Kiinnitättekö huomiota muiden perheiden lasten vaatteisiin?

meillä on kuusi lasta, joista tosin vain kaksi alle teini-ikäisiä. ei todellakaan jaksa kiinnostaa lasten vaatteet muuta kuin siinä vaiheessa, kun niitä pestään, ripustetaan kuivumaan ja silitetään.



omista lapsista jo kotoa muuttanut poika saa ihan itse huolehtia pukeutumisestaan ja miniä saa miettiä, josko poika on tarpeeksi trendikäs.

toiseksi vanhin ostaa itse vaatteensa kirpputoreilta ja alennusmyynneistä, hän pukeutuu kukkamekkoihin ja korkkareihin ja kolmanneksi vanhimmalle pitää isän olla aina mukana makutuomarina, koskapa tämä on niin kiedottu tytön pikkurillin ympärille, että hän ostaa tytölle ihan kaiken mitä tämä pyytää, eikä katsele hintoja. tyttö pukeutuu täysmustiin pitkiin t-paitoihin ja farkkuihin ja hittolainen talvellakin pelkkiin lenkkareihin. kehitysvammainen lapsemme taas on todella tarkka siitä, että kaikki on sävy sävyyn ja kaunista, mutta ei muista välttämättä laittaa vaatteita oikeinpäin ylleen. tyttäristä nuorin, ekaluokkalainen pukeutuisi jatkuvasti prinsessahörhelöihin - siis niihin naamiaisasuihin ja viisivuotias poika on tyytyväinen, jos kaapissa on kalsarit, joilla leikkiä pikkarimiestä (supersankari, joka pelastaa maailman useamman kerran päivässä).



tämän vaatehulabaloon lisäksi ei naapureiden lasten vaatteet kiinnosta vähääkään.

En katso lasten enkä aikuisten vaatteita, ellei ole jotain todella erikoista, tyyliin yöpaita työpaikalla.



En muista illalla, mitä työkavereilla oli päällä, joten en huomaisi vaikka samat vaatteet olisivat viikon päällä, ehkä sitten jos olisivat todella likaiset. Eli hukkaan menevät vaatefrikkien panostukset, tämän äidin kohdalla.

En kiinnitä huomiota toisten lasten vaatteisiin muuten kuin silloin, jos vaatteet ovat tilanteeseen epäsopivat tai todella kuluneet/rikkinäiset. Silloin myös pistää silmään, jos jollain on täsmälleen samanlainen vaate kuin omalla lapsella.



Omilla lapsilla on julkisesti aina kauniit ja yhteensopivat vaatteet. Kotona on päällä sitten verkkarit ja t-paita tms. Vanhin (poika 6 v.) on esteetikko, ja hyvin tarkka itsekin tyylistään. :) Merkkien perään en ole kuitenkaan ikinä juossut, enkä oikeasti edes ymmärrä niistä mitään.

En väittänyt että toimeentulotukilasten kengännauhat sidotaan huonosti. Mielenkiintoista että olet katsonut miten yh äidit sitovat kengännauhat. Kun elää toimeentulotuella niin on selvää että on vähän rahaa, ongelmia työnsaannin kanssa, kyvyttömyyttä ja epätoivoa. Tämä näkyy lapsesta päälle päin.

Paitsi jos vaatteet on risat vaikka hihansuista ja piintyneet. Tottakai kiinnitän positiivisesti huomiota, jos lapsi on aina erittäin hyvin puettu, mutta en myöskään ajattele mitään negatiivista, jos on normaaleissa collari-asussa. Ainoastaan sitten ihmetyttää, jos paremmassakin tilanteessa (vaikka päiväkodin joulujuhla) on ne iänikuiset college-housut ja paita, jonka kuva on rispaantunut.

ja totean mielessäni "Kas tuolla on tuon merkkinen haalari tai tuo taitaa olla Metsolan paita." Seuraava ajatukseni on "Voi luoja, mun pitäisi varmaan hankkia muuta elämää, jos tunnistan jo vaatemerkit ja vielä kiinnitän niihin huomiota."



Joskus katson vaatteita sillä silmällä, mikä näyttää toimivalta. Esim. ennen kuin ostin lapselle talvilakkeja ja hanskoja, katselin muiden lasten vastaavia, jotta pääsisin selville mitkä vaikuttavat toimivilta.



En pahemmin tee päätelmiä lasten vaatteiden perusteella heidän vanhemmistaan. Tai joskus yritän, mutten oikein kykene. Vanhempien vaatetuksesta mielestäni pystyy paremmin jotain päättelemäänkin. Korkeastikoulutetut kaverini pukevat lapsensa lähinnä kirpparivaatteisiin ja toisten vanhoihin, toiset vastaavat taas ns. merkkivaatteisiin. Ns. köyhät opiskelijakaverin lapsella on taas hyvät uudet ulkoiluvaatteet. Ns. sosiaalitapauksia en tunne, joten en tiedä miten he edes pukevat lapsensa.



Mulla oli teininä kaveri, jonka vanhemmat olivat käsittääkseni ihan oikeasti hyvin toimeentulevia. Kaveri laahusti aina jossain räjähtäneissä vaatteissa, sitä ei hirveästi vaatteet kiinnostaneet.

löytyy sentään muitakin samanlaisia kuin minä. Eipä voisi vähempää kiinnostaa mitä muilla on päällään, omat lapset pyrin kyllä pukemaan nätisti sävy sävyyn, merkeistä niin väliä.

huomioin vain jos on tilanteeseen todella sopimattomat vermeet.

Joku varmaan luulee meiän muksujen vaatteitten perusteella, että ollaan ihan toimeentulon alarajoilla kun sellasissa rytkyissä heiluvat. Melko huvittava ajatus.

Olen kai hieman erilainen. Jos vaikka käyn kaverillani kahvilla, niin en jälkeenpäin edes muista että oliko kakaralla mekko vai collegehousut. En kiinnitä huomiota. Sitten varmaan vasta kiinnittäisin huomiota vaatteisiin, jos niitä ei olisi...

jaksa kiinnostua vieraiden vaatteista tms. Omista huolehdin. Toki varmaan pistäisi silmään joku talvivaate kesällä tms. mutta sen enempää en kyllä katsele.

Mutta en paheksu hienosti tai vähemmän harkiten puettuja. Omilla lapsillani on perusvaatteita ja vähän kallimpia ja olen tarkka lähinnä siisteydestä ja sopivuudesta. Lapset hakevat monesti itse vaatteet kaapista, joten ei aina osu niin sävy sävyyn.

omiin yhdyssanoihisi - lähinnä niiden puutteellisuuteen. Kielitaito se vasta taustasta kertookin kaiken oleellisen.

mutta lähinnä siihen ovatko puhtaat, säähänsopivat jne. Asumme ulkomailla, ja täällä on paljon lapsia jotka ovat Zaran "kelsiturkissa" ja minihameessa leikkipuistossakin, ja mietin usein miten hankalaa lapselle on leikkiä tuollaisissa vaatteissa. Ja tietysti, jos jollain on oikein nätit tai erityisen käytännölliset vaatteet, huomaan myös ne, koska mietin, mistä saisin ne itse...

viisivuotias poika on tyytyväinen, jos kaapissa on kalsarit, joilla leikkiä pikkarimiestä (supersankari, joka pelastaa maailman useamman kerran päivässä). tämän vaatehulabaloon lisäksi ei naapureiden lasten vaatteet kiinnosta vähääkään.

Jos luet vielä tätä ketjua, niin kerro Pikkarimiehelle, että se kuulostaa maailman hienoimmalta supersankarilta, jolle jäävät toiseksi kaiken maailman Teräs- ja Hämähäkkimiehet!

Itselläni on kaksi poikaa ja puen lapset sävysävyyn. Vaatteiden pitää olla mukavia päällä ja kivännäköisiä. Saatan ostaa halpojankin vaatteita jos ne on kivan näköisiä, mutta saatan ostaa myös kalliimpia. Ulkovaatteet on merkkivaatteita ja säänmukaisia.



Kiinnitän paljon huomiota muiden lasten pukeutumiseen varsinkin jos on ihan mitä sattuu päällä

Itse olen laiska esteetikko, joten haluan että vaatteet on toimivat JA kauniit, ja kiinnitän siksi huomiota sekä omaan että lapsen pukeutumiseen ja vaatteisiin. Mitään hirveän kallista en kuitenkaan osta, en näe mitään järkeä ostaa tarhaikäiselle lapselle jotain 50 e trikoopaitaa tms. Merkillä sinänsä ei ole väliä, toki minullakin on lempimerkkejä joilta löytyy ne eniten omaa makua vastaavat vaatteet ja joissa hinta-laatu-suhde on kohdallaan.



Jos vaatteet on siistit ja asianmukaiset, en vedä vaatetuksen ulkonäöstä mitään muita johtopäätöksiä kuin että onko jollain samanlainen vaatemaku kuin minulla. No, saatan ihmetellä jos jollain on tarhassa kovin kalliita merkkejä, lähinnä sen takia että ainakin meillä lapsen tarhavaatteet tahriintuu alinomaan ruuasta, askarteluista, maalaamisesta ym.

mutta sisävaatteet ovat henkkamaukkaa ja ihan mitä vaan siistiä ja mukavan näköistä.



Tiedän useimpien lastenvaatteiden merkit katsomalla, en siis kyttäämällä tietoisesti.



Minun puolestani on ihan sama, mitä muiden lapsilla on päällä. Mutta silti tuttavaperheissä ihmettelen sitä, että lapset voivat kulkea todella kuluneissa vaatteissa. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että lastenvaatteita ei pestä. Ne eräässä perheessä suorastaan haisevat likaiselta.



Yhden perheen teini-ikäiset tytöt taas ostavat jatkuvasti halpaa pintamuotia, joka on kamalaa. Ei ajatella lainkaan luontoa tai sitä kuka ja missä oloissa vaatteet on valmistettu...