Onko muilla tällaista... :(

ainoastaan siivoaminen on minun heiniäni sekä lasten vaatetuksesta (mitä milloinkin laitetaan päälle) huolehtiminen ja ruoan tekeminen. osaa mies kyllä jo muutamia ruokia itsekin tehdä. hän osaa myös pestä pyykin, viikata ne kaappiin, tyhjentää ja ladata tiskikoneen, järjestellä aamulla paikat + pedata sängyt, hoitaa lasten ruokkimisen, iltapesut ja nukkumaanlaittamisen. ja minun ei ole tarvinnut opettaa kuin pyykkihommelit sekä ruuanlaittoa, muut on oppinut jo kotona. meillä lapset jo tekevät pieniä kotitöitä, ovat 4v ja 6v. petaavat sänkynsä, tyhjentävät ruokailuvälineet tiskikoneen korista laatikkoihin, järjestävät huoneensa jne.. pienestä pitäen kasvatusta ja nimenomaan asennekasvatusta: jokainen kantaa kortensa kekoon kykyjensä mukaan.

on ongelma vain silloin kuin koet niin. Oikeasti miehet ovat tyytyväisiä, kun saavat tarkat ohjeet kuinka toimia. Vähemmällähän niin pääsee kuin jos pitäisi ajatella itse. Minä mitoitan miehen KLANKit niin, että mun ajatustyö kompensoituu ;)

vaimon apuri.

jos "siivoaminen" olisi minun heiniäni". Sitä kun lapsiperheessä juuri on eniten. Jo pelkästään keittiön ja veskien siivoomiseen menee viikossa aika pitkä tovi.

Älkää hyvät naiset jääkö marttyyreiksi. Valitatte vain vauvapalstalle, kärsitte ja annatte lastenkin kärsiä.



1) Kasvattakaa ja pakottakaa lapsetkin tekemään kotitöitä



2) Keskustelkaa miehen kanssa asiallisesti ja vakavasti erityisessä tilanteessa, kun lapset ovat poissa kuuntelemasta. Kertokaa, että näin ei kertakaikkiaan voi jatkua. Kertokaa konkreettisesti, miten haluatte tilanteen muuttuvan ja mitä miehen pitää tehdä ja miksi.



Ps. Miten ihmeessä alunperin menitte tekemään lapsia tuollaisten miesten kanssa? Te "lusmujen" vaimot, millainen koulutus tai ammatti miehellänne on? Mistä päin Suomea kotoisin?

jopa oma-aloitteisesti tiettyjä samoja hommia päivästä toiseen. Ja pyydettäessä muutakin.

Miehen "tehtäviin" kuuluu esim. keittiön siivous, lasten iltapala ja -pesu, puiden haku silloin kun ei ole reissuhommissa. Ja ei tietenkään kahta hommaa pysty tekemään yhtäaikaa ;)



Lähes kaikki lasten menot (lääkärit, keskustelut yms.) on mun vastuulla, jos en ole erikseen sanonut, että mies hoitaa. Mun täytyy huolehtia, että lapsilla on sukset mukana ja tarhareppu pakattu.



Olisi ihan kiva, jos mieskin joskus tajuis laittaa pyykkikoneen pyörimään tms. Mies kyllä hoitaa kaiken loistavasti, jos olen useamman päivän pois. Mutta silloin kun olen kotona, hän "unohtaa" tehdä muuta kuin aivan pakolliset.



Mutta vielä enemmän kuin miehen toiminta, mua ärsyttää lasten puuhat. On se kerrassaan ihme, että 9v:sta täytyy joka päivä muistuttaa kolme kertaa, missä on ulkovaatteiden paikka. Ja ettei niitä likaisia astioita saada koskaan koneeseen asti. Ja vaikka joka kerta komennan siivoamaan jälkensä, niin ei mene oppi perille, huoh...

oikein mehevän riidankin (tai useampiakin) kun erehdyin huomauttamaan, että miksi ei ollut laittanut kaikkia astioita koneeseen, vaan pöydälle oli jäänyt pari kuppia ja lautanen, leluja oli pitkin lattiaa.. Vastaus oli, että hän oli päättänyt tuona päivänä rentoutua, ei siivota tms. Oli kuitenkin laittanut lapset nukkumaan ja laittanut osan astioista koneeseen. Yritin selittää, että tuollainen ei mielestäni ole mitään siivoamista, vaan normaalia päivittäistä rutiinia, joka ei nyt varsinaisesti ansaitse aplodeja ja selkääntaputtelua. Teen itse samaa n. 5 kertaa päivässä. Tästä sitten kehkeytyi oikein kunnon riita. Miten sitä uskaltaa pyytää enää mitään? Parasta vain pitää turpansa kiinni ja keräillä itse ne kamppeet. Ja just se ottaa pattiin, että lähes kaikesta pitää erikseen huomauttaa, ennen kuin tapahtuu.

jos "siivoaminen" olisi minun heiniäni". Sitä kun lapsiperheessä juuri on eniten. Jo pelkästään keittiön ja veskien siivoomiseen menee viikossa aika pitkä tovi.

Siivouksella tarkoitin siis imurointia ja mattojen ulosvientiä ja lattioiden pesua sekä pölyjen pyyhintää. Minä tykkään niistä enkä halua niitä miehen edes tekevän :D

Jouduin kolmatta odottaessani sairaalaan osastolle ja sillä aikaa mies hoksasi työmääräni. Siitä asti on hommat tehty puoliksi pyytämättä.

minä otin viikonlopun omaa aikaa ja lähdin risteilylle kaverin kanssa. 2 yötä olin poissa ja kun tulin takaisin, niin sillä aikaa oli ymmärretty vaimon työmäärä. Toki siitä joskus lipsuukin, mutta ainahan niitä uusia risteilyjä saa tiukan paikan tullen ;-)



Jos pyykit ei mene koneeseen, en pese miehen kalsareita ollenkaan. Kyllä se sitten oppii, kun viimeisiä kalsareita pitää pari päivää. Nyt on jopa oppinut laittamaan samaan koneeseen muidenkin pyykkiä -jeii! Herää todellisuuteen siinä kohtaa kun ilmoitan koko perheelle, etten ole mitenkään korvamerkinnyt näitä kotitöitä itselleni. Meillä lapset tekevät myös tiskikoneen tyhjennystä ja pöydän kattausta vuorotellen. Jos esim. 9-vuotiaalta pojalta on alushousut lopussa enkä ole huomannut, niin opetan miten niitä pestään koneessa. Hyvin on oppinut.



Mutta niin kauan kuin tuohon kotiorjuuteen alistuu, tilanne ei siitä muuksi muutu. Omia lomia kehiin, niin työmäärä valkenee tyhmemmällekin pikkuhiljaa.

siivooja joka toinen viikko, 3,5h kerrallaan. Sitten ei niin muiden tekemät sotkut harmita. Neiti meillä jättelee vaatteitansa minne sattuu, kuten myös mies. Keräilen ne esim. pesuvatiin ja jätän nenän eteen.

Hyvin hoitui hommat kotona silläkin aikaa.

nyt niin kovin hääppöiseltä kuulosta. Jos siivoaminen ja kokkaaminen ja vaateasiat on vaimon kontolla niin eikös siinä ole jo aika selkeästi suurin osa rutiinikotihommista?

nyt niin kovin hääppöiseltä kuulosta. Jos siivoaminen ja kokkaaminen ja vaateasiat on vaimon kontolla niin eikös siinä ole jo aika selkeästi suurin osa rutiinikotihommista?

t. se 33, joka kehui miten hänen miehensä osallistuu kotitöihin :D

Ympäristöhallinnon mies on täydellinen aviomies! Kodinhoito ja ruoanlaitto sujuvat ja sekspuuhissa nämä miehet ovat ylivoimaisen parhaita: kestäviä ja erektio on terästä! Orgasmitakuu!!



Terveisin Ympäristömiehen onnellinen vaimo

Mieheni hoitaa kotia käskemättä! Hänellä on paljon arkivapaita ja minun poissaollessani asiat vaan hoituvat. Sängyt on pedattu, roskat viety, astiat tiskattu. Samat tekee oma-aloitteisesti vaikka olisinkin paikalla. Jos joskus käy niin ettei ole ehtinyt vaikka roskia viedä, saan vuolaat pahoittelut.



Siivous me hoidetaan puoleksi, aina ennalta sovittuna päivänä. No, joskus ( 1x 2kk) siivoan ilman miestä ihan huvittelun vuoksi, koska pidän siitä.



Lapsen asioista on sovittu niin että minä hoidan, päätän ja delegoin asiat. Lapsi ei näes ole miehen oma ja siksi katson että mulla on oltava päävastuu. Mutta kun olen hiukka hajamielinen, niin usein käy niin että mies muistaa hammaslääkärit yms. asiat paremmin kuin minä ja muistuttaa.



Meillä asiat sujuvat ja uskon syy on se että me puhumme asioista etukäteen. Meillä on molemmilla taipumus vatkata asioita etukäteen kyllästymiseen asti, joten merkittävät linjat meidän taloudessa on sovittu jo ennen kuin muutettiin edes kunnolla yhteen. Sopimus on pitänyt.

meillä ei mies tiennyt missä ristipäämeisseli oli..no 3v. tytär kyl ties..ja saatiin hommat tehtyä:b

Juu-u. Mun mieheni kyllä osallistuu kotitöihin, mutta vain, kun siitä erikseen mainitaan. No, tiskit on ainoat mitä hoitaa ihan itsenäisesti, sekä omat pyykkinsä. Jos huomaa, ettei ole puhtaita kalsareita itselle enää, pistää koneen pyörimään, mutta vain omia vaatteitaan, ei vahingossakaan mun tai lasten, lakanoita tai pyyhkeitä. Taskuja hän ei myöskään osaa tyhjentää, joten säännöllisin väliajoin kuulen, miten hölmöä on tunkea setelirahoja ja nenäliinoja taskuihin - vaikka ne eivät minun taskujani olleetkaan. Tiskit tulee kyllä hoidettua kokonaan, kunhan niitä on tasan sen verran, ettei tiskivesi ehdi jäähtyä - meillä ei ole tiskikonetta, ja mies tiskaa lämmitelläkseen käsiään. Kun vesi jäähtyy sen verran, ettei se enää lämmitä, niin oli likaisia astioita jäljellä eli ei, hän lopettaa homman siihen. Piste.



Lasten neuvolat, hammaslääkärit, kerhot, kaikki ajanvaraukset, peruutukset sun muut ovat käytännössä mun vastuulla, samoin lemmikkien. Mies saattaa luvata soittaa kanille kastrointiin ajan, mutta jättää kuitenkin soittamatta. Jos muistutan, sanoo, että "joo joo, älä mäkätä" muttei soita kuitenkaan. Mä huolehdin, että kaupasta tulee kotiin kaikki, mitä tarvitaan, mieheen ei voi siinä luottaa. Hän vilkaisee kauppalistaa kotona, sanoo että kyl mä muistan ja lähtee kauppaan - ja puolet jää ostamatta, joten minä lähden sitten heti perään täydentämään varastoja.



En minäkään enää tiedä, mitä tässä tekisi. En jaksa muistutella aikuista ihmistä joka asiasta koko ajan, ja minä sitä paitsi satun tietämään, että mies osaa imuroida, pestä vessan, lukea kauppalistaa ja sen sellaista. Tämä kaikki onnistui sujuvasti vielä neljä vuotta sitten ennen esikoisen syntymää. Sen jälkeen mieheltä tuntuu kadonneen kaikki kuullun- ja luetun ymmärtäminen, empatiakyky ja vuorovaikutustaidot. Minun jatkuvan muistuttelun mies kokee "mäkättämisenä", ja onhan se sitä, en itsekään jaksaisi kuunnella sadatta kertaa muistutusta samasta asiasta. Toisaalta minä myös hoitaisin asian niin, ettei siitä tarvitsisi muistuttaa kuin korkeintaan kerran, enkä ymmärrä, miksei mies voi vain hoitaa asiaa. Useinkin tulee mietittyä, ettei tuo oikeasti voi minua rakastaa, kun käytös kerran on tuota.

tuolle iltalenkille...tänään mm. pesin vessat ja imuroin kämpän, keräsin 2 kertaa lasten lelut lattialta (ne samat :)....

pelastitte mun illan. Miestä ei ollut näkynyt koko päivänä, kaksi pientä lasta, jotka ei nuku hyvin päivällä eikä yöllä, kaikki mun niskoilla. Jo se, että on teitä kohtalotovereita lohduttaa niin paljon :)