Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan nk. huudatusunikoulu: miten olette toteuttaneet?
06.01.2010 |
Opetan reilu 8kk vauvaa nukahtamaan itsekseen, tuntuu olevan mahdoton homma. Olen tähän mennessä tehnyt niin että laitan vauvan sänkyynsä, rauhoittelen hetken ja lähden pois huoneesta, heti alkaa kauhea huuto. Katon kellosta 3 min ja menen rauhoittelemaan kunnes huuto lakkaa ja lähden heti pois, jolloin huuto taas alkaa. Ja taas odotan 3 min. Yleensä tätä saa tehdä noin tunnin ajan kunnes vauva nukahtaa itkuunsa.
Miten kauan nukahtamisen opettelu mahtaa kestää? Nyt on mennyt viikko eikä yhtään helpotu. Miten olette toteuttaneet huudatusunikoulun?
Ja nyt ei tarvitse tulla jeesustelemaan siitä miten kamalaa on kun vauvan antaa huutaa. Tää on nyt ainoa keino, mulla on 2 muutakin lasta ja mies kotona joskus kerran 2 viikossa, ei oikeasti vaan ole illalla aikaa istua tuntikaupalla vauvan sängyn vierellä. Vauvan huutaessa laitan isompia nukkumaan ja teen kotitöitä korvatulpat korvissa. Tämä on ainoa mahdollisuus, joten turha tuomita. Kaipaan vaaan neuvoja.
Kommentit (181)
että nyt yksityiskohdasta (yksi ilta, kun vauvaa nukutetaan pinnasänkyyn, eikä kannella koko yötä vaihtoehtoäitien kantoliinassa) tehdään rankka yleistys (ei rakasta hellästi vauvaansa).
Toinen väärä käsitys, josta en kyllä itse vastaa, on, että normit ja rakkaus sotketaan tässä keskenään. Eli se, että yöllä nukutaan, jotenkin kumoaisi sen, että rakastan lasta. Vauvalle annetaan raamit, näin arjessa toimitaan. Hän tarvitsee opastusta, koska hänellä ei ole vielä omaa käsitystä siitä, miten täällä menetellään. Jos äiti myöntyy vauvan hapuilevaan olemiseen ja kantelee taaperoakin vielä ympäriinsä keskellä yötä, hän antaa väärän viestin siitä, miten maailmassa ollaan (yö on levon aikaa). Äiti antaa normit ja raamit, eikä tähän pidä läheisyyttä tai rakkautta sotkea, ne kyllä ovat ihan olemassa arjessa jokaisessa hetkessä. Normien näyttämisessäkin.
Niin. Luonnonkansoilla ja muilla ei-länsimaisilla äideillä on vielä perusasiat hallussa. He ovat koko ikänsä nähneet läheltä kuinka vauvoja hoidetaan ja lisäksi luottavat sydämeensä ja äidinvaistoihinsa. Lisäksi heitä ei ole onnistunut länsimaalainen 1900-luvun mieslääkäreiden täysin ymmärtämätön ohjeistus vauvojen hoidosta pilaamaan (esim. 4 tunnin syöttöajat jne.).
Sitten on niitä äitejä, jotka ovat nykyään onnistuneet ottamaan haltuun vauvojen hoidon, hakevat tietoa vauvojen kehityspsykologiasta ja uskovat asiantuntijoita kuiten lastenpsykiatreja. He myös selvittävät toisinaan vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita, eivätkä mene aina valtavirran mukana. Näistä äideistä esim. lähti liikkeelle uusi kantoliinabuumi 2000-luvun alussa.
Sitten on väliinputoajaäitejä, jotka on kasvatettu kenties niiden 1900-luvun tietämättömien mieslääkäreiden opein tai he ovat jääneet heitteille ehkä lapsena ainakin tunnetasolla. Heillä ei ole kokemusta hyvästä kiintymyssuhteesta eivätkä he ole nähneet kuinka vauvoja pitäisi hoitaa. Sen lisäksi heillä ei ole tietoa vauvojen kehityksestä, psykologiasta tai tutkimuksista. He eivät halua tai pysty kauheasti ottamaan selvää, esimerkiksi koska tieto on englanninkielistä. He haluasivat uskoa maalaisjärkeen ja tehdä vaistojen mukaan, mutta se on vaikeaa koska heillä ei ole välttämättä niin hyviä lähtökohtia ja kokemusta hyvästä kiintymyssuhteesta omasta lapsuudesta ja vauva-ajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistäs tiedät, kun hän ei voi palauttaa niitä skeemoja,että tällaisia skeemoja on?
Häh? :D
No vrt. Sternin representaatiot
Skeemat...no toihan on ihan perus kehityspsykajuttuja.
Siis ajattelitko, tää mä oon jotenki keksiny noi sisäistyvät skeemat, vai mistä tässä nyt on kysymys? :D :D
kun äiti houkutteli petoa pois asumusten luota tai oli keräämässä pakollisia marjoja (tai paskalla, tuskin paskansi vauva sylillään ja paskallahan saattoi kestä 5 minuuttiakin).
Että kyllä niitä traumoja on tullut kivikaudellakin.
Ai yölläkö pimeässä sitä on äidit käyneet marjastamassa? Eikä silloin ollut yh-äitejä, kyllä ne on olleet miehiä, suvun miehiä tai lapsen isä, jotka niitä petoja on hätistelleet. Älä ihan totta viitti! :D
joku ne on keksinyt. Nehän ovat teoriaa, jolla käsitellään asioita, joita ei voi palauttaa empiiriseen todellisuuteen. Joku toinen keksii jonkun toisen teorian vähän ajan päästä ja sitten sitä lippua liehutellaan av-palstalla innokkaasti. Vai luulitko että yliopisto on jotenkin "totta"?
Mistäs tiedät, kun hän ei voi palauttaa niitä skeemoja,että tällaisia skeemoja on?
Häh? :D
No vrt. Sternin representaatiot
Skeemat...no toihan on ihan perus kehityspsykajuttuja.
Siis ajattelitko, tää mä oon jotenki keksiny noi sisäistyvät skeemat, vai mistä tässä nyt on kysymys? :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän menetti miehensä sapellihammastiikerille. Lisäksi miehen veli joka otti lapsen ja naisen suojatikseen kolautti ulkonevan otsansa, joka oli siihen aikaan muotia, luolan oviaukon sivuun, ja yhtäriäitimme oli jälleen leski. Ps. vauva itki koko sen ajan kun luolaäiti paikkasi ulkonevaotsa miehensä päätä kaarnalla.
kun äiti houkutteli petoa pois asumusten luota tai oli keräämässä pakollisia marjoja (tai paskalla, tuskin paskansi vauva sylillään ja paskallahan saattoi kestä 5 minuuttiakin).
Että kyllä niitä traumoja on tullut kivikaudellakin.
Ai yölläkö pimeässä sitä on äidit käyneet marjastamassa? Eikä silloin ollut yh-äitejä, kyllä ne on olleet miehiä, suvun miehiä tai lapsen isä, jotka niitä petoja on hätistelleet. Älä ihan totta viitti! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sissus millaisia vanhempia on olemassa.
Mä luulen, että sulla menee just ton huudattamisen takia tunti vauvan nukuttamiseen. Jos esim. imettäisit hänet uneen (kuten mä olen kaikkien kolmen lapseni kanssa tehnyt) homma olisi ohi puolessa tunnissa.
toiset ovat vaan niin kykenemätömiä näkemään oman mielipiteensä yli, että aivan sama kuinka lukemattomia määriä ammattilaisten tekstejä heille näyttää niin vastaus on umpimielinen
" kyllä MINÄ tiedän kaikesta kaiken ja tutkijat, lääkärit, psykologit ja kaikki muutkin on väärässä"
Näillä lapsiaan huudattavilla mammoilla taitaa yleensäkin on olla koulutuksena maksimissaan peruskoulu, kyky hakea ja oppia haetusta tiedosta on olematon. Perustellaan sitä omaa tietämystä maalaisjärjellä ja sillä että kun minutkin on samoin 80-luvulla kasvatettu niin sen on pakko olla oikein. Ilmeisesti samat äidit samalla periaattella vetää lapsia myös remmillä persauksille. Onhan niinkin tehty jo vuosikymmeniä joten se on pakko ola "oikein" sanoi muut mitä hyvänsä.
Maalaisjärkeä ja normaalia äidinvaistoa ei ole jättää pientä vauvaa huutamaan yksin. Äidin normaali vaisto "pakottaa" vastaamaan lapsen hätään, se on normaalia.
Ja pieni vauva ei pompota, ei vaadi vaatimisen ilosta eikä kiukuttele. Pieni vauva itkee hätäänsä ja vaikka te mitä selittelisitte niin niin se vaan on.
Niin ja jännä kun ei ole yhtään ainutta linkkiä tullut jossa suositeltaisiin huudattamista, miksiköhän. Tulikohan teille kaiken tietäville huudattajille mieleen että sillä maalaisjärjelläki ajateltuna se voisi jotua siitä ettei sellaista artikkelia ole, koska sitä ei missää suositella.
Paitsi ehkä jossain lähiön hiekkalaatikolla "kasvatusammattilaisen toimesta" HUOH
Myöntäisitte edes että se syy huudatukseen on se kun ei jakseta hetkeä rauhotella sitä lasta uneen vaan pitää päästä "omaa aikaa viettämään"
Laiskuutta kuten moni muukin ilmiö nykyaikana. En vaan ymmärrä miksi pitää lisääntyä jos se vauva on niin kauhea riesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä oma kokemus
Lapsi aina ollut tosi huono nukkumaan ja lopussa kun siirryin takaisin töihin kun lapsi oli 13kk tajusimme, että ei tule elämästä enää mitään.
Meidän yöt meni näin:
Tassuttelin ja nukutus kesti 2h, aina kun yritin hiipiä huoneesta ulos lapsi heräsi. Öisinkin heräsi usein muutamaksi tunniksi huutamaan ja taas tassuteltiin tunti kaupalla.
Vihdoin päätimme miehen kanssa kun kaikki lempeät nukutukset käytiin läpi, että pakko tulla muutos. Niin otimme käyttöön Controlled crying (googlella löytyi) Alussa kävimme lohduttamassa 5 min välein ja pikkuhiljaa aika venyi. Suoraan sanoen. n. 3pv:n päästä lapsi nukahti n. 10 minuutissa ja ei enää herännyt öisin. Selkeää muutosta näkyi jo ensimmäisen ja toisen yön välillä. Tulihan niitä seuraavien kuukausien aikana takapakkejakin. Mutta aina toistettiin sama juttu ja ei enää toistanut heräilyä/nukutusrumbaa uudestaan pitkään aikaan.
Lapsi on nyt iloinen leikki-ikäinen ja hyvä nukkumaan. Tietysti joinakin iltoina on pientä protestointia nukkumaan menoa vastaan, mutta se kestää hetken.
Minä suosittelen tassuttelua ja lempeitä vaihtoehtoja kokeiltavaksi aluksi, mutta jos ne ei toimi, pitää katsoa myös oman jaksamisen kannalta ja silloin "huudatuskoulu" voi olla ainut vaihtoehto.
sanotaan unikoulu? Näätkö äidin joka on ei välitä ja istuu oluella parvekkeella sillä välin kun pieni suloinen lapsi huutaa hädissään itsensä uneen? Oletko kenties vähän turhan dramaattinen? Katsotko asioita vain tunnepohjalta? Näetkö harmaan eri sävyjä? Oletko nopea tuomitsemaan mutta hidas ymmärtämään?
Myöntäisitte edes että se syy huudatukseen on se kun ei jakseta hetkeä rauhotella sitä lasta uneen vaan pitää päästä "omaa aikaa viettämään"
Laiskuutta kuten moni muukin ilmiö nykyaikana. En vaan ymmärrä miksi pitää lisääntyä jos se vauva on niin kauhea riesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan defaultina minulle pienet lapset ovat suloisia, en ymmärrä miksi noin kirjoitat. Ja minulla on kaveri, joka kehuskeli pitämällään huudatusunikoululla. Hän oli nukkunut tyytyväisenä eri kerroksessa korvatulpat korvissa sillä välin kuin vauvaa huudatettiin. Isä oli hoitanut huudattamisen ja sitä oli kestänyt puoli tuntia! Vauva oli tasan 6 kk.
Koska kaverini kehuskeli asialla ja oli suorastaan ylpeä, että oli pysynyt kovana ja unikouluttanut vauvan, niin KYLLÄ, näen äidin, joka ei välitä ja nukkuu tyytyväisenä sillä välin kun pieni suloinen lapsi huutaa hädissään itsensä uneen. Ja tämä ei ole dramatiikkaa vaan totta 2000-luvun Helsingissä.
sanotaan unikoulu? Näätkö äidin joka on ei välitä ja istuu oluella parvekkeella sillä välin kun pieni suloinen lapsi huutaa hädissään itsensä uneen? Oletko kenties vähän turhan dramaattinen? Katsotko asioita vain tunnepohjalta? Näetkö harmaan eri sävyjä? Oletko nopea tuomitsemaan mutta hidas ymmärtämään?
Myöntäisitte edes että se syy huudatukseen on se kun ei jakseta hetkeä rauhotella sitä lasta uneen vaan pitää päästä "omaa aikaa viettämään"
Laiskuutta kuten moni muukin ilmiö nykyaikana. En vaan ymmärrä miksi pitää lisääntyä jos se vauva on niin kauhea riesa.
varmasti helpottaa pikku hiljaa. Olen toteuttanut tuolla menetelmällä unikoulut kolmella pojallani, he olivat silloin kyllä vasta n. 6 -kuukautisia. Meni muistaakseni kolmesta illasta viikkoon, tosin levottomia kausia sitten tuli aina välillä. Unikoulut kuitenkin onnistuivat ja pojat ovat nykyisin todella hyviä nukkujia. Tietysti, mikäli vauvasi opettelee juuri jotakin uutta taitoa tai tekee hampaita, niin ehkä unikoulua kannattaisi siirtää viikko tai pari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina sä tuut pilaamaan mun apajat :D
en ole se, jolle vastasit, mutta
äitiä, jotka on oikeasti huudattaneet lapsiaan (eivät siis opettaneet rauhoittumaan itsekseen nukahtamaan,mikä on ihan eri asia), ja kyllä nämä äidit, ikävä sanoa, näkee sen lapsen itkun aina vaatimuksena ja vallanhaluna, ja jotenin kuvittelevat, että lapsen kuuluu olla kiltti ja "kunnolla" eli ensisijaisesti ajatella äitinsä tunteita. Heillä ei vuorovaikutus ole ikinä kovin onnistunutta, vaan lapsen kasvettua näille lapsille mm. huudetaan huomattavasti normaalia enemmän. EIVÄTKÄ ole tavallista haastavampia lapsia, mut ihan varmasti heistä tulee sellaisia.
ette ole koskaan nähneet eläimiä. Jopa kissanemo huolehtii pennuistaan kunnes pärjäävät puhumattakaan hevosista.
huudatit vauvana ja sen jälkeen olet vissin myös aina ottanut sun kannalta helpoin tie.
Olisit kasvattanut lapsiasi sen sijaan.
Jos lapsi (eli ei vauva vaan lapsi eli yli vuoden vanha) ei suostu nukkumaan et ole ollut johdonmukainen ja olet huudattamalla saanut hänet uskomaan, ettei nukkuminen ole kiva.
White trash kasvatus - vauva huutaa ja äiti tekee muuta
on kokemusta lapsista, jotka eivät mene mielellään nukkumaan.
Minulla on kokemusta kolmesta unikouluttamattomasta lapsesta, jotka menevät mielellään ja kiltisti joka ilta nukkumaan.
ihminen voi hyvällä omallatunnolla suositella huudatusunikoulua. Lapsen hätään vastaamatta jättäminen vaatii täydellistä äidinvaiston puutetta ja tunnekylmyyttä. Tällainen ihminen ei tietysti pohdi mitään tunne-elämän asioita vaan omaa mukavuuttaan.
Alue: Aihe vapaa
Huh huh etkö ajatellut yhtään vauvasi tunteita? Hänen piti nukahtaa itkuun. Tuosta tulee sellaiset traumat että oksat pois!