Lue keskustelun säännöt.
Olet siis tartuttanut lapsiisi saman hysterian ja pelon- Kyse koirista
18.01.2010 |
vastasin tuohon toiseen ketjuun, mutta jäi vaivaamaan. Jas vaikka saisin tällä avauksella enemmän pohdintaa asiaan. Alla siis minun vastaukseni kejuun.
Siis kerroin että niin minä kuin lapsenikin pelkäämme vapaana juoksevia koiria ja olin sitä mieltä, että koirat tulisi olla kiinni yleisillä paikoilla kuten esim. pulkkamäessä, johon toinen keskustelu liittyi.
Eli jos lapset pelkäävät koiria, niin syy on aina vanhemmassa, joka on opettanut lapsensa pelkäämän koiria. Se joka on tätä mieltä, niin miten kommentoit tuota meidän pelon syntymistä. Ja edelleenkään en ymmärrä, että pitäisikö minun sietää vapaana juoksevat koirat yleisillä paikoilla? Ja opettaa lapsilleni, ettei ne mitään tee, ne on kilttejä ja jos kaatavat ja purevat vaatteita niin ylös vaan, sehän on VAIN koira?
Luulen, että sekin, että en pidä koirista johtuu itse koiria enemmän juuri niiden omistajista ja toisen pelon mitätöimisestä ja siitä että en pidä tuolla tavalla ajattelevien koirien omistajista.
Tuossa tapauksessakin koiran omistajat vain naureskelivat ja sanoivat, että ei se mitään pahaa, se vain leikki. MIstä ihmeestä minä sen olisin voinut tietää? Ja onko omistjille ihan normaalia, että koira leikkiessään puree paiadn hupun ja lippiksen ihan hajalle? Eivät edes tarjoneet mitään korvausta. No eipä sille tallille tarvinnut rahojani tuhlata.
[quote]
Itse en ole koskaan ollut mikään koiraihminen ja minua on joskus nuorena koira purrut. Tästä en ole lapsille kertonut, eikä muutenkaan olla oltu koirien kanssa tekemisissä. Sen olen sanonut, ettei esim. kaupan ulkopuolella olevaa koiraa saa mennä silittämään ilman omistajan lupaa.
Mutta lapsille tämä koirakammo tuli siitä, kun oltiin kerran yhdellä hevostallilla ja omistajan koirat juoksi siellä vapaana. Toinen koirista sai jonkun päähänpinttymän lapseni lippiksestä vaikka en sitä heti tajunnut, että miksi niin käyttäytyi. Hyppi 5-vuotiaan selkää vasten (oli noin saksanpaimenkoiran kokoinen eli iso koira). Monta kertaa hyppi selkää vasten ja louskutti hampaitaan yhteen pään päällä ja sivuilla. Ja vaikka kuinka monta kertaa työnsin koiran pois, niin siitä vain vauhkoontui. Loppujen lopuksi kaatoi lapsen maahan ja otti lippiksen. Tässä samassa lapsen hupparin huppuosa oli jo purtu rikki, joten ihan pienistä puremista ei ollut kyse. Onneksi ei "vahingossa" purrut korvaa, poskea tms. Ja oltii lapsen kanssa ekaa kertaa tallilla, joten ei oltu koiraa aikaisemmin nähty ja jos joku väittää, että lapseni oli joskus tehnyt koiralle jotakin, niin ei ollut.
Tuosta jäi meille kaikille aika kova pelko koiria kohtaan. Tuota ennen en oikeastaan pelännyt, mutta tuosta opin, että ihan aivottomiakin koiria tai niiden omistajia on olemassa.
Lainaus:
13 olet siis tartuttanut lapsiisi saman hysterian ja pelon?
[/quote]
Kommentit (137)
hammaslääkärin tarkastuksia, kannattaisi ehkä ryhdistäytyä...
Ja joka tapauksessa niitä hammaslääkäreitä ei ole Suomessa 600 000, joten kyllä ihminen itse elämänsä hankalaksi tekee, jos on noin hysteerinen koirien suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä koiranomistaja on sitä mieltä, että palveluammatissa oleva ihminen saa huoleti pitää irti sellaista koiraa, joka kaataa lapsia maahan ja repii vaatteet. Ja tämä on ihan ok, eikä lapsi tai lapsen vanhempi saa suuttua tai säikähtää, koska oma syy, hän ei osaa lukea koiraa. Ja sitten voi vaan iloisesti nauraa, että voi kun meidän turre on niin leikkisä. Selvä.
Ja minä sanon, että on ok ostaa lihapala kaupasta, myrkyttää se, ja heittää kyseisten kaltaisten, irti juoksevien koirien reitille.
Jos koira hyppii päälle, yrittää kaataa lapsen ja puree vaatteita ja ehkä muutakin, niin itse pitäisin sellaisen koiran kiinni ihan omassa pihassakin, etenkin kun ei ole aitoja ja tienllä saattaa joku viatonkin kulkea. Kyseessä oli kuitenkin ratsastustalli, jossa ulkopuoliset ihmiset käyvät ottamassa ratsastustunteja. Minusta se ei osoita vastuuntutoa eikä hyvää harkintaan tallinomistajalta eli yrittäjältä, että antaa tuollaisen koiran olla vapaana eikä siitä mitenkään varoita. Eikä tapahtumaan jälkeen edes pahoittele tapahtunutta.
Minusta on hyvin outoa, että yrittäjä ajattelee niin, että jos et siedä pihallani purevaa koira, niin parempi olla tulematta. Mainittakooon, että ei varmaankaan ollut kovinkaan fiksu veto, koska joutui lopettamaan toimintansa koska se ei kannattanut. Ymmärrän hyvin, että muitakin MAKSAVIA asiakkaita saattoi häiritä ja pelottaa tuollainen koira.
Koska talleja on lähistöllä muitakin, niin ehdottomasti siirryimme sellaiselle tallille, jossa asiakkaistakin välitettiin, eikä tarvinnut pelätä vapaita koiria siellä. Sielläkin oli koira, mutta se makasi ihan rauhassa valjashuoneessa. Sinne ei minulla tosin mitään asiaa edes ollut.
Jos ei koiria kestä, niin toki ei kannata olla niiden lähettyvillä. Mutta entä kun vapaana juokseva koira tuleekin sinun lähettyville? Eikö silloin sen pitäisi olla niin, että omistaja ajattelee, että minun vastuuni on pitää koira kiinni, koska kaikki eivät halua koiraa lähelleen?
Pitääkö omalla pihallakin olla koira kiinni? meillä päin oli talli, ja sen omistaja asui samassa yhteydessä. Koirat olivat pihalla irrallaan tallillakävijöiden seassa ja ihan hyvällä menestyksellä. Mun mielestä jos ei koiria kestä niin sitten on parempi olla pois niiden lähettyviltä.
koiran omistajat, jotka eivät tajua, että koira tulee olla kiinni. Hammaslääkärissä on pakko käydä, mutta koirien kanssa minun ei ole pakko olla. Niin se vain on.
Suomessa on noin 600 000 koiraa, joten hankalaksi elämäsi teet, jos et opi tulemaan niiden kanssa toimeen. Hammaslääkäriin ei muuten ole pakko mennä. Hoida omasi ja lapsen hampaat niin ei tarvitse mennä.
Sanoin että kukaan ei voi taata, etteikö joku näistä Suomen 600 000 koirasta joskus pääsisi irti.
Sen sijaan että kouhkaa ja vauhkoaa, voi opetella tulemaan toimeen reaalimaailmassa ja opettaa lapsensakin tavoille. Muuten on täysin edesvastuuton vanhempi.
Yksi irtipäässyt koira ei normaalia ihmistä ahdista ja piinaa tuolla lailla. Reaktio on täysin liioiteltu.
Mainittakooon, että ei varmaankaan ollut kovinkaan fiksu veto, koska joutui lopettamaan toimintansa koska se ei kannattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi irtipäässyt koira
liittää se seuraavaan kirjoitukseesi:
joka kaatoi maahan ja repi vaatteet
Kerrankin sanoit jotakin järkevää. Itsekin sanoin, että en voinut tietää, että oliko se koiralle leikkiä vai ei. MUTTA minun EI tarvitse osata tulkita vierasta koiraa ja katsoa tilannetta tovi, jos vaikka selviäisi, että yrittääkö koira oikeasti purra vai leikkiä. Minusta tuollaista leikkiäkään ei tarvitse sietää. Kuten ei tarvitse sietää tuollaisia koirien omistajiakaan.
Minun EI tarvitse osata tulkita, että onko koira agressiivinen. Siinä tilanteessa koira hyppi lapsen selkää vasten ja yritti koko ajan kaataa lasta. Kun nousi söpöillä tasuillaan lapsen selkää vasten, niin oli pidempi kuin lapsi. Siinä sitten koira hakkasi hampaitaan yhteen eri puolilla lapsen päätä, jossa tämä lippis oli. Otti myös lapsen hupparista kiinni hampaillaan ja yritti vetää lasta taaksepäin. Minä työnsin koiran pois lapsen päältä useamman kerran ja sanoin hyvin tomerasti EI. Ei kuitenkaan uskonut. Siihen loppui tämä "leikki", kun sai loppujen lopuksi lapsen kaadettua otettua sen lippiksen pois lapsen päästä. Ja purtua sen lippiksen.
Minusta se näytti hyvin uhkaavalta tilanteelta ja en edes koe, että minun olisi pitänyt osata analysoida koira ja miettiä, että onko tämä leikkiä vai ei. Minulle se ei ollut leikkiä missään vaiheessa. Mistä tiesin, jos vaikka koira ei voi sietää pieniä lapsia ja siksi kävi kimppuun.
En ymmärrä koirista mitään, eikä minun tarvitse, koska en ole koskaan ottamassa koiraa perheeseemme. Mutta et sinäkään ymmärrä tuon taivaallista koiran omistajan vastuusta, joten sinunkin kannattaisi harkita vielä uudelleen sitä koiran pitoa. Se on minusta yleensäkin huono lähtökohta, että ei voi myöntää omaa vastuutaan vaan siirtää aina sen syyn ja vastuun muualle. Ihan sama mistä asiasta puhutaan.
Eikähän me tiedetä onko ap:n tapauksessa koira ollut aggressiivinen. Ap kun ei selvästikään ymmärrä koirista tuon taivaallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja muillakin eläimillä. Pelko on tärkeä tunne, jota äiti ei voi peittää lapseltaan, vaikka kuinka yrittäisi.
Vaan sanonut, että siellä on pakko käydä. Itse otit tämän hammaslääkäripelkosi puheeksi. En minä.
En ole hysteerinen koirien suhteen. Minä voin ihan helposti rapsuttaa koiraa (kuten olen monesti kirjoittanut) ja olla HYVIN KÄYTTÄYTYVIEN koirien ja vastuullisetn omistajien lähellä.
hammaslääkärin tarkastuksia, kannattaisi ehkä ryhdistäytyä... Ja joka tapauksessa niitä hammaslääkäreitä ei ole Suomessa 600 000, joten kyllä ihminen itse elämänsä hankalaksi tekee, jos on noin hysteerinen koirien suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä tokihan jokainen tolkuissaan oleva ihminen menee sanomaan sille omistajalle, että ole hyvä ja laita koirasi kiinni, minä pelkään niitä. AP kirjoituksensa mukaan "kävi kerran tallilla, jonka..." niin että ei tainnut olla säännöllinen asiakas?
Sen sijaan omistaja voisi opettaa koiransa ja itsensä tavoille. Muuten on täysin edesvastuuton koiran omistaja.
Alunperin ei ollut kyse vain yhdestä irsti päässeestä koirasta vaan koirasta, joka kävi kiinni lapseen. Olemme yhdessä monesti lapsen kanssa ennen tätäkin tapausta nähneet irti päässeitä koiria. Ne eivät vain ole käyneet kiinni.
Sen sijaan että kouhkaa ja vauhkoaa, voi opetella tulemaan toimeen reaalimaailmassa ja opettaa lapsensakin tavoille. Muuten on täysin edesvastuuton vanhempi. Yksi irtipäässyt koira ei normaalia ihmistä ahdista ja piinaa tuolla lailla. Reaktio on täysin liioiteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei tuon jälkeen enää tullut ulos autosta. Vanhin lapseni kävi kyseiseeä tallissa maksetut kerra ratsastamassa ja sen jälkeen vaihdoimme muualle.
Ja jos nyt olet lukutaitoinen, niin minä kävin sanomassa tästä asiasta omistajalle. Omistaja vain kuittasi sen leikiksi. Sen jälkeen sanoin, että jos kuitenkin viitsisit hakea sen lippiksen, jonka koira vei. Pyysin omistajaa pitämään koirat kiinni tämän jälkeen, mutta ei pitänyt. Oikeastaan annoin tälle yrittäjälle aikaa näyttää, että otti asian vakavasti sillä kävimme siellä sen jälken vielä 7 kertaa. Joka kerta koira juoksi samalla tavalla autoa vasten haukkumaan ja haukkui juosten vieressäni, kun kävelin autolta tallille. Jos koira olisi ollut tämän jälkeen kiinni, niin olisimme voineet siellä käydäkin.
Ja tämän jälkeen tytön kaveritkin sanoivat, että olivat pyytäneet omistajaa pitämään koiraa kiinni, koska heitäkin koiran "leikki" pelotti. Ei kuitenkaan pitänyt koiraa kiinni. Emme olleet ainoita.
Kaatoi tämä sitten tai ei. Mutta tiedät varmaan senm miten monelle henkilölle huono "palvelu" kerotaan ja kuinka monelle hyvä. Ei minulla ainakaan ollut mitään hyvää kerrottavaa tuosta tallista. Ja niin se vain on, että asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Sillä tokihan jokainen tolkuissaan oleva ihminen menee sanomaan sille omistajalle, että ole hyvä ja laita koirasi kiinni, minä pelkään niitä. AP kirjoituksensa mukaan "kävi kerran tallilla, jonka..." niin että ei tainnut olla säännöllinen asiakas?
miten eri tavoin pelko voi syntyä, vaikkapa nyt sitten koiria kohtaan. Itse en pelkää koiria enkä näin ollen ole siirtänyt sitä lapsilleni. Mutta: isompi lapsi selvästi kiertää koirat kaukaa, pelkää niitä, ei kammoa, mutta ei halua lähellekään ja loikkaa syrjään kun joku koira lähestyy vauhdilla. No, mistä tämä pelko on syntynyt? Todennäköisesti koirien "yllätyshyökkäyksistä", joita on sattunut kävelyreiteillä ja omalla pienellä piha-alueellamme. Ts. yllättäen kotimme nurkan takaa tuli kahdesti (sama koira) iso saksanpaimenkoira ja teki äänekkään hyökkäämisen pihallamme leikkivien lasten suuntaan.Omistaja talutti koiraansa tullen itse kaukaa perästä ja sai vain vaivoin pidettyä koiran hihnassaan riittävän kireällä, jolloin koira ei päässyt ns.iholle. Ulkoillessa monet antavat aivan surutta koiransa juosta lasta päin kovalla tohinalla ja iskeä käpälät rintamuksiin. Ennen näitä 5-6 tapausta lapsemme ei kiinnittänyt koiriin kummoistakaan huomiota. Vanhempana teen nyt eräänlaista terapiatyötä? Mikään totutteleu (josta täällä puhuttu) ei auta syvälliseen pelästykseen eikä mikään eläintuntemus varjele järkytyksiltä, lopulta. Miksi koiranomistajat toimitte näin? Ja kyllä; lapselle on kerrottu jo näitä tapauksia ennen koirista ja eläimistä ylipäätään. Joten haluaisin tietää, miksi monet (en sano, että kaikki vaan monet) koiranomistajat toimivat näin välinpitämättömästi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en pelkää koiria ja suhtaudun niihin täysin välinpitämättömästi esim. kun pihalla kohtaa naapurin koirineen.
Enkä ole huomannut, että lapsenikaan pelkäisivät, hekään eivät reagoi erityisemmin koiria nähdessään..
Mutta, jos minun tai lapseni kimppuun kävisi koira, niin tekisin kaikkeni saadakseni koiran irti ja pois kimpusta.. Ei paljon kiinnostaisi vaikka koira kuolisi tai vammautuisi puolustuksen seurauksena. Luulisin, että on kaikkien etu, että koirat pysyvät kytkettynä siellä missä muitakin ihmisiä liikkuu..
En tiedä, miten tällaisessa asioissa on, että voiko koiranomistaja saada sanktioita virkavallan puolelta, mutta tekisin myöskin ilmoituksen poliisille.
Minäkään en pelkää koiria ja olen joskus asunut entisen poikaystävän ja hänen koiransa kanssa 4 vuotta. En silti ole mikää koiraihminen ja en koe pakottavaa tarvetta mennä rapsuttelemaan vastaantulevia koiria. Itse en siis pelkää koiria.
Lapsia meillä on kolme ja vanhin lapsista on täysin koirahullu, joka on pyytänyt koiraa useamman vuoden. Käy naapurin koiraa säännöllisesti ulkoiluttamassa ja ei pelkää koiria. Sitten on kaksi nuorempaa, jotka eivät ole koskaan mitenkään innostuneet koirista, eivät niitä pelänneet, mutta eivät niistä innostuneetkaan. Ovat monesti olleet naapurissakin leikkimässä, jossa on koira.
Eli en opettanut lapsiani pelkäämään koiria. Mutta en ole myöskään opettanut heitä menemään rohkeasti jokaisen vastaantulevan koiran luokse. Olen aina sanonut, etenkin tälle vanhimmalle, ettei vieraita koiria saa mennä silittämään ilman omistajan lupaa.
Mutta tämä keskimmäisen kunnon kontakti tämän "leikkivän" koiran kanssa sai aikaan koirapelon lapselle. Se nimenomaan sen laukaisi, koska ennen sitä ei pelännyt eikä välittänyt koirista ollenkaan. Jos tuota koiranomistajan vastuuttomuutta ei olisi käynyt, niin lapsi ei edelleenkään pelkäisi koiria. Sen jälkeen ei ole auttanut mikään puhe tai esimerkki, kun esim. naapurin koiraa rapsutan ja lapsi tämän näkee.
Olen samaa mieltä, että hyvä olisi oppia suhtautumaan niin, ettei hulluna pelkää, mutta sekin tuntuu turhalta työltä, koska on selkeäasti koiran omistajia, joiden mielestä heidän koiranasa saa käyttäytyä miten vain ja täysin ulkopuolisten pitää oppia tulemaan toimeen ja osata tulkita koira oikein. Kun saan taas opetettua, niin tämä työ saattaa mennä hukkaan taas yhden idiootin vuoksi.
Minusta hyvä olisi, että koiran omistajat tajuaisivat, ettei kaikki pidä koirista, eikä kaikki koe, että niiden kanssa pitäisi tulla toimeen. Vaikka minä näen vapana juoksevan koiran kylillä, niin en todellakaan uskalla mennä ottaman vierasta koiraa kiinni. Enkä koe, etä minun tarvitsisikaan. Omistajalle, jos sen tiedän, niin voin käydä kertomassa, että koirasi juoksee tuolla.
No toivottavasti tuo täällä kirjoittanut kyseinen koiran omistaj oli vain jäävuoren huippu. Muuten alkoi toden teolla pelottamaan ja tämän jälkeen käytän energiani siihen, että tuollaisille saataisiin eläimenpitokielto.
miten eri tavoin pelko voi syntyä, vaikkapa nyt sitten koiria kohtaan. Itse en pelkää koiria enkä näin ollen ole siirtänyt sitä lapsilleni. Mutta: isompi lapsi selvästi kiertää koirat kaukaa, pelkää niitä, ei kammoa, mutta ei halua lähellekään ja loikkaa syrjään kun joku koira lähestyy vauhdilla. No, mistä tämä pelko on syntynyt? Todennäköisesti koirien "yllätyshyökkäyksistä", joita on sattunut kävelyreiteillä ja omalla pienellä piha-alueellamme. Ts. yllättäen kotimme nurkan takaa tuli kahdesti (sama koira) iso saksanpaimenkoira ja teki äänekkään hyökkäämisen pihallamme leikkivien lasten suuntaan.Omistaja talutti koiraansa tullen itse kaukaa perästä ja sai vain vaivoin pidettyä koiran hihnassaan riittävän kireällä, jolloin koira ei päässyt ns.iholle. Ulkoillessa monet antavat aivan surutta koiransa juosta lasta päin kovalla tohinalla ja iskeä käpälät rintamuksiin. Ennen näitä 5-6 tapausta lapsemme ei kiinnittänyt koiriin kummoistakaan huomiota. Vanhempana teen nyt eräänlaista terapiatyötä? Mikään totutteleu (josta täällä puhuttu) ei auta syvälliseen pelästykseen eikä mikään eläintuntemus varjele järkytyksiltä, lopulta. Miksi koiranomistajat toimitte näin? Ja kyllä; lapselle on kerrottu jo näitä tapauksia ennen koirista ja eläimistä ylipäätään. Joten haluaisin tietää, miksi monet (en sano, että kaikki vaan monet) koiranomistajat toimivat näin välinpitämättömästi?
mitään hammaslääkäreitä esille.
Ja ap jo kirjoittikin että kyse oli yksittäistapauksesta, joten koko tämä hysteria on ihan turhaa.
mukaan 600 000 kpl koiria, joiden kanssa voi silloin tällöin vahingossa käydä tämän tyyppisiä yksittäistapauksia.
Todennäköisesti hysteria koirien omistajien vastuuttomuudesta on turhaa, jos sinäkin olet vain yksittäistapaus ajattelutapoinesi. Toivottavasti olet.
Siitä ei varmaan kukaan ollut eri mieltä, että koirat tulee pitää kiinni ja omistajan tulee hallita ja tulkita koiransa käytökset ja otta vastuu koiransa käytöksestä, ei ulkopuolisten.
Ja ap jo kirjoittikin että kyse oli yksittäistapauksesta, joten koko tämä hysteria on ihan turhaa.
Minulla on kokemusta liikenneonnettomuudesta, jossa syyllinen osapuoli ulkomaalainen. En silti ole lynkkaamassa kaikkia ulkomaalaisia tai kieltämässä näiltä ajokortteja.
Olen jäänyt huonosti huollettuun hissiin jumiin. En ole barrikadeilla huoltoyhtiöitä vastaan, enkä vaadi purkamaan Suomen satojatuhansia hissejä...
Tämä koko kouhkaaminen ja vaahtoaminen on merkki häiriintyneisyydestä ja hysteriasta. Se on aina ikävä piirre vanhemmassa.
joten hankalaksi elämäsi teet, jos et opi tulemaan niiden kanssa toimeen.
Hammaslääkäriin ei muuten ole pakko mennä. Hoida omasi ja lapsen hampaat niin ei tarvitse mennä.
No just. Oletko oikeasti noin yksinkertainen vai oletko vaan provosoitunut?
Vaikka suomessa olisi miljoona koiraa, niin ei minun silti tarvitse opetella tulemaan yhdenkään kanssa toimeen, kun en ole koiraa itselleni ottanut. Niin kauan kun koiranne on hihnassa kiinni ei ongelmia ole, en edes huomaa koiraanne ulkoillessa. Ongelmia syntyy jos koira on vapaana, sitä varten on laitkin säädetty.
Toisekseen, jos hampaidenpesu ihan varpisti ehkäisi kaikki reiät ja muut ongelmat, niin hammaslääkäreitä ei edes tarvittaisi.
Jos ei kestä koiria, kannattaa pysyä pois niiden lähettyviltä. Ongelma kaiketi useilla on se, että koirat eivät pysy pois meidän koiria pelkäävien lähettyviltä.