Miksi vanhemmat vaativat koko ajan eri vapauksia lapsilleen?

Moni vanhempikaan ei osaa käyttäytyä, niin eivät ymmärrä noita tapakasvatusasioitakaan:) Surullista mutta totta.

ap

niin sitä enemmän valittaa lapsen numeroista tai haluaa vapaita koulutyöhön. Varsinkin syksyllä kun Thaimaan lennot on halpoja.

Joten lapsilla on paljon enemmän eri diagnooseja, jotka pitäisi ottaa myös koulussa huomioon. Ja niiden diagnoosien tarkoitus on helpottaa myös opettajan työtä. Ja niiden diagnoosien ansiosta tiedetään joidenkin lasten kohdalla, että heidän on täysin mahdoton syödä tiettyjä ruokia, vastata ääneen, pitää esitelmää, jne.



Lisäksi lasten fyysisiä sairauksia hoidetaan nykyään huolella, ei välinpitämättömästi. Niinpä monen hengitystiesairaan ei ole tervettä mennä ulos pakkasilla tai munuaissiirrejonossa olevan lapsen on syytä pitää puhelin aina päällä, ettei sopiva munuainen mene ohi, jne.



T. ope, joka kyllä ymmärtää näitä juttuja

Mutta jos se syy on vaan, ettei halua tai jaksa tai että ruoka on vaan pahaa eikä huvita, niin en kyllä ymmärrä. Ja näistä tapauksista juuri puhuin.



En tosin ymmärrä sitäkään, miten ne diagnoosit auttavat minua opena. Miten voin erityisesti jokaisen diagnosoidun huomioida siellä muiden yli 20 oppilaan joukossa? Tai entä ne kaikki 10 lukihäiriöistä samassa ryhmässä? Mitenköhän open aika riittää huomioimiseen?



t. ap, väsynyt ope

Joten lapsilla on paljon enemmän eri diagnooseja, jotka pitäisi ottaa myös koulussa huomioon. Ja niiden diagnoosien tarkoitus on helpottaa myös opettajan työtä. Ja niiden diagnoosien ansiosta tiedetään joidenkin lasten kohdalla, että heidän on täysin mahdoton syödä tiettyjä ruokia, vastata ääneen, pitää esitelmää, jne. Lisäksi lasten fyysisiä sairauksia hoidetaan nykyään huolella, ei välinpitämättömästi. Niinpä monen hengitystiesairaan ei ole tervettä mennä ulos pakkasilla tai munuaissiirrejonossa olevan lapsen on syytä pitää puhelin aina päällä, ettei sopiva munuainen mene ohi, jne. T. ope, joka kyllä ymmärtää näitä juttuja

joilla riittää loputtomasti ymmärrystä näille Nico-Jannicoille. Ei ihme, että lapsien on nykyään niin vaikea kunnioittaa opettajiaan.

korottaa numeroa. Kun on tottunut niin toimimaan muuten ja sitten oma kullannuppu ei pärtjääkään ja sanoo, että syy on open niin sitten soitetaan ja valitetaan.

että meidän mirkku ei nyt lukenut kokeeseen, syy xxxx plääplääp, voisiko se tehdä sitten toisella kertaa.

Olen nähnyt näitä lellikejä työelämässä, hyvä jos töihin muistavat tulla ja myöhästelevät jne. Ei osata sitten töissä toimia kun koulussa vanhemmat on tasoitelleet lellikille tien.

Jos sulla on puolet lukihäiriöisiä ja vielä muutama muu diagnoosi 20 oppilaan ryhmässä, niin kaikille näille kirjoitat hojksit, ja kun jokainen hojks tuo 30 % lisärahoituksen, niin johan noilla palkkaa kouluavustajan kaikille teoria-aineiden tunneille.

Vai ootko sä vaan sellainen ylikiltti, joka kuvittelee, että kaikki pitää repiä omasta selkänahasta.

Mutta jos se syy on vaan, ettei halua tai jaksa tai että ruoka on vaan pahaa eikä huvita, niin en kyllä ymmärrä. Ja näistä tapauksista juuri puhuin. En tosin ymmärrä sitäkään, miten ne diagnoosit auttavat minua opena. Miten voin erityisesti jokaisen diagnosoidun huomioida siellä muiden yli 20 oppilaan joukossa? Tai entä ne kaikki 10 lukihäiriöistä samassa ryhmässä? Mitenköhän open aika riittää huomioimiseen? t. ap, väsynyt ope

samaksi oppilaista koostuvaksi massamatoksi. Ei taida onnistua. Mutta tervemenoa kokeilemaan!

Voi luoja! Maailman menon pitää sopeutua meidän lapseen, eikä meidän lapsen maailman menoon. Näistä lapsista tulee laiskoja tossukoita, joista ei ole oikeaan työelämään.

etten minäkään ala puolustamaan mitään turhasta mankujia röyhkeitä numeronkorotusyrityksiä, jos sellaisia kerran oikeasti on. Mulla ei oo sellaisia osunut kohdalle.



Aloituksesta ei vain käynyt ihan selvästi ilmi millaisista erityistarpeista tai -toiveista oli kysymys.

missä on paljon ihmisiä ja huomioitava muita, vaan ajatellaan sitä omaa lasta vaan ja sen oikeuksia. Meidän pekka ei ole kerinnyt lukee kokeisiin vaan voisiko se tehdä sen jonakin muuna aikana ja lomat halutaan pitää sinä aikana kun huvittaa. Muissa maissa ei onnistuisi koulussa tommoinen.

tai saa tunnin viikossa, mutta se ei ihan hirveesti auta. Kun koulussa on pahempiakin tapauksia, nuo lukivaikeudet saa olla oman onnensa nojassa.



ap

niin sitä enemmän valittaa lapsen numeroista tai haluaa vapaita koulutyöhön. Varsinkin syksyllä kun Thaimaan lennot on halpoja.

Useat työpaikat pistävät putiikkinsa kiinni heinäkuuksi, koulu jopa kesäkuusta elokuun alkuun. Joillakin kesä on kiireisintä työaikaa, joten loma on pidettävä muulloin. Aina ei viitsi olla kotona, kun sää ei ole mitä parhain, joten on mentävä ulkomaille. Aika julmaa jättää lapsi mummolaan siksi aikaa. Työpaikassa eivät kaikki voi olla poissa juuri hiihtoloman aikaan, joten ikävä kyllä taas ollaan pyytämässä vapaata myös lapselle jollekin toiselle viikollle.

Muista asioista olen samaa mieltä eli samat säännöt (esim kännykkä) kaikille.

Tosin tuo vähän tökkii kommenttina, että juuri lääkärit menevät syksyllä halvalla Thaimaahan. Oletko tehnyt laajankin tutkimuksen asiasta? Toisekseen Thaimaan matkat ovat halvimmillaan juuri syksyllä, kun siellä on sadekausi, joten miksi lääkärit (joilla luulisi olevan varaa)menisivät huonoimpaan aikaan, kun parempiakin kausia on olemassa.

Ei lääkäri, mutta lääkärissä käyvä hyvää hoitoa saava.

Mitä hyötyä oikeasti noista kaikista diagnosoinneista ja tukitoimista on??? Ennen muksut tungettiin samaan, ISOON luokkaan ja kuono umpeen. Niistä tuli ihmisiä ja vastuuntuntoisia aikuisia. Nykymukeloista varmaan kolmasosa syrjäytyy, kun ei kestetä elämää, ei pärjätä jne. Lisäksi työelämä on tylyä, siis todella tylyä nykyään. Miten tämä yli-individualistinen ja ymmärtävä koulumaailma valmistaa lapset kohtaamaan työmaailman? Ei mitenkään. Lapselle ei saa tulla mistään pahaa mieltä, mutta työelämässä sitä on kestettävä jatkuvasit.



Tähän epäonnistumiseen on syynä kouluhallinto ja opetusministeriö ministeriä myöten, jotka jatkuvasti syöttää kansalle negatiivista ja vaativaa asennetta koulua kohtaan. Rehtorit ei pysty vetämään rajoja ja yksittäiset opet on siinä surkeassa puristuksessa.

tai saa tunnin viikossa, mutta se ei ihan hirveesti auta. Kun koulussa on pahempiakin tapauksia, nuo lukivaikeudet saa olla oman onnensa nojassa. ap

niin miten ihmeessä luokassa ei ole yhtään avustajaa? Vai liioitteletko kuitenkin oikeesti hieman?

sellainen tehdään, jos lapsella on erityisopetuspäätös, ja ei sellaista kovin helposti saa. Lukivaikeus ei tuo minkäänlaisia lisäresursseja.

minksi sun perusolettamus on, että perheiden on päästävä viikon ulkomaanlomalle? Ihan hyvin sitä pärjää ilmankin. Ei kaikkien työt salli noin pitkiä matkoja. Jos sun työt sallii, niin älä kuvittele olevasi jotenkin huono-osainen, vaan kuulut vielä niihin onnekkaisiin, joilla on varaa lomailla ja joskus pitkiä yhtäjaksoisia vapaita töistä.

ja ei sellaista kovin helposti saa. Lukivaikeus ei tuo minkäänlaisia lisäresursseja.

Kyllä monessa muussa koulussa niitä tehdään paljonkin. Ja lukiongelmaiset käy erityisopettajalla tai on avustaja.

Älä syytä vanhempia, kun vika onkin teidän koulussa, rehtorissa, vai missä?