6 ¤¤¤¤

Tervetuloa taas kaikille uusille, en ole vähään aikaan kerinnyt (jaksanut =)) käydä kirjoittelemassa mitään. En nyt muista mitä piti kommentoidakaan, muisti on jos mahdollista niin vielä heikompi kuin ennen =)



Väsymys vaivaa tosi pahana, milloin vaan voisi mennä tohon sohvalle nukkumaan, mutta eihän se näiden lapsukaisten seurassa onnistu... Esikoinen ei joka päivä enää nuku päiväunia mutta silloin kun sen saa nukkumaan niin menen kyllä aina itsekin, vaikka herätessä on sitten tosi tokkurainen olo. Pahoinvointia on tullut jonkun verran, oksentaa on tarvinnut onneksi vain 2 kertaa, enimmäkseen se on sellaista etovaa oloa. Ja siihen auttaa kun syö tarpeeksi usein. Vaikka mitään ei kyllä tekisi mieli syödä, usein vaan seison keittiössä ja mietin että mitä ihmettä oikein söisin =) Mutta jos samanlailla menee kuin edellisissä odotuksissa niin kyllä se ruokahalu palaa pian ja sitten saa koittaa hillitä valtavaa ruokahalua, ei ole helppoa tämäkään =) Repäisykipuja on välillä jo äkkiseltään nousee ylös ja ne tuntuu tosi inhottavilta mutta kuuluu kai asiaan...



Huomenna on neuvola, toivottavasti mies saa oltua pois töistä että pääsisin yksin menemään, jos lapset tulee mukaan niin koko käynti menee varmaan niiden perään katsomiseen =)



Olen nähnyt monena yönä unta että tunnen kuinka vauva potkii, on se vaan niin ihanaa tuntea niitä liikkeitä, toivottavasti tässäkin odotuksessa päästään joskus siihen vaiheeseen. Sitä odotellessa =)



-henrietta ja masuvauva rv. 8+1

Mä kävin perjantaina yksityisellä gynellä ultrassa, kun mun edellinen raskaus oli tuulimuna ja nytkin olin toki huolissani. Tällä kertaa kaikki oli hyvin, pikkuinen sydän sykki ja sikiön koko vastasi viikkoja. Mikä helpotus! Eka neuvolakäyntikin oli viime viikolla ja sielläkin kaikki ihan ok. Pitäis vielä joku päivä käydä labrassa antamassa virtsanäyte. Verikokeet otettiinkin siellä neuvolakäynnillä.



Oma olo on ihan kohtuullisen hyvä. Pahoinvointi kiusaa vain jos tulee liian pitkiä välejä ruokailuun. Väsymystä on kovastikin, mutta koitan nukkua tarvittaessa päiväunia, jos siihen vain on mahdollisuus.



Mitäs muille kuuluu?



Yahoon -listalle mahtuu vielä uutta porukkaa, jos jotain kiinnostaa tulle keskustelemaan pienempään suljettuun porukkaan omalla nimellään. http://groups.yahoo.com/group/syysunelmat/ Olette lämpimästi tervetulleita !



Susamaria ja pikkunelonen 7+2

Olikohan siellä vanhassa pinossa vielä uusia, joita en ole toivottanut tervetulleeksi...? Jos niin tervetuloa! =)



Pahoinvointi tuntuu nyt tosiaan jääneen taakse, ruoka maistui jo viikonloppuna melko hyvin. Mutta olen jostain saanut ihan kaamean nuhan! Ihan tukossa ja pää kipeä niistämisestä. Pientä lämpöä myös. No kunhan tästä päästään niin jospa sitten olisi vihdoin hyvä olo! Väsymys on alkanut hieman vaivaamaan, tosin voi kyllä johtua tästä nuhastakin.



Viikon päästä olisi neuvola ja kuukauden päästä np-ultra. Niitä odotellessa. Ultraa varsinkin, että taas näkisi pikkuisen. Esikoinen on tosi kiinnostunut siitä minkä kokoinen vauva on nyt ja miten se saa siellä ruokaa jne. Ollaankin jonkin verran katsottu kuvia sikiön kehitysvaiheista. JA useampaan kertaan on halunnut katsoa viime viikkoisia ultrakuvia.



Nyt jotenkin tuntuu, että ei oikein tekstiä irtoa joten taidan ottaa pienet päikkärit! =)



JAksakaahan hyvin!



meikku ja taimi rv 8+5

Plussasin eilen enkä oikein vieläkään usko olevani raskaana. Yritys aloitettiin vasta joulukuussa. Oireita ei oikeastaan ole. Ikää mulla 33 ja miehellä 36, joten ajttelin, ettei enää tärppäis yhtä helposti kuin aiemmin. Pikkukolmosta siis odotellaan. Esikoinen menee syksyllä ekalle, et nyt jos kaikki menee hyvin, ni ajoitus olis kyllä loistava. La ois kiekon mukaan 22.09. ja voisin jäädä äitiyslomalle suoraan kesälomalta.

Heipat minunkin puolesta kaikille uusille! Kävinkin laittelemassa tuonne alkuperäseen pinoon vinkkiä tästä uudesta, joten ehkäpä tänne alkaa kohta kaikki osata =).



kareen2: Miten ihmeessä sinä "pystyit" olemaan näin kauan testaamatta raskautta? Siis ilmeisesti me mennään kuitenkin aika samoilla viikoilla... Voi kun itekin olisin saanu hypätä ne viikot 4 ja 5 yli, kun ties koko ajan, että voi mennä luonnollista luonnollisemmin kesken. No nyt onneks jo ees pikkusen rauhallisempi olo, kun ei iiiiiihan sitä ensimmäisten viikkojen keskenmenoa tullu. Pitkä aika vielä odottaa ekan kolmanneksen loppua, mutta kuitenkin. Jostain sitä iloa on revittävä matkallakin =).



Täällä on päivät ihan tosi vaihtelevia. Eilen oli äärettömän ihana ja reipas päivä, ei juurikaan pahoinvointia eikä repäsykipuja. Nyt taas tuntuu että kuolen suoraan tähän paikkaan täällä töissä ja oksettaa vaikka söisin mitenkä koko ajan jotain. Voi blaah.



Parempi varmaan siis lähtee tästä aamu"kahvi"tauolle. Hyviä vointeja kaikille!



IntoPiukka ja 7+0

Heippa vaan minunkin puolestani kaikille tasapuolisesti. Kirjotin jo sinne edellisellekin palstalle, mutta ajattelin tulla tänne myös kun kehotus kävi. Mulla menossa 9+5 ja olen sairaslomalla paraikaa jo toista viikkoa. Mulla on ollut ihan tajuttomat pahoinvointi kohtaukset. Oksentelu kertojen määrä vaihtelee päivästä toiseen kovastikin, mutta joka päivä viimeiset kaksi viikkoa olen oksentanut ainakin kerran. Viime launtai oli kaikista pahin kun oksensin ainakin viidesti ja luulin että henki lähtee. Nestettä koitan tankata lääkärin määräyksestä paljon, jotta en joutuisi mennä nesteytykseen. Tänään en ole vielä oksentanut ja toivoisin etten enään oksentaisikaan, on se vaan niin kamalaa. Tänään on kyllä hiukan huimausta ja väsymystä tietenkin. Vessassa joutuu ravata alvariinsa ja rinnat erkailee edelleen. Odotan niin paljon seuraavaa ultraa. Se olisi jo ensi viikon torstaina. No sitä odotellessa on vaan keksittävä jotakin kivaa puuhailua, joka vie ajatukset muualle. Olen aloittanut vauvan peiton virkkaamisen täällä kotona maatessa, tosin en oikein osaa kovin hyvin, kun olen aina koulussa ollut teknisissä enkä kässässä. No harjoitus tekee mestarin ja esikoisen odottaminen hulluksi, mutta hyvällä tavalla. Onnea vielä kaikille odotukseen. Palataan taas asiaan.

Täällä sitä vielä ollaan ja kaksi päivää mennyt pahassa olossa...onneksi oksentamaan ei ole vielä pitänyt alkaa. Minullahan on takana kaksi maaliin mennyttä raskautta, joista molemmista oksensin tasan kolme kuukautta 10-15 kertaa päivässä. Pääasiassa olin saikulla kotona, kun en pysynyt pystyssä, kun huippasi niin paljon. Paristi lähti tajukin, kun jouduin toista odottaessa syösymään esikoisen perään. Liian nopea nouseminen ei vaan sopinut ;)



Kahden onnistuneen raskauden jälkeen olen sitten saanut kaksi keskenmenoa ja toisesta kerkesin viisi viikkoa oksentamaan, sitten pahoinvointi loppui kuin seinään ja parin päivän päästä oli ultra, jossa ei enää sykettä löytynyt. Keskeytynyt keskenmeno viikolla 13.



Itse olen päätellyt, että elimistöni vaan reagoi tosi rajusti raskaushormooniin ja sillä selvä. Siihen en itse pysty vaikuttamaan...söin, join, käytin pahoinvointirannekkeita, inkivääriä B-vitamiiniä...ihan mitä tahansa, niin pahoinvointi on ja pysyy aikansa. Nyt on vain iso mutta se, että töissä pitäisi jaksaa ja lopputyökin tehdä opinnoista valmiiksi...saa nähdä kuinka mamman käy :)



Edellisissä raskauksissa yritin aina hetkittäin olla duunissa sillä menestyksellä, että mut aina passitettiin pois. Oksentelin pitkin roskiksia ja milloin mitäkin. Työmatkalla oksentelin pitkin tietä,metron roskikseen yms. :) Mahdoin olla säälittävä näky. Lisäksi meinasin aika-ajoin pyörtyä ihan ollessani paikallani tai istuessani...No nyt olen yrittänyt asennoitua taas taistelemaan :) Töissä ajoin pysyä niin kauan kuin mahdollista, koska se kotona pöntön halailu ja makaaminen saa minut niin masentuneeksi ja olon vielä hirveämmäksi.



Hih ihanaa odotusta siis kaikille syyskuisille ja toivottavasti alun pahoinvointi ei tule seuraksi monellekaan. Ainakaan niin pahana, mitä itselläni on ollut. Lisäksi toivon myös kohdalleni jotain ihmettä ja että tämä raskaus menisi hivenen inhimillisemmissä oloissa :) Kaikkien pikkuisille myös tarrasukkia!

Tänään oli eka neuvola, yli tunti siellä menikin, onneksi pääsin yksin menemään! Sydänääniäkin yritettiin kuunnella mutta ei niitä kuultu, tietysti alkoi huolestuttamaan vaikka tiedän ettei ne pakosti näin aikaisin kuulu. Edellisissä odotuksissa ei näin aikaisin ole koitettu edes kuunnella. Muuten kaikki oli ihan normaalisti, painokin pysynyt samassa vaikka olen usein syönyt.



Ultra-ajankin varasin ja se on jo parin viikon päästä vaikka silloin viikkoja on vasta 10+3, seuraava vapaa aika olisi mennyt yli 13 viikolle niin mieluummin otin tuon ajan. Vähän kyllä harmittaa kun se on noin aikaisin jos ei siellä näykään sitten kaikki tarpeellinen...



Tervetuloa kareen2 ja Onnellinen-Sini, tänne mahtuu kaikki halukkaat kyllä mukaan, kiva kun on iso joukko odottamassa! Toivotaan hyvää onnea matkaan kaikkien pikkuisille =)



Kysyin neuvolassa että onko synnytyksen jälkeen mahdollista päästä saman vuorokauden puolella jo kotiin niin on se kuulemma mahdollista jos kaikki on mennyt normaalisti, sitten pitää vain käydä sairaalassa näyttämässä vauvaa parin päivän ikäisenä. Olisi se aika ihana päästä heti kotiin mutta toisaalta sitten jos vauvalle tulee vaikka keltaisuutta ja joutuisi valohoitoon niin olisi kauheaa jättää vauva sairaalaan ja tulla ite kotiin. Onko täällä kellään kokemusta tälläisestä ns. polikliinisestä synnytyksestä? Olisi kiva kuulla kokemuksia!



Mukavia talvipäiviä kaikille ja jaksamista pahoinvoinnista kärsiville, toi marsupilamin pahoinvointi kuulostaa tosi raskaalta, toivotaan että helpottaa pian.



-henrietta ja masuvauva rv. 8+2

Kun toinen lapseni oli syntynyt, niin osastot oli niin täynnä, että jouduin lääkehuoneeseen odottelemaan vapautuvaa paikkaa. :) Olin niin hyvässä kunnossa ja vauva oli silmämääräisesti hyvässä kunnossa, joten ehdotin kotiinlähtöä samana päivänä. Tuo olisi käynyt kaikille, mutta synnytyksissä oli ollut huonoa onnea matkassa ja kaikki lääkärit olivat kiinni niissä...kukaan lääkäri ei siis kerinnyt tarkistamaan vauvaa ja ilman lääkärin tarkistusta eivät saa päästää kotiin. Jouduin siis odottamaan seuraavaan aamuun, jolloin lekuri kerkisi tarkistamaan vauvan ja pääsin samantien kotiin.



Nyt tämän raskauden kanssa en aio suunnitella mitään etukäteen, mutta jos kaikki menee yhtä hyvin kuin edellisen kanssa, niin aion ehdottaa kotiutumista samantien.

Ja tervetuloa kaikille uusille! =) Mukavaa, kun joukko kasvaa! Ja kaikki sympatiani pahoinvoinnista kärsiville! Itse olen nyt neljättä viikkoa saikulla kovan kuvotuksen ja oksentelun vuoksi. Viime viikon perjantaista alkaen olo on alkanut asteittain helpottaa ja vkl maistui jo ruokakin, joten olen toiveikas että olisin pahoinvoinnista päässyt! =)



Henriettako oli ultraan menossa ja mietti niitä viikkoja...? (mulla alkaa siis muisti prakaan!!) Kyllä 10+ viikoilla näkyy jo, että siellä on kaveri oikeas paikassa jne!



Polikliininen synnytys tosiaan on mahdollinen jos raskaus aika ja synnytys on mennyt hyvin ja lisäksi vauva on virkeä. Eri sairaaloissa siihen suhtaudutaan eri tavalla ja kaikissa sairaaloissa ei niin hyvin. Itsekkin pitäisin täysin varteenotettavana vaihtoehtona polikliinista synnytystä.INHOAN sairaalassa oloa (taitaa olla ammattitauti! =D) ja varsinkin jos päädyn 3hlön huoneeseen. Esikoisesta olin sairaalassa pe-ma ja sain viimeisen vrk:n sain olla yksin 2hlön huoneessa, kun ei ollut ruuhkaa. Tosin PHKS:ssä on nyt samalla osastolla sekä synnyttäneet, että naistentaudit, joten tilaa on puolet vähemmän kuin viimeksi siellä ollessa. Joten huoneet on varmasti buukattu!



meikku ja taimi rv 8+6

Sain tänään varattua ajan neuvolaan. Meen tosin vasta 15.1, ku töissä on niin kiire, etten aiemmin ehdi. Ihmettelen, kun ei oo yhtään pahoinvointia. Aiemmissa raskauksissa oksensin näillä viikoilla joka aamu... oonkohan oikeesti raskaana?

Tervehdys!

Tervetuloa minunkin pulestani kaikille uusille.

Omaan oloon: Kuvotus, närästys, väsy, rinnat arkana, mielialat v-aihtelee ja turvottaa. Siis oireet ainakin pysyneet ja etenkin lisääntyneet joka vähän helpottaa epävarmuuteen. Jotenkin on alkanut hiipimään huoli josko masussa olisikin kaksi=) Meillä se on sukurasite=) Olisi se hauskaa kun perheemme kasvaisi 9 henkiseksi! No sittenhän sen näkee ultrassa. Tuosta kotiinpääsystä samana päivänä. Itse olisin viimeksi lähtenyt kotiin heti vaikka synnytyksen jälkeen mutta eivät päästä jos äiti on veriryhmältään rh negatiivinen. Lapsen veriryhmän selvittyä ja lääkärin tarkastuksen jälkeen vissiin sitten päästävät kotiin, eli olin viimeksi sairaalassa 2 vrk. Sitten keltaisuuteen meillä kävi myös toisiksi nuorimman kanssa niin että olin 3vrk sairaalassa ja päästiin kotiin.Aamulla meidät oli kuitenkin määrätty keltaisuuden vuoksi vielä sairaalalle bilirubiinin määrän tarkistukseen ja se oli noussut. Eli jouduimme pienen nyyttimme jättämään lastenosastolle ilman äitiä ja isää valohoitoon. Siinä hormoonimyrskyssä se oli ihan hirveä paikka! Itkin kotona suihkussa kun yritin rintapumpulla saada vauvalle maitoa kipeistä rinnoista.Onneksi 1 vrk riitti ja tyttö pääsi sitten kotiin. Mutta nyt pitää taas joutua, Mukavaa alkanutta viikkoa ja helmikuuta kaikille.

Toivottelee Emo kera katraan ja salamatkustajan 6+?

Täällä siis uudet kujeet, kävinkin eilen tuonne vanhalle kirjottelemassa..



Siellä pohdin että onkohan siellä mahassa sittenkään mitään kun tuntuu oireet kadonneet, mutta kyllä tän päivä jatkuva kuvotus antaa toivoa.



Monet on kovin jo käyny ultraamassa alussa, se oli mulle ihan uus juttu. Neuvolassako olette vai ihan yksityisellä? Ehkä mä jaksan nyt odottaa sinne ultraan asti (22.pvä), vaikka päivät ei tunnu vähenevän ollenkaan.



Mutta siis 9+5 ja la olis laskujen mukaan 2.9. (:

Täällä alkoi tänään menkkamaiset kivut ja ruskea tuhnuvuoto. Perjantaina kävin ultrassa ja kaikki oli lääkärin mukaan hyvin, vaikka alkio vastasikin viikkoa pienempää (syke kuitenkin näkyi). Saa nähdä mihin tämä johtaa, mutta olo on enemmän kuin surkea ja itkettää. :,( Olin jo niin tottunut ajatukseen, että vauva on tulossa. Rinnat ovat kuitenkin vielä arat ja hieman on huono olo, joten jospa tämä kuitenkin olisi vain jotain muuta..



Bree rv 7-8+3??

Olen niin pahoillani puolestasi mikäli vaavi nyt päätti tulla ulos masusta. Tiedän itsekin keskenmenon kokeneena, että siinä tuntuu kuin elämä loppuisi. Itkin monet päivät tapahtuman jälkeen ja vieläkin mietin ajoittain mitä jos ei olisikaan keskeytynyt niin vaavi olisi nyt niin ja näin vanha. Mulla odotti vielä kaveri samaan aikaan vauvaa ja meillä oli silloin lasketut ajat aika lähekkäin. Kaveri sai terveen lapsen ja sekin aina muistuttaa, että meilläkin olisi nyt lähes samanikäinen vauva, jos kaikki olisi mennyt toisin. Toivotaan nyt vaan kunnolla, että pelkosi olisi ihan turhaa ja vauvalla olisikin kaikki hyvin. Jos vuotosi yltyy kannattaa mennä uudestaan lääkäriin niin ne selvittää tilanteen vakavuuden. Kaikki toivo nyt vaan masuun eikö vaan.

Bree: Peukutan täällä, et kaikki on ok vauvelilla! Älä vielä murehdi, useinhan sitä tuhruvuotoa tulee ja ne kivutkin voi olla kasvukipuja!



Mullon ihan karsee olo, siis tällä hetkellä. Kidun töissä, kun en viiti saikulle jäädä. Pomo ei tiedä vielä raskaudesta ja haluaisin salata sen ultran yli, mut mun maha on ihan kauhean pullea. Menin pöljä laittamaan farkut jalkaan ja nyt istun housut ja vyö auki ja maha tuskassa. Olen hoikka, joten raskaus näkyy nopeasti. Mulla on vahva antibioottikuuri menossa ja kymmenen maissa otin sen, se teki olon niin sairaaksi ja mahan entistä turvonneemmaksi.



Mut on mulla hyviäkin uutisia. Huolimatta jatkuvasta sairastelusta, pikkuinen kuulosti voivan eilen hyvin. Kävin siis eka neuvolassa ja sydänäänet kuuluivat! On se aina vaan niin ihanaa. Kotonakin ajattelin tänään kokeilla kotidoblerilla, tosin se ei varmaan ole yhtä herkkä, mut voihan sitä kokeilla. Hb oli vain 107 ja terkka ihmetteli, et miten mä olen töissä jaksanu, ku tollanen tauti takana ja hb:kin niin matala. Tiukkaa se on tietty tehny ja olinhan sen 3 päivää pois, kun kuumetta oli.Ensi maanantaina on lääkärinneuvola.



Mut menen hetkeksi pötköttää ( kesken työpäivän!) ja sit ois pakko koittaa syödä.



La on sit 5.9.



"Maieli rv 9+2"

Hei



Mä olen niin huonovointinen, että flunssan vuoksi jäin sairaslomalle, vaikkei ollut kuumettakaan, mutta olipahan tekosyy olla poissa töistä.



Sain neuvolan kautta yllättäen lähetteen kunnalliseen alkuraskauden ultraan! Syynä aiempi kohdunulkoinen raskaus. En usko, että tässä raskaudessa on mitään ongelmaa, mutta toki otan ultran vastaan kun saan. Jännää, huomenna siis nähdään kuka on syynä tähän kamalaan pahoinvointiin...



Emme ole vielä kertoneet kovin monelle raskaudesta, kun olemme yhä jotenkin epäuskoisia tästä "varaslähdöstä". Nyt pitäisi miettiä milloin kerrotaan 3-vuotiaalle... Missä vaiheessa muut olette kertoneet lapsillenne?



belleville 7+2

en ole kirjoitellut aikoihin joten nyt väsäilen jotain.. vielä ei ole tarttenut oksennella ja toisaalta pelko persauksissa kun kuulun niihin jotka laattaavat 24/7 ja nyt en ookkaan laatannu niin pelkään et onkohan vaavi edes kehittymässä. Se joka meni elokuus kesken niin siinäkään ei ollut kauheesti pahoinvointia mutta jonkun kerran kummiski laattasin..

Mulla eka neuvola 17.2 samalla kun pojan 2v neuvola.Miehellekkin sain eilen kerrottua kun viikko sitten leikattiin ja leikkaus meni hyvin, tänään pääsi kotiin. Oli todella iloinen tuumas että oli pvän paras uutinen :-)



Muuten tänne ei ihmeempiä.. kirjoittelen taas kun on jotain mielellä.. päivittäin käyn kyllä lukemassa kuulumisia. Käyn ilmoittamassa itseni esittelylistaan vasta kun tiedän että kaikki on hyvin.(menkkojen mukaan la tais olla 25.9)



t.Nia rv 7 ja jotain..

Tervetuloa uusille ja onnittelut plussista. :)



Samoin onnittelut niille jotka oli hyviä kuulumisia saaneet ultrista.



Ja pahoittelut niille joilla ei niin hyviä uutisia ole ollut. :(



Bree, toivottavasti nuo sinun vuodot on sellaisia harmittomia ja pikkuinen siellä mukana pysyy.



henrietta, minä olisin kanssa ollut kiinnostunut jo kolmosen kohdalla tuosta poliklinisesta synnytyksestä, mutta täällä EKKS:ssa se ei onnistu. Pakko olla se 48 tuntia ennenkuin lääkäri suostuu vauvan tarkastamaan. :/



emo, sinulla taitaa kiirettä pitää siellä kotona. Onko teille nyt tulossa kuudes ja teillähän oli ihan pikkuisiakin vielä? Miten jaksat arkea pyörittää? Meillä viidettä siis odotellaan ja välillä kyllä kauhistuttaa että miten sitä pärjäilee, varsinkin jos ei olekkaan helppo vauva.



Kiva oli kuulla että muillakin on tätä vetämätöntä oloa. Itse olen ihan poikki, tekisi mieli nukkua 24/7. Etovaa oloa on ollut jonkun verran, joten vähän helpotti tuota epäilyä että onko siellä masussa ketään.

Eka neuvola olisi ensi viikolla, silloin on 8+5 noita viikkoja. Meinasin kysellä että josko voisi kokeilla kuuluuko sydänäänet jo dopplerilla, ei jaksaisi enää odottaa neljää viikkoa tuohon nt-ultraan. Olisihan se suuri helpotus jos kuuluisi, mutta tuskimpa siitä mitään suurempaa paniikkia ottaisin vaikka ei kuuluisikaan.



Voikaahan kaikki hyvin. :)



AngelEyes ja vaava 7+4

Bree: Toivottavasti tuhrut ja kivut on ollutta ja mennyttä! MUlla oli myös esikoisesta monta päivää tuhrua samoilla viikoilla ja se oli todella hermoja raastavaa.



belleville: Me kerrottiin esikoiselle (4v) melko varhain. Tai oikeastaan hän oli jo kuullut siitä vahingossa. Noilla pienillä, kun on toisinaan liian hyvä kuulo. =D Kyllähän se on käynyt mielessä, että aika ajoissa sai tietää jos vaikka jotain sattuukin. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että lapsen kanssa pystyy keskustelemaan myös sittenkin, jos tulisi keskenmeno jne. Itseasiassa hän on kysynytkin, että mitäs jos se vauva syntyisi nyt. Niin olen selittänyt, että se ei pystyisi vielä elämään. JA asia oli sillä selvä.



Mä yritän tässä pikkuhiljaa virittäytyä ajatukseen, että maanantaina on ensimmäinen työpäivä neljään viikkoon. VAikka pahoinvointi on mennyttä liki kokonaan niin väsymys on niin kova. Ja se myös mietityttää, että mun päivät on välillä niin kiireisiä, että ehtii syömään vasta kahden aikaan. Jos nyt menee niin pitkälle niin huono olo kyllä iskee. Toisaalta on kyllä ihan kivä päästä töihin, kun meillä on kuitenkin hyvä työporukka ja tää kotona makaaminen on alkanut käymään hermoille. Tulee niin saamattomaksi ettei viitsi mitään tehdä. Tässä olisi loppuviikon tavoitteena etten nuku enää päikkäreitä, kun ei niitä ensi viikolla kuitenkaan pysty nukkuun.



Mukavaa torstain jatkoa kaikille! =)



meikku ja taimi rv9+1