Miksi vanhemmat vaativat koko ajan eri vapauksia lapsilleen?

Helsingissä HOJKS tehdään erityisopetuspäätöksen saaneelle lapselle.

että vaikkapa nuo mainitut lukiongelmaiset ei ansaitse mitään erityistä apua. Että jos kerran eivät näe kirjaimia ja rivejä samalla tavalla kuin normaalioppilas, niin omapa on ongelmansa. Ei tasan aleta auttamaan, vaikka siihen on keinot jo tiedossakin.



Aika kolkkoa.

Oli mikä diagnoosi tahansa. Jos on sokea, kehitysvammainen tms. silloin saa avustajan, mutta ei muuten. Alakoulussa monilla on ollutkin, mutta yläkouluissa niitä ei enää ole. Joten ei hojksit auta, vaikka sellaiset monilla onkin. Ja ei tämä riipu mitenkään koulusta. Kaikissa samanlaista.



ap, joka ei valitettavasti liioitellut yhtään.

ja vaikka neljänsadan oppilaan koulussa olisikin yksi avustaja, jokainen voi vaan laskea, miten paljon siitä yhtä luokkaan kohti riittää.

samaksi oppilaista koostuvaksi massamatoksi. Ei taida onnistua. Mutta tervemenoa kokeilemaan!

ei ainakaan kukaan, 24, tässä ketjussa

Mutta ilmeisesti sinä olet eri mieltä. Ole hyvä ja perustele mielipiteesi.

Etkö osaa lukea mistä oli kyse

samaksi oppilaista koostuvaksi massamatoksi. Ei taida onnistua. Mutta tervemenoa kokeilemaan!

sillä ei kyllä yläkoululaisen vanhemmat soittele koululle esim. ettei lapsen tarvitse syödä sitä ja tätä. Yläkouluissa otetaan ruoka yleensä itse, eikä ainakaan kukaan pakota syömään enempää kuin jaksaa.

miksi olet tullut noin katkeraksi ja masentuneeksi, että uskot kaikissa kouluissa olevan samanlaista?



Ehkä sinun olisi aika vaihtaa työpaikkaa. Ja vähän kauemmaksi eikä siihen saman kaupungin sisällä olevaan naapurikouluun.

Ajatteles, ihan eri vapautta kuin tavallinen vapaus.

vaan vanhemmista, jotka eivät ymmärrä, että koulu on ryhmäopetusta, vaan vaativat lapsilleen koko ajan jotain erityiskohtelua. Minusta on vanhemmuut hukassa, jos soitellaan opettajalle viikonloppuna, onko maanantaina luistelua, tai voisiko lapsi saada läksyt kun on unohtanut ne merkitä. Ennen soitettiin luokkakaverille.

vaan vanhemmista, jotka eivät ymmärrä, että koulu on ryhmäopetusta, vaan vaativat lapsilleen koko ajan jotain erityiskohtelua. Minusta on vanhemmuut hukassa, jos soitellaan opettajalle viikonloppuna, onko maanantaina luistelua, tai voisiko lapsi saada läksyt kun on unohtanut ne merkitä. Ennen soitettiin luokkakaverille.

Väitätkö ihan tosissasi, että suurella osalla työssäkäyviä ei ole vuodessa edes viikon lomaa? Toki on paljon pätkätyöläisiä, mutta uskoisin heilläkin nyt viikon verran vuodessa lomaa olevan.



Itse olen ihan tavallisessa työssä oleva 40- vuotias. Lomaa saan 2,5 päivää/kk eli vuodessa 30 eli varsin hyvin. Sitä en valita. Olen kuitenkin aika nuori työntekijänä nykyisessä paikassa, joten saan valita lomani viimeisenä. Ok,osa lomasta täytyy työnantajan antaa pitää loma-aikana, mutta kun se on toukokuusta elokuuhun, niin voit arvata, että lomani on toukokuun alussa ja loput loka/marraskuussa ja yksi juuri nyt. Eli juuri silloin kun lapset ovat koulussa. Välillä on siis mukava olla lomalla yhtä aikaa lasten kanssa. Tokihan voisimme olla kotonakin, mutta sitä nyt ihmeteltäisiin koulussa vielä enemmän.



Yhteisestä lomasta edes kerran vuodessa pidän kiinni, muuten saavat lapset hoitaa hommansa koulussa asiallisesti ja sääntöjen mukaan, niistä en rupea opelle soittelemaan.

Luulin, että nämä "pinaattikeitto jäähtyy lautaselle ja se on pakko syödä oksennuksen kans" on jo ohi.

Onneksi meillä koulussa on toiset säännöt. On maistettava, mutta yökkien ei tarvitse kenenkään syödä.

sillä ei kyllä yläkoululaisen vanhemmat soittele koululle esim. ettei lapsen tarvitse syödä sitä ja tätä. Yläkouluissa otetaan ruoka yleensä itse, eikä ainakaan kukaan pakota syömään enempää kuin jaksaa.

vanhempien vaatimuksiin,puhelin soi ja sähköposti laulaa. Vanhemmat valittavat JOKA asiasta,vaativat sitä ja tätä,on ihan uskomatonta kuunnella heidän kertomuksiaan mitä kaikkea näillä vanhemmille tuleekaan mieleen. JA valittajat ovat korkeammasta yhteiskuntaluokasta,koulu on kaksikielinen koulu.

Oman poikani vanhempainillassa (yläkoulu) pari äiti pyysi puheenvuoroa kun heidän lapsi ei voi syödä kouluruokaa koska se on niin pahaa!! siis uskomatonta,sijaisena oleva opettaja sanoi ruuan vastaavaan firman henkiläökuntaruokaa ja oma poikanikin on kehunut kouluruokaa todella hyvksi,no tietty pitsoja ja hamppareita ei siellä jokapäivä ole..

Olen ollut kyllä useammassa koulussa ja vieläpä eri kouluissa ja kaikkialta on ihan samat kokemukset. Samaa sanovat myös kollegat eri puolilta Suomea. Pienillä paikkakunnilla nähtävästi vanhemmat ovat kuitenkin ns. helpompia.



Mitä tuohon kouluruokailuun tulee, niin kyllä tosiaan yläkoululaisten vanhemmat soittelevat, että heidän lastensa ei tarvitse syödä koulun pahaa ruokaa, vaan vanhemmat ovat antaneet luvan käydä syömässä hampurilaista tai pitsaa ja vieläpä omilla lounareillaan. Että näin. Tämä on ihan jokapäiväistä käden vääntöä useissa kouluissa isoissa kaupungeissa ainakin. Valitettavasti.



ap

Minä siis taidan olla outolintu erityisopetuspäätöksen saaneiden äitien joukossa. Minä meinaan haluan, että lapsi tekee asiat niinkuin muutkin ja muiden joukossa. Minusta hyvin tärkeää, että lapsi oppii toimimaan ryhmässä, ryhmän ehdoilla ja on tasavertainen ryhmän jäsen.



Minusta itsestään selvää, että koulussa toimitaan ryhmässä.



Jos soittelisin ruokavaateitani tai välitunti ulkoilu kieltojani, kokisin tekeväni lapselleni hallaa tulevaisuutta nähden. Tuommoinen ruokkii itsekkyyttä ja minä, minä minä asennetta.