Rintojen pienennysleikkaus edessä parin viikon päästä! Jännittää!
Mutta vaikka leikkaus jännittääkin ja vähän pelottaakin, minua rauhoittaa se tieto, että nyt nämä utareet saavat kyytiä ja kohta voin alkaa elämään normaalia elämää normaalin kokoisilla rinnoilla.
Minulla oli ennen lapsia nätit 80C-kupin rinnat. Vaan lasten jälkeen olen kantanut 80F-kupin hinkkejä mukanani. Ryhti on huono, alaselkä kestojumissa, hartiat kipeänä, mitkään vaatteet ei istu päälle, jne.
Kommentit (62)
erityisesti 21.5 kirjoittanneelle: itse myös jännitin anestesia-riskiä, mutta totuushan on että autolla ajaminen on isompi riski. ja tämä leikkaus on nykyään aika yleinen, joten kirurgien osaamistaso tuntuu olevan aika hyvä. mutta riskit on toki olemassa, niin kuin kaikissa asioissa elämässä. mutta tässä kuitenkin hyvin hallitut ja aika pienet. eli jos plussat ja miinukset punnitsee, elämä (& ja jumppaaminen jota NIIN odotan) pienempänä vei ainakin itselläni voiton. rohkeutta mukaan ja jätä skeptikkojen kommentit taka-alalle ja usko omaan kantaasi. se kannattaa.
Liivit nyt kokoa 95G. Olen kuitenkin hyvin ylipainoinen, joten ensin on laihdutettava ja katsottava sitten, minkä kokoiset rinnat ovat. Minulla kyllä ei koskaan reilukaan laihduttaminen ole pienentänyt rintoja. Olin isorintainen jo laihana. Mutta nämä nyt on säännöt ja laihduttaa haluan muutenkin.
Leikkaus on iso ja se pelottaa kyllä. Mutta niskakivut ovat välillä järkyttävät, juosta ja pomppia ei voi, vaikka kuinka hyvät liivit olisi. Ja ne hyvä liivit maksavat about 100 euroa kpl. Lapsiluku on täynnä, joten imetyskään ei vaarannu.
Mittanauha kaulakuopalle ja siitä nänniin=cm määrä ja pisteet?
tee lapset ensin, imettäminen on nillle tärkeä juttu. koita saada painoa pois josko se alkuun auttuaisi. ja oma vinkkini on että mene julkiselle, ainkin pk seudulla ne samat lekurit leikkaa yksityisen puolella usein, joten ainoa ero sinulle on hinta. ja olet sen jo kertaalleen veroina maksanut. julkisella puolella saa erittäin laadukasta hoitoa näissä tapauksissa.
Oletteko miettineet pienennysleikkausta? Vai oletteko tyytyväisiä rintoihinne ja ne eivät aiheuta teille esim. terveysongelmia? Itse menen leikkaukseen puhtaasti terveyssyistä, sain lähetteen työterveyslääkäriltä.
Ap.
On mulla kestojumitusta, mutta en mä usko sen rinnoista johtuvan. Olen ihan tyytyväinen rintoihini. Ne on vielä kiinteät eivätkä juurikaan roiku. Musta nää on ihan normaalikokoiset.
eli minulle on tehty pienennysleikkaus noin viisitoista vuotta sitten ja alkushokin (siihen kannattaa varautua, että kun jotain kropasta poistetaan on se jotenkin aina aika kova paikka) jälkeen olen ollut todella tyytyväinen ja olen vieläkin vaikka kaksi lastakin olen sen jälkeen saanut ja osittain pystyin imettämäänkin. Eli kun ylimääräinen "läski" ympäriltä pois niin eivät enää rupsahdakaan vaikka mitä tekisi.
Ennen leikkausta koko oli 85DD tai E ja nyt 85C ja tosi hyvät ovat ja kyllä monen miehenkin mielestä vielä tarpeeksi "isot". Se oli niin uskomatonta kun miehet alkoivat katsoa silmiin puhuessa eikä vain rintoja, jotenkin elämänmuutos oli aika suuri. Koskaan en ole katunut ja kaikille olen leikkausta suositellut, jotka ovat sitä miettineet.
Nyt ei ole vielä ajankohtaista, mutta olen ajatellut, että tarvittaessa vanhemmalla iällä voisin tällaiseen leikkaukseen mennäkin. Suvussani naisille tulee vanhemmiten todella isot ja riippuvat rinnat, ehkä siis minullekin. Ennen ensimmäisen lapsen syntymä rintani olivat 75E (joihin olen kyllä ollut aina ihan tyytyväinen), nyt toinen raskaus heti perään menossa ja vaikea ennustaa, millaisiksi rinnat tulevat toisen imetyksen jälkeen.
Kuulemani mukaan rintojenpienennysleikkaus on yleensä sen läpikäyneiden mielestä todella hyvä ja elämänlaatua parantava asia. Tsemppiä!
ja voin vaan sanoa, että pienennys on mielessä. Tosin lasten teon ja laihdutuksen jälkeen. Kuppikoko oli jo yläasteella D.
Olin pienennysleikkauksessa maaliskuussa tänä vuonna. Yhteensä 2,1 kiloa otettiin pois. Silti ei tullut mitään alkushokkia kuten joku tuossa kirjoitti.
Kirjoittelin blogia (kuvia en laittanut sinne vaikka otin niitä itselleni), se on vieläkin kaikkien saatavilla. Tosi hyvin on mennyt ja olen tyytyväinen.
En ole kaivannut niitä lolloja takaisin!
Selkää ja harteita kyllä särkee. Mutta sen korvaa miesten ihailevat ja naisten kateelliset katseet. Varsinkin kakkosneloset katsoo tosi myrkyllisesti minun rintojani.
Kun jollain on tosi isot tissit ja mulla ei mitään.
Olisin tyyväinen 70G:hen. Miehet tykkää, vaan siksi. Saisin ehkä rikkaan miehen tisseilläni eikä mun pitäisi itse tehdä mitään.
ja sairaaloita kammoan. Elämä olisi kyllä paljon helpompaa ilman näitä hillittömiä ulokkeita. Naurin urheilusta, mutta vasta viime vuosina olen löytänyt tarpeeksi tukevia liivejä. jos olisi varaa, niin kävisin. Tällä hetkellä julkisen puolenkin hoidosta voi vaan haaveilla.
että 70G olisi kiva kuppikoko. Mutta niiden pitäisi olla kauniit. Saisi roikkua vähän. Pitäisi olla raskausarvettomat, ja nännin pitäisi olla kanis. Ei ole rumempaa kuin teelautasen kokoiset tummat nännipihat.
Ja tosi rumaa on pienet rinnat yhdistettynä kainalokarvapöheikköihin.
miten tosi isoilla rinnoilla imetetään? :)
olen pari päivää selannut netissä eri sivustoja ja miettinyt pääsisinkö kunnallisen kautta leikkaukseen. 15 vuotta asia on ollut mielessä, nyt lapset tehty ja imetetty. pitäisi vaan uskaltaa ottaa eka askel ja varata aika lääkärille. kokoa 80F/G
Kyllä on ihana asia, että olet tyytyväinen pieniin tisseihisi.
...ja minä ihaniin isoihin rintoihini, eikä siitä huolimatta kävisi mielessänikään haukkua kenenkään tissejä kärpäslätkiksi tai rusinoiksi.
Kauneutta voi nähdä ihan jokaisessa! Eletty elämä on kaunista!
T: 80 C
miten tosi isoilla rinnoilla imetetään? :)
Mä en ihan oikeasti ymmärrä kysymystä. Pistetään nänni vauvan suuhun ja odotetaan että se on kylläinen. Saisi olla kyllä aika käsittämättömän kokoiset rinnat jos niistä ei enää löytäisi nänniä.
t. imetyksen aikaan 75H, nykyään enää 75DD.
vaan siksi että tosi paljon haluaisin käydä mahanahankohotuksessa, mutten uskalla, ja ajattelin että täällä olisi keskustelua leikkauspelosta tilanteessa jossa leikkaus ei ole ehdottoman välttämätön terveyden kannalta.
Mutta täällä olikin ilkeät av-mammat haukkumassa isoja rintoja, ylläri ylläri.
Olin itse leikkauksessa kaksi viikkoa sitten ja kaikki hyvin. Noin kaksi kuppikokoa lähti (olin reilu d) ja elämä pienempänä on ainakin toistaiseksi ollut aivan ihanaa ! toipuminekin on ollut helpompaa kuin kuvittelin ja kipua vähän. vaikeinta on ollut ottaa iisisti ja jättää turha touhuaminen (rankempi siivuous tms) vähemmälle. eli kaikille jotka piennysleikkausta miettii, tehkää se. joskin oma suositteluni on, että lapset kannattaa tehdä & imettää ensin kuten itse tein, 2kpl. julkisen kriteerit on nykyään aika helppo täyttää joten reippaasti vaan lausuntoa hakemaan, siitä se pohdnta lähtee. itse olin pk seudulla leikkausjonossa melkein vuoden, joten siinä ajassa kerkesi asiaa rauhassa sulatella. rohkeutta kaikille asiaa miettiville, se kannattaa !