**HUHTIKUUN HANIT tammikuu**

minun äiti tekee minulle (tai siis vauvalle) sellaisen. on muutama vanha makuupussi (samalaisia ku äitiyspakkauksessa) ja hän tekee yhdestä sellaisesta. säästää sellaiset 30e ja "pääsee eroon" ylimääräisestä roinasta :)



ja täällä ollaan antibioottikuurilla pissatulehduksen takia. jospa selkäkipu helpottaisi...

EDellispäivänä tuli äitiyspakkaus ja ihan kivoja vaatteita siellä oli. Musta ei tule kestovaippojen kättäjää, joten ne on aivan turhia...harmittaa että niiden vuoksi on sieltä vähennetty muita tuotteita, mutta toki sen ymmärtää koska kestovaipat on kalliita...olisi vaan ollut kiva, jos olisi saanut valita pakkauksen kestovaipoilla tai ilman :)



Hemoglobiini oli mulla 108, joten rautakuurilla ollaan. Muuten ei mitään kummempia. Supistuksia tulee, mutta ei ole kivuliaita ja 3 vkoa olisi vielä töitä ennen kuin alkaa loma ja siitä sitten äitiysloma :)



Viimeksi mulla oli neuvolassa sf-mitta 19....monella näkyy olevan isompi samoilla viikoilla, mutta onhan kaikki masut erilaisia :)



kolmasunelma 25+4 (kai....)

Muistaakseni täällä joku muukin(olisiko ollut omppulin äiti) oli jonain aamuna ajoissa kirjoittelemassa kun ei tullut uni enää silmään ja täällä nyt itsellä ollut pari kertaa sama homma. Herää vessaan ja sitten ei enää saa unen päästä kiinni....Harmittaa kun joutuu kuitenkin aamuvuoroon lähtemään.



No sitten taas asiaan. Enpa muista mitä kaikkea on kirjoiteltu, mutta koitan kommentoida sitä mitä muistan.



Eli minulla tuo ns. poikaviiva on ollut ainoastaan ensimmäisessä raskaudessa ja silloin ylettyi yli navan, tuloksena raskaudesta oli kuitenkin tyttö, eli meillä ei ollutkaan sitten poikaviiva =)



Synnytyksestä myös oli puhetta. Itseäni synnytys ei pelota, toki johtunee siitä, että takana on 3 helppoa synnytystä, joista en yhdestäkään ole saanut repeämiä ja kaikki ovat olleet nopeita(pisin 7h40min). Kahdessa synnytyksessä olen saanut epiduraalin ja keskimmäin lapsi syntyi luomuna, koska tuli niin vauhdikkaasti. Viimeksi jäi kaivelemaan, että otin heti alkuun puudutuksen, kun olisin varmaan pärjännyt ilmankin. Nythän olemme siis ilmoittautuneet haikaranpesään ja toivon, että siellä olisi tilaa myös sinä päivänä kun poika sitten päättää syntyä. Ja tarkoituksena on siis selviytyä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, mutta mikäli homma pitenee ja kivut sietämättömät niin suunnitelmia toki muutetaan =)



Minua askaruttaa itseäni synnytystä enemmän imetys, joka ei ole kohdallani onnistunut ikinä(6vkoa on pisin saavutus), mutta uskallan väittää, että se on johtunut siitä etten ole saanut riittävästi tukea ja neuvoja, sillä lähipiirissä ei kukaan ole oikein uskonut imetykseen ja neuvolatäti ei auttanut asiaa. Minulle siis kaikki läheiset uskottelin joka kerta, että jos lapsi ei pidä 3 tunnin väliä niin ei saa tarpeeksi maitoa ja minähän uskoin kun ei ollut tietoa muusta ja terkka ei tosiaan osannut asiaa auttaa.

Nyt olen koko ajan hakenut tietoa imetyksestä ja ystäväpiirini kuuluu myös asiasta paljon tietäviä joilta saa tukea ja onneksi se neuvolatätikin vaihtui fiksumpaan =) eli nyt koitan mennä positiivisella mielellä kohti imetystä.



Omaan napaan sitten vielä lisätäkseni, niin eilen kävelin paljon ja ilmeisesti jopa liikaa, sillä illalla supisteli melkoisesti ja hetken jopa 3min välein. Siinä alkoi jo pelkokin kasvaa, mutta onneksi ei ollut selkeästi kivuliaita ja loppuivat kun aikani olin levännyt, eli on vissiin aika hiljentää tahtia.



Pomon kanssa pitääkin vielä neuvotella, että jos sittenkin pidän lomat nyt altapois ja jäisin siis lomalle jo helmikuun lopussa.Alkaa tuntua se vaihtoehto meinaan todella houkuttelevalta.



Sokerirasituksessa olin 12.1 kuten joku muukin täällä ja perään ei ole soiteltu,joten vissiin kaikki kunnossa.



Tapaamisesta sitten,mikäs olikaan sovittu aika? Minut tunnistaa punertavista hiuksista, jotka letillä ja mustasta villakangastakista.



Mutta nyt vielä hetkeksi sohvalle kölimään ennekuin lähden koiran lenkitykseen. Hyvää viikonloppua kaikille.



-mimmuli&papu- rv25+5

Mimmuli: Ikävää että aiemmat imetykset ei ole onnistuneet.

Pyydä nyt siellä synnytysosastolal jo imetysneuvontaa ja tukea ja apua. Rohkeasti vaan sanomaan jollekin että tarvitsen tässä apua. Ainakin täällä Kuopiossa on myös imetystukiryhmä josta voi kysellä ja varmasti vaikka tavatakin jonkun joka on valmis keskustelemaan ja auttamaan. Uskoakseni monilla muillakin paikkakunnilla kyseinen toiminta löytyy.



Itsellä tulossa toki vasta ensimmäinen, ja toivonkin että imetys onnistuu ilman suuria hankaluuksia. Se jää nähtäväksi. "Suositushan on 6kk täysimetys." Ainakin siitä meille koulussa (sairaanhoitaja) on jo kovasti puhuttu ja ensi viikolla olisi lasten ravitsemuksen kurssit jossa uskon että kuulen myös tuon saman lauseen.

Mimmuli: Tapaaminen oli tosiaan ens perjantaina about klo 11.30, joku puhui menevänsä jo 11 maissa. Minäkin tulen varmaan pyörimään sinne ennen puolta. Voisitte muuten vielä valaista, että miten löydän sinne? Kyllä mä Hesan keskustan alueen suht hyvin tunnen, mutta siellä en oo käynyt..



Imetyksestä. Kannattaa tosiaan pyytää kaikki apu, mutta, ei siitä kannata kamalaa stressiä ottaa. Voin kertoa omakohtaisen kokemuksen, että toisen kanssa imetys ei vaan sujunut, jokainen lapsi kun on erilainen. Toisen poikani kanssa taisteltiin 2 kk rintakumin kanssa, eikä poju ymmärtänyt mun tisseistä mitään vaikka maitoa olis riittänyt. Maitoa jäi sit "jumiin" ja 2 rintatulehdustakin sain juuri siksi. Kun tehtiin päästös lopettaa tissittely niin meidän elämä todella helpottui!!! Toinen poika sit nappasi suoraan laitoksella napakasti tissistä kiinni, ilman mitään rintakumia ja imetin 7 kk. Saa nähdä millainen tapaus täältä tulee tällä kertaa. Mutta tosiaan, apua kannattaa pyytää ja kokeilla, mutta jos se ei vaan onnistua niin minä ainakin lopetin ilman huonoa omatuntoa!!



Omaa napaa. Mä sain kamalan itku/itseinho kohtauksen aamulla, yhdetkään farkut (äitiys) ei mahtuneet enää jalkaan ja näytin niin lihavalle ja rumalle ja kaikki paidat puristi ja ahdisti. Ärsytti vaan niin kun yrittää liikkua ja kuntoilla niin ei auta mitään ja sit toisilla on sellaiset geenit ettei painoa tule kamalasti. No shoppailu auttoi, kävin ostamassa säkillisen uusia treenivaatteita ja vannoin pukukopissa olevani hyvässä kuosissa kaverin häissä heinäkuun lopulla! =)



Nyt viettämään laatuaikaa miehen kanssa kun pojat menee mummolaan yökylään!! Hauskaa lauantaita kaikille!



Aurinko ja potkuttelija 28+6

Aurinko, se Wayne's on Sanomatalon ekassa kerroksessa ja Sanomatalo rautatieaseman ja Kiasman välissä oleva iso lasiloota. Ja me ollaan pojan kanssa siellä sillon 11 maissa jo syömässä, tuuhan istuskeleen seuraks sitte.;)



Täällä kans tuntuu et taas ei mitään housuja löydy kaapista jotka ois mukavat jalassa ja joissa näyttäis hyvältä. Mies tänään sanoi, että maha on selkeästi nyt kasvanut eteenpäin ja kivut mitä oli, on lakanneet. Ilmeisesti siis kasvukipua olivat.



Imetyksestä:

Meillä onnistui muuten ihan ok, tosin heti sairaalassa vauvan antibioottikuurin vuoksi piti antaa lisämaitoa ja se sekoitti imetystä niin, että kotonakin annettiin lisämaitoa ja imetys ei sitten tietenkään jatkossa riittänyt. Ei saatu kunnon ohjeita siitä sairaalassa annettavasta lisämaidosta, ei ymmärretty siis ollenkaan sitä pointtia miksi sitä piti antaa ja miten suhteessa imetykseen. Ens kerralla jos tajuais vaan olla kaikesta tyhmänä ja kysyä. Niin ja kotona vaan jaksaa sitkeästi imettää vaikka tuntui että vauva oli koko ajan tississä kiinni. Raskaudesta luin silloin kaiken, imetyksestä en ehtinyt kun poika syntyi 38+3.. jälkeenpäin olen lueskellut paljonkin. Imetystä sitten kesti vain 4kk.



Mitäs muuta.. Onko muita (Aurinko ainaskin mainitsi) jotka haaveilee jo kovasti omiin mittoihin pääsystä? Mua niin kyllästyttää tämä ylimääräinen paino ja se kun suuri osa kivoista vaatteista ei mene päälle. Tuntuu että peilistä katsoo kauhea ihrakasa.. no, kai ne kilot siitä alkaa sulailla imetyksen, sopivan ruuan ja liikunnan avulla sitten. Joskus vuoden päästä on sitten tarkoitus viimeistään karistaa kaikki ylikilot, kunhan imetykset on imetetty rauhassa ja ensi joulun herkuistakin selvitty. Mutta sitä ennen pitää koittaa muistaa nauttia vauvasta päivä kerrallaan, vauva-aika on niin lyhyt ja liian äkkiä ohi.



Mukavaa viikonloppua!



Omppulin äiti rv27+0

Hei vaan kaikille ja hyvää lauantai-iltaa :> Rattoisasti kotosalla onkin tämä päivä mennyt, lukiessa yms.

Ja taas tutkiskelin noita meidän vauvanvaatteita, kun ovat niin suloisia. :--) Haluaisin jo niin päästä viikkailemaan niitä johonkin lipastoon. Tulisi nyt se asunto!

Mutta tosiaan, sitten tuohon varsinaiseen asiaan minkä vuoksi tulin kirjoittamaan. En muista onko joku jo huomannut saman ja siitä kirjoittanut, mutta siis, mies tuossa puristi mun tissejä ja sieltä tuli jotain nestettä. :o Oli aika erikoista.. Eli oli varmaan maitoa tai jotain vastaavaa. Onko kukaan muu huomannut samaa?

Olipa ihanaa tänään kun makoilin kullan vieressä ja oli kirja tuossa masun päällä, niin pieni potki niin kovin, että koko kirja heilui. Hih, ihanaa.

Itse olen tällä hetkellä vaan ylpeä kasvavasta masusta enkä niinkään ajattele, että kunpa ei olisi tätä liikapainoa. Paljon olen kyllä jo suunnitellut, että kunhan vauva tulee ulos ja vähän kasvaa niin voitaisi yhdessä käydä tiesmissä äitivauva-jumpissa ja silleen. En ole ikinä ollut mitenkään laiha, että aina on vähän ollut liikakiloja, niin toivon niitä sitten kuluttavani raskauden jälkeen. :-)Mutta niin olen asennoitunut, että ainakin kilot, jotka raskauden aikana tulevat, lähtevät myös pois ilman kovin suurta vaivaa. Tähän mennessä painoa on tullut 4,6-6,9kg tarkalleen. Toi 4,6kg on siis tullut ekasta neuvolakäynnistä, mutta oletetusta painosta ennen raskautta on tullut tuon 6,9kg. Saatoin tosin silloin painaa hitusen enemmänkin kuin itse arvioin. Kovat on toiveet, ettei paino enää nousisi muutamaa kiloa enempää!

Huomenna äitille yöksi =) ja maanantaina sitten Ikeaan pikkusiskon kanssa. Täytyy katsoa jos löytyisi sieltä jotain pientä vauvalle.

Me ja murmeli rv 26+4

Meillekin tuli jo päätös äitiyspakkauksesta ja -rahasta, äitiyspakkaus haettiinkin jo, lappunen tuli pari päivää päätöksen jälkeen. Ihan kivoja vaatteita, tosin muutama ankea ruskea ja vihreä vaate, mutta kaipa niihin voi nyt alkaa totutella hiljalleen, pojan kanssa niitä ankeita värejä lie tulee enemmänkin. Kestovaipat tulee meille tarpeeseen, ajattelinkin niitä taas hiukan käyttää, en ainoana vaippana mutta kertisten ohella.

Päätös tuli kyllä tosi nopeasti, hakemus oli saapunut perille 23.12. ja päätös oli postitettu 5.1.



Mulla on hiukan vinkeä tilanne tuossa kun äitiysloma alkaa maaliskuussa - saan nimittäin alkuun sen korotetun jakson ajan äitiysrahaa ENEMMÄN kuin nyt palkkaa :-) Oli vähän paremmat tulot vuonna 2008 kuin nyt :-D



Tilasin eilen rattaat Babyonlineshopista Saksasta, Teutonia Cosmot. 10 viikkoa menee toimitukseen, mutta pitäisi vielä hyvin keretä, vaikka venähtäisikin pari viikkoa luvatusta. Niihin en valinnut mitään poikavärejä, vaan rattaat on kirkkaanpunaiset. Eikös se vois olla sellainen Ferrariväri, ettei ole liian tyttömäinen? No, minä ja esikoistyttö niitä pääasiassa katsellaan, joten liekö lykättävän mielipiteellä niin väliä :-) Hiukan oli halvempaa siellä kun Suomesta olisi maksanut yli 900 euroa kopan kanssa, ja tuolta hintaa toimituskuluineen tuli 670 eur. Toivottavasti kaikki toimii ok, ainakin tilausvahvistus tuli jo.



Ikeasta: oih, olisi kiva mennä käymään. Kaikkein paras ostos vauvalle sieltä on ollut sellaiset pienet pyyhkeet, valkoisia, joissa on pieni värillinen lenksu. Niitä myydään 10 kpl paketissa, maksoi muistaakseni jotakin alle 2 euroa ja ovat edelleen meillä aktiivisessa käytössä. Ihan lyömättömiä pyllypyyhkeitä (pitäähän ton 5-vuotiaankin alapesut joka päivä tehdä vaikkei suihkussa kävisikään), ei tartte samalla sitten niin moneen kertaan, ei kun heittää vain koneeseen. Meillä taitaa olla niitä jotakin 20 kpl.



t



Sinisini 27+3

Esimaitoa on 'herunu' jo joitain viikkoja täälläkin. Eilen katselin telkkaria kaikessa rauhassa ja vähän söin samalla. Ranne osu vähän paidan etumukseen ja ekana olin et häh, oonko kaatanu jotain rinnuksilleni ennen ku hoksasin että maitoahan se vain on ja valuukin sieltä paidan sisäpuolelta...



Mulla on kaks pieleen mennyttä imetyskokemusta ja yks onnistunu. Kaks ekaa ei sujunu kun kuuntelin liikaa neuvolan selitystä lapsentahtisuudesta, joka ei sitten sopinutkaan mun kropalle. Tuloksena maitotukos, 40asteen kuume ja tiehyetulehdus. Ekan lapsen kanssa lopetin imetyksen siihen, toisen kohdalla yritin, mutta vauvan maha meni seis niistä lääkkeistä (todella harvinaista kuulemma) eikä vauvan ruuansulatus toipunut vasta kun luumuvellin avulla.



Kolmannen lapsen kanssa päätin, etten usko enää mitään muuta kuin omaa kroppaani ja sillä kertaa sitten imetinkin sen puolisen vuotta. Ajattelin tosin, etten kyseistä lasta edes yritä imettää :) Mutta kun siitä alkukankeudesta päästiin (imetin ekan kk 3h välein 10min/puoli ja annoin sitten pullomaitoa) niin imetys sujui hyvin ja ihan ilman tulehduksia. Mun ongelma kun on ylivilkas maidontulo ja kun sitä sitten tulee paljon ja vauhdilla, ei vauva saa imettyä ja kun sitä maitoa tuntuu tulevan ja tulevan aina enemmän kuin vauva tarvii niin seuraus on nopeasti tulehdus.



Oma kokemus siis onkin, että homma toimii kun ei ota paineita ja tekee kuten itse parhaaksi katsoo. Kaikki keinot on sallittu :)



Mulla oli eilen ekan kerran sellasia tuntuvia harjotussupistuksia. Niinku ois kuminauhalla mahaa kiristetty. Tulin sitten miettineeksi, että tuleeko teillä muilla mies/muu tukihenkilö synnytykseen mukaan? Mä olen tällä tietoa menossa yksin synnyttämään. Mies ei välttämättä pääse (asutaan eri osoitteissa, joten hällä ei ole lakiteknisesti oikeutta olla töistä pois vauvan takia) eikä ole halukaskaan sinne saliin tulemaan ellen välttämättä halua. Tähän asti olen ajatellut että enköhän siellä yksinkin selviä. Nyt vaan sitten mietityttää, että jos synnytys kestääkin pidempään ku nää kaks viimestä niin tylsäähän siellä yksin tulee. En ole kuitenkaan keksinyt että kenet pyytäisin mukaan. Ja toisaalta, jos tulee jotain 'hankaluuksia' niin olisi mukavampi jos olisi joku tukena ja turvana.



Minapieni rv 27+jotain

Minulla on mies tulossa mukaan. Olen jo luvannut valmentaa hyvin! :)



Itse olin viime vuonna ystäväni tukihenkilönä ja oli kyllä ihana kokemus! Hänen kanssaan oli jo alusta asti sovittu näin. Kaveri yh odotuksesta saakka. Soitti minulle aamulla(7.30) että aamuyön supistellut mutta ei ole mitään kiirettä ja voin vielä nukkua. Eihän sitä osannut.. Pakkasin tavara mukaan mitä oletin että tarvitsen ja kävin kaupasta jäätelöä ja mehua ja batteryä ja naposteltavaa ja menin kaverille aamukahveille. Kolmeen asti päivällä pelattiin SkiBo:a ja odoteltiin sitten lähdettiin sairaalaan. Passittivat vielä kävelemään ja käytiin ulkona (aurinkokeli) jäätelöllö ja kiivettiin portaat 10krs. saliin. Poika syntyi yöllä n. yksi eli sairaalassa oltiin kuitenkin useampi tunti. Olisi ollut varmasti tosi ikävää ja tylsää yksin odottaa.



Silloin mietin että ryhtyisin itse mukaan Doula -toimintaan, mutta ajattelin että tuntemattoman kanssa olisi mukava että olisi oma kokemus olemassa kuitenkin. Eli jos mies tai ystävä tai äiti ei tunnu sopivalta ottaa mukaan melkein joka kaupungista löytyy myös Doula! Doula on siis synnytystukihenkilö ulkopuolelta. Vapaaehtoinen yleensä kokenut nainen, joka tapaa odottavan äidin normaalista pari kertaa ennen synnytystä ja on synnytyksen tullessa hälytysvalmiudessa ja osallistuu synnytykseen. Yleensä tukihenkilön kanssa tavataan vielä synnytyksen jälkeenkin 1-2 kertaa. http://doulat.vuodatus.net/page/Tietoa esimerkiksi tuosta osoitteesta voi lukea lisää. Näköjään siis ainakin Helsingin ensi- ja turvakotien liitto "välittää" doulia...



Voisi olla ihan hyvä suunnitelma. Eihän kaikki halua omaa miestä saliin tai mies ei halua tulla. Ja ystävistäkin voi olla vaikea löytää sellaista joka olisi valmis synnytykseen mukaan. Vaatii tosiaan työn josta voi ilmoittaa olevansa poissa jne. VAikka varmasti useammassa työpaikassa se sallittaisiin.

Sali ei ole kympissä, mutta käytiin hakemassa vauhtia...



Ja siis monestihan kätilöllä on kaksikin synnytystä hoidettavana niin hän ei pysty olemaan koko ajan synnyttävän äidin kanssa. Vaikuttaisi siltä että Huhtikuussa on salit täynnä ja kätilöillä kiirettä.. Tällöin on mukavaa jos joku on seurana, valmennuksessa sanottiin esim. että kannattaa ottaa esim. kätilöopiskelija mukaan jos tarjoavat. Näin siellä on koko ajan joku, sillä opiskelijat keskittyvät yleensä yhteen kerrallaan. Ja usein hekin ovat jo aika kokeneita.

Moi,



imetysjutuista on täällä puhuttu. Mulla on yksi hyvä imetyskokemus. Odotusaikana tosin olin sitä mieltä, että imetän tasan niin vähän aikaa kuin mahdollista, ehkä kuukauden pari ja sitten lopetan. Koko ajatus inhotti ja tuntui tarpeettomalta,. Sitten kun vauva syntyi,m tuntui ihan mahdottomalta ajatukseltakaan edes miettiä muuta vaihtoehtoa kuin imetystä. Ja kaikki sujuikin tosi hyvin, paitsi että olihan se neiti aika usein rinnalla... oli vähän senluonteinen, että imetys oli ainoa mikä rauhoitti. Ja pitkään, imetin 1 v 9 kk ikään asti. Kasvun kanssa oli jossakin vaiheessa ongelmia, ei tullut riittävästi pituutta mutta ei kyllä kukaan silloin epäillyt maidon riittävyyttä, enkä olisikaan kyllä lisämaitoa antanut, kun ei tyttö olisi suostunut ottamaankaan mistään pullosta kuin hätätapauksessa ja huijattuna. Kasvuongelmatkin olivat lopulta lähinnä lääkärien päässä, mutta kaipa niitä käyriä pitää sitten tuijotella tarkkaan.



Mulla synnytykseen mukaan tulee mies, oli esikoisenkin synnytyksessä. olen kyllä aika itsenäistä tyyppiä enkä tiedä, tarvisinko edes häntä siellä välttämättä. Vuosi sitten keskenmenon ja hätäleikkauksen sun muut hoitelin nekin yksin, tosin silloin ei tietty mun lähtiessä sairaalaan tiedetty, kuinka hengenvaarallisessa tilassa oikeasti olin.

Mies on hiukan helposti panikoivaa sorttia, ja häntä pitää hiukan rauhoitella monesti. Hyvin tunteellinen myös, mikä ei synnytyskivuissa auta, tekee mieli läimäistä, jos tulee jotakin lässyttämään :-D



Mutta onhan se hyvä olla joku mukana vahtimassa, että kaikki menee ok. Voihan olla että joutuu olemaan pitkiäkin aikoja yksin, niin on hyvä, että joku vahtii. Mulla ei ehtinyt aika kovin pitkäksi tulla kun sybnytys käynnistettiin niin sen jälkeen kun supparit alkoivat, ne olivat niin tiheitä, että siinä ei paljon mietitty, mitä tekisi välillä.



Esikoiselle pitää vain saada joku vahti, mun äiti ja isä toki ovat luvanneet jo tulla, mutta asuvat niin kaukana, että jos tulee äkkilähtö, sieltä menee jo pelkkään matkaan melkein 4 tuntia. No, pitänee naapureiden tai lapsen kavereiden vanhempien kanssa sopia jotakin hätäjärjestelyä, jos tarttee keskellä yötä lähteä.



Kätilöopiskelijan minäkin ottaisin ihan mielelläni mukaan synnytykseen, niillä on tosiaan aikaa eri tavalla.

Tipzuli, täällä myös yksi työnarkomaani ja pelottaa ajatus, että töitä on jälkellä enää 5vkoa ja 3 pvää :O! Mutta tietenkin on ihana saada vauva ja sen kera 24/7 työ :D! Odotan sitä innolla ja sitten pitää etsiä vauva-kamuja, joiden kanssa keksiä puuhaa arkipäiville...



Tytsä90. mulle on tullut tuo Perhe-lehti lukuisten muiden lisäksi jo monta vuotta! Mä oon tykännyt siitä lehdestä tosi paljon :D



SF-mitoista, että ainakin mun neuvolakortin takana on taulukko "normaalin" sf-mitan rajoista! Mulla on mennyt koko ajan ihan yläkäyrän ylimmällä raidalla, paitsi viimeksi neuvolalääkärissä kun vauva oli poikittain! Eli asento vaikuttaa myös! Se kuvakin mikä musta on tuolla aiemmin niin siinä vauva on just poikittain :D



äitijaEdwina, mulla on myös univaikeuksia! Vaikea nukahtaa vaikka normaalisti ei ikinä ole ongelmia sen asian kanssa... Mulla alkaa toi inhottava kutina ja ihon kihelmöinti sekä närästys ja issias-vihlonta aina maate mennessä niin ei se uni sitten oikein heti tule... Ja muutenkin nukun vaan pinnallista unta ja herään vähän väliä...



Poguito_Larva, ou mai 21kg - eikä edes turvotusta! No hyvä, että pääset ultraan! Mulla on noussut 12kg (plussaamisesta), mutta turvotus on valtava ja joka puolella kehoa! Eilen oltiin uinahallissa niin se avaimen kumirengas ei mahtunut enää mun nilkan ympärille :O



Aurinko77, mä huomasin myös viime vkolla töissä että kun oli äitiysfarkut jalassa mua särki enempi alaselkää ja alavatsaa, mutta kun oli jättikoon sukkikset ja mekko niin ei särkenyt niin paljoa! Eli kai ne farkut sitten alkaa kiristämään vaikkei ne yhtään tunnu siltä.. Ainoa, että on niissä jo aiemmin ärsyttänyt, kun se mahan päälle tuleva trikoo ei enää riitä ku puoleen mahaan asti :O :D!



minapieni, meillä mies tulee mukaan synnytykseen ehdottomasti! Onneksi esikoinen on jo ekaluokkalainen niin ei haittaa vaikka joutuisi muutaman tunnin yksin olemaan ennen hoitoa :D



mimmuli, zemppiä imetykseen! Mä ainakin imetin esikoista aluksi ihan vähän väliä eikä todellakaan mitään 3h väliä (paitsi ehkä öisin)! Poika oli nimittäin sellanen hätähousu jo syntyessään ettei malttanut tissillä olla kun vartin verran, tänä aikana sai kyllä sen enimmän maidon mutta tissiähän olisi pitänyt enempi imeä jotta maitoa lähtee enempi tulee... Siksi imetin kyllä useimmin! Imetin esikoista 11kk!



Imetyksestä muutenkin vinkki vitonen, että rintakumit on tosi hyvä juttu jos nännit ei kovin ulkonevat ja/tai jos iho menee rikki! Mä käytin rintakumeja kaksi ensimmäistä viikkoa, koska poika oli niin malttamaton ja kun ei heti saanut otetta alkoi raivoamaan... Tissit kun olivat niin jättiläis-turvonneet, kun maito nousi ekoina päivinä :O! Maidon tulo sitten tasoittui ja nännit venyivät, joten oli helppo lopettaa rintakumien käyttö!



Toinen vinkki imetykseen... Tai vinkki ja vinkki, mutta näin siis meillä... Eli esikoisen imetys lähti hyvin käyntiin eikä lisämaitoa tarvittu! Neuvolassa ja lehdissä hirveästi varoiteltiin, että vauvalle ei saa antaa pulloa kosta muuten lapsi ei suostu enää imemään tissiä... Noh tiedä tuosta sitten... Mutta kun meillä poika oli kuukauden ajattelin, että uskallan nyt kokeilla pulloa ekan kerran ja silloin hyvin joi pienen määrän! Seuraavan kerran annoin kun vauva oli 3kk, eikä enää suostunutkaan syömään pullosta! Eikä lukuisista yrityksistä oppinut koskaan syömään pullosta, siksi imetin 11kk ja sitten alkoi juomaan nokkamukista (tai tietenkin siitä joi vettä jo aiemmin)! No eihän siinä mitään, mutta olin "aika" kiinni vauvassa enkä voinut minnekään mennä ilman vauvaa... Ja ehkä yöt eivät ois olleet niin rikkinäisiä jos pikkusen masun ois saanut kunnolla täyteen vellistä iltaisin... Poika söi kyllä puuroa joka ilta, mutta ei se sitä suostunut syömään niin paljoa... Ja isähän jäi sitten aika ulkopuolelle myös, kun ei niitä kahden kovin pitkäksi aikaa voinut jättää! Helpottihan tietenkin sitten kun kiinteet tuli mukaan, että enhän mä nyt sitten enää montaa kertaa päivässä imettänyt...



Mutta tällä kertaa, tai no vaikea mennä sanomaan, mutta katsotaan jos imetys lähtee kunnolla sujumaan niin yritän että isä sais antaa säännöllisesti pulloa, jotta vauva oppisi siihen myös... Eihän sitä tiedä vaikka joutuisin jollekin lääkekuurille ja lopettamaan imetyksen... Haluan tietenkin ehdottomasti imettää mahdollisimman pitkään, onhan se helppoa kaikin puolin :D



Kelasta, että tosissaan paperit on mennyt kelaan jo ennen joulua eikä päätöstä ole vieläkään tehty... Soittelin sinne ja sanoivat, että voi mennä 4-5 viikkoakin :O! Okei juuh, mutta mulla alkaa äitiysloma reilun 5vkon päästä, että ihan kiva jos sais kohta päätöksen :D..



JA IHANAA, ostettiin vaunut! Oikein suuroperaatio tuli niiden "parhaimpien" etsinnöistä ja lopulta löydettiin ne! Bugaboon Cameleonit :D JEEE!



Rauhallista sunnuntaita kaikille :)



fantasy 29+3/30+3

Maanantaita!



Omppulin äiti: oletko ollut yhteyksissä Kelaan ja saanut mystisesti kadonneen hakemusasian setvittyä? Hih, sä olet hyvin varautunut, kun olet ehtinyt jo kaikki pakata valmiiksi sairaalaa varten!



Caretta: koita huilailla! Joo, tuo saikkuasia on vähän kinkkinen, koska ihan jees ettei tarvi terveyden uhalla rehkiä töissä, mutta sit se raha…



ÄitijaEdwina: juu, yölliset valvoskelut tuttuja myös täällä… Ei oo kivaa ei… Mulla käy usein niin, että yöllisen vessareissun jälkeen on jotenkin niin virkistynyt, ettei uni tule. Mulla valvomisaika yleensä noin klo 3-5. Edellisessä raskaudessa kun olin viel opiskelija, niin luin sit tentteihin noina yön pimeinä tunteina. Nyt yritän vaan nukahtaa, vaikka olis vissiin järkevämpää nousta ylös ja tehdä jotain (ikkuna auki, muutama voimisteluliike yms. mitä näitä nukahtamisjuttuja onkaan) kuin kiroilla siellä sängyn pohjalla. Onneks joka yö ei tarvi valvoa, viime yönä en käynyt veskissä kertaakaan (ihme!) ja nukuin suht ok kellon soittoon saakka.



Marika79: toivottavasti auto tuli takaisin entistä ehompana! Mä katoin netistä siitä laskurista Kelan sivuilta, koska loma alkaa.



Jennu1: onneksi olkoon hyvistä koetuloksista!! Siis sun nlatäti on kyl ihan pimee!!



Hanna1983: voi räkä sokereiden kanssa! Oletko saanut arvot kohenemaan ruokavaliolla?



Poguito_Larva: sulla on tullut painoa ihan kivasti! Mulla ei oo mitattu sf-mittaa viel kertaakaan, mutta luulen että yläkäyrillä mennään… Mikä oli ultran tulos?



Tytsä90: höh, mälsää että lekuri oli kovakourainen. Oliko niin, että olet kaupungin asuntojonossa? Onko sieltä tullut mitään ehdotuksiakaan?



Imetyksestä: imetin esikoista noin 11 kk (täysimetys noin 5 kk, sitten hiljalleen kiinteitä). Alku oli kyllä todella takkuista, en olisi ikinä uskonut, että niin ”päivänselvä” asia voi olla niin hankalaa. Ongelmana mulla oli epäsopivat nännit ja pieni vauva, joka ei saanut kunnon otetta. Sairaalassa annettiin lisämaitoa pullosta, istuin ”maitohuoneessa” rintapumpun ääressä ikuisuuksia ja kokeilin ties mitä. Rintakumien kanssa homma sit vihdoin lähti kulkemaan ja päätin, että niitä max 1 kk sitten sujuttava ilman. Yksi takapakki tuli, kun eräänä yönä neiti kieltäytyi tissistä kokonaan ja oli pakko pumpata ja antaa pullosta. Muutoinkin tein sitten niin, että sen jlk kun vauva oli saanut mahansa täyteen pumppasin molemmat rinnat tyhjiksi ja laitoin maidot pakkaseen (myöhempää käyttöä varten eli heitin ne sit vuoden päästä viemäriin…). Kyllä se siitä sitten lähti, mutta oli kyl tosi hankalaa. Niin, ja aluksi vauva oli koko ajan tissillä. Tuntui, että ei muuta tehnytkään kuin istuin sohvalla ja imetin ekat kuukaudet.



Fantasy: mulla kävi samalla lailla tuon imetys vs. pullo kanssa… Eli ihan aluksi otti pulloa mutta sit just jotain 3 kk iässä ei enää kelvannutkaan… Ja siinä sit oltiin… Mä palasin kuitenkin koulun penkille (ei ollu läsnäolopakkoa, joten en siel ihan joka pvä käynyt, mutta aloitin myös työharjoittelun osa-aikaisesti muutama kk myöhemmin…) kun neiti oli noin 8 kk (mies jäi kesälomille ja isäkuukaudelle) ja sit se imetys luonnollisesti väheni ja pullo alkoi kelpaamaan. Yöimetyksetkin lopetin sitten kun vaavi oli 11 kk. Tämähän ei sit meillä lopettanut yöheräilyä kuitenkaan :-D



Omaa napaa: huomenna eka lekuri, jee! Saas nähdä mikä valelääkäri siel on… Kesällä kun kävin kipeän esikoisen kanssa siel arvauskeskuksessa lekurilla, niin ei todella tiennyt mistään mitään. Soittelivat sit apteekista sille, että mikä on homman nimi. Nyt kyllä eri tohtori.



Aloitin uuden harrastuksenkin näin raskauden kunniaksi, nimittäin äitiysjoogan! La olin ekan kerran tunnilla ja oli kyllä ihanaa. Vähän arvelutti muutama liike, kun tuli fiilis että menee ”pera” ihan runttuun, mutta luotan kyl siihen ohjaajaan. Ja oli hassua olla tunnilla, jossa kaikilla oli pienempi tai suurempi masu :-D



Nyt pitäisi saikun jälkeen keskittyä työntekoon, ei mikään helppo rasti kun ei tähänkään mennes ole motivaatioo ollut. Multa pitäis poistaa netti koneelta kokonaan!!!!



Jaksamista kaikille!!



T: Miukkis rv 27?

Uusi viikko, uudet kujeet! :-D



Miukkis07, joo olen siis kaupungin asuntojonossa, mutta haen myöskin VVO:lta ja SATO:lta. Ja mistään ei ole toistaiseksi kuulunut mitään, vaikka hakemukset ovat heillä olleet kaksi kuukautta. Jotenkin on toivo mennyt sen suhteen, että pääsisin helmikuussa muuttamaan, mutta toivottavasti sitten edes maaliskuussa!



Fantasy, siis mullakin on nyt kestänyt neljä viikkoa tuon Kelan päätöksen kanssa.. Ei siis ole päätöstä tullut. Näen kyllä netistä, että he ovat hakemukseni saaneet, mutta enpä tiedä kauan vielä menee, että päätöksen tekisivät. Mutta en oo varma, sanoitko, että sulla on koko hakemus kadoksissa, vai?



Meillä tulee ehdottomasti mies synnytykseen mukaan. =) Tai eiköhän tule. Ei kauheasti olla tulevasta koitoksesta kyllä vielä puhuttu, mutta eiköhän se kestä sen synnytyksen. Tai siis sen katsomisen. :D



Viime yönä vauva möyri melkoisesti tulla mahassa. :-D Luulin jo, että se tulee melkein mahasta läpi. Hauska veijari.



Tänään sitten sinne Ikeaan, kunhan pikkusiskoseni tulee töistä, eli monta tuntia on vielä odottelua. Mutta äitin kanssa aiotaan lajitella mun ja siskon pehmolelut, että saan sitten omani vietyä joku päivä pois.. Nykyisessä asunnossa kun mulla on vaan ne ihanimmat ja tärkeimmät pehmolelut mukana.



Mutta hyvää viikkoa kaikille! Voikaa hyvin.



Me ja Murmeli rv 26+6 (jee, huomenna poksuu viikot)



Muoks. Hirveetä tää kun melkein kokoajan närästää ://

Tytsä90: Olit tuosta rinnoista tulevasta nesteestä kysellyt. Itsehän ummikkona kyselin samaa viime viikolla, kun huomasin, että jotain kirkasta/ valkeaa/ kellertävää rinnoista tuli. Esimaitoa se muiden kokemuksien mukaan oli ja monilla täällä on sitä alkanut jo tulla tai tullut pidemmän aikaa. Itsellä rajoittui kanssa siihen, kun rintojani tutkiskelin ja liika näpelöin. ;D Että normaalia siis, mutta niin uutta ja ihmeellistä toki näin ensikertalaiselle. =)



ON: Täällä on viikko lähtenyt hieman jännittyneesti liikenteeseen, kun supistuksia on tullut mielestäni enemmän kuin aiemmin ja ovat kestäneet pidempään. Tuntuu, että jo pienestä rasituksesta tai esim. kumartumisesta voi alkaa supistaa. Neuvolalääkärissä oli kolme viikkoa sitten kaikki ok, mutta olen miettinyt, että miten nopeasti tilanne voi muuttua ja supistukset vaikuttaa kohdunsuuhun?



Tänään säikäytti myös suihkuun mennessä. Menin suihkuun vessassa käytyäni ja j otin pyykit telineestä pois. Reisillä alkoi valua jotain ja ihmettelin, että mitä hittoa nyt! Jotain kirkasta se oli. Säikähdin tietysti, että lapsivedetkö tässä menee vai mitä ihmettä. Tilanne kyllä tasaantu nopeasti ja sitä jotain paljoa tullut.. Mutta tottakai huolestuttaa. Mulla on jotenkin muutenkin koko ajan sellainen olo, ettei tämä tulokas aio täyttä aikaa kohdussa viettää. En tiedä, mistä johtuu.



Pitää neuvolassa perjantaina avautua, vaikka tuleekin aina ole, ettei terkkarilla ole aikaa tai mielenkiintoa oikeasti...



-Orkidea ja Kuutti 28+4-

Nyt on tullu mullakin pitkä tauko sitten viime kirjottelun, mutta ajattelin että josko olis jo korkea aika antaa itsestään elonmerkkejä.



Esimaitoa pukkas muuten eilen illalla jo multakin! Ettei se joku neste ennen suihkuun menoa voinut olla Orkidea valkovuotoa? Mulla on ainakin ollut valkovuoto oikein todella paljon runsaampaa koko raskausajan kuin normitilassa ikinä ja neuvolalääkäri sanoi sen yleensä lisääntyvän loppuraskautta kohden. Itelläni se on myös "litkumpaa" tässä tilassa ja ajoittuu yleensä nimenomaan aamuihin.



Mä en pääse tapaamiseen, kun oon töissä siihen aikaan. Mutta mulla on enää 3,5 vkoa töitä, sitten loppuu työsuhde eli ehdin "lomailla" pari viikkoa ennen äitiysloman alkamista (1.3.).



Kyllä on alkanut täälläkin jo kauhistuttamaan synnytysasiat ja etenkin se, että jos joku meneekin vielä mönkään tai jotain. Oon käynyt nyt uimassa matkaa, kun se on tuntunut mukavalta treeniltä tehdä ja lääkärikin sitä selkäkipujen takia suositteli. Mutta mietin Orkidean tavoin sitä kohdunsuun tilanteen muuttumista yms. Ei mulla nyt oo ollu supisteluita mutta tulehdusjuttuja ja sellasia mietiskelin. Mutta ehkä vaan uin niin kauan kun tuntuu OK:lta.

Heippa!



Kommentoitavaa olisi ihan kamalasti, mutta olen jälleen työmatkalla ja ehdin vain nopeasti kirjoittamaan tässä välissä. Täytyy palata muihin asioihin tuonnempana...



Eli perjantaista. Edelleen olen tulossa. Mutta tosiaan sillä varauksella; että mulla on sokerirasitus aamulla. Jos tulee ihan kamala olo, niin sitten en varmaan pääse, mutta yritän saada pikaisesti sen jälkeen jotain purtavaa, niin ehkä se siitä. Koitan myôs ehtiä klo 11.30 paikalle ja toivottavasti bongaan teidät sieltä sitten.



Nyt on kiirehdittävä eteenpâin taas!



Mukavaa viikkoa!



Pola 27+1

Noomi: Niin mäkin asian loppupeleissä ajattelin, että valkovuotoa sen täyty olla. Mullakin on ollut valkovuoto runsasta, mutta ei noin mahdottoman nestemäistä vaan paksumpaa. Tuntu vaan jotenkin hullulta, kun siinä seisoin, että mitä kummaa...



Uusia vaivoja taas saldoon: häpyluun ja häntäluun kipuja. Mä ratkean kohta...=/



-Orkidea ja Kuutti-

Enpä tiennytkään että jo tässä vaiheessa voi tulla nestettä rinnoista, hmmm, odotanpa ihmeissäni kun se tapahtuu!



Voihan rähmä, saksalainen nettikauppa, josta ostin yhdistelmävaunumme ilmoitti tänään, että valitsemani kangaskuosi on myyty loppuun. Todellakin harmi, sillä se oli hauskan erilainen. Noh, he tarjoutuivat lähettämään sen sijaan saman mallin, jolla on vain nykyään eri nimi ja sitä myydään kalliimpana. Tiedän, sillä Lastenturvan myyjä paljasti tämän, kun olimme vertailemassa merkin eri malleja!

Tärkeintä että saamme kuitenkin toimivat vaunut, kun meillä ei ole muita vaihtoehtoja - tämä on markkinoiden kapein ja meillä mahdottoman ahdas hissin oviaukko.



Muuten menee ihan mukavasti - maha paisuu ja suurempia kipuja tai mielialamuutoksia ei ole ilmaantunut. Niitä odotellessa!



Hyviä vointeja kaikille :)