Lue keskustelun säännöt.
Pakolliset kielet koulussa ja erilaisten perheiden erilaiset tarpeet
01.01.2010 |
Tiedän, että on lapsellista kitistä pakkoruotsista, mutta harmittaa niin yhden tutun tilanne, kun lapsi on asunut pienenä ulkomailla ja osaa tätä kieltä pikkuisen. Olisi siis luontevaa aloittaa tällä kielellä A-kielenä ja sellainen koulu jopa kotikaupungista löytyy. Mutta mutta, jos lapsi ei olekaan kielellisesti niin hyvä ja motivoitunut, että jaksaa kolmen vieraan kielen opinnot? Sehän pitää käytännössä päättää tässä vaiheessa, koska englanti on nykypäivänä niin tarpeellinen, että se pitää ottaa sitten toisena kielenä ja sitten tulee pakolla tuo kirottu ruotsi. Tosi inhottava tilanne.
Kommentit (48)
Kolme kieltä ei ole ylivoimaista siltikään. Pitkä saksa ja ruotsihan tukevat toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka se olisikin vapaaehtoista
ruotsin opettajille, jotka ovat virkasuhteessa? Varmaan pitäisi tehdä joku ihme vippastemppu, jolla heidät vain hetkessä julistettaisiin päteviksi muiden kielten opettajiksi. Toisaalta tässä maassa opetuksen laatu on niin surkeaa, että ehkä tämä järjestely olisi ihan jees.
ole koskaan kielet sekoittuneet, ainakaan mitenkaan peruuttamattomasti. Tottakai joskus on tullut ja tulee vaaran kielen sanoja mieleen, mutta ei niin, etta ei olisi pystynyt erottamaan kahta kielta ja niiden rakennetta toisistaan.
oppivat lisäkielenkin nopsaan.
Häh? No ei kai sentään. Jos ekan vieraan kielen on oppinut ulkomailla, niin eihän se mitään takaa, että "kirjasta" oppii helposti muita kieliä?
useamman samaan kieliryhmaan kuuluvan kielen, uudet kielet eivat enaa hirveasti rasita.
Sinulla ehkä näin, mutta ei sitä voi yleistää. Oma kokemukseni taas on se, että ruotsi ja saksa sekoittivat toisiaan, eivätkä tukeneet.
Kielten opettajilla on yleensä pätevyys kahden kielen opettamiseen. Eli jakamalla koulun/kaupungin sisällä tunteja uudelleen opettajien kesken päästäisiin jo aika pitkälle...
Ja kyllähän kehruukoneiden myötä ihmisillä väheni työt, mutta kehitys kehittyy... Ei mielestäni opettajien työllistymistä voida käyttää tekosyynä tällaisessa asiassa. Siis jos ei mitään muuta perustetta enää pakkoruotsille ole.
ole koskaan kielet sekoittuneet, ainakaan mitenkaan peruuttamattomasti. Tottakai joskus on tullut ja tulee vaaran kielen sanoja mieleen, mutta ei niin, etta ei olisi pystynyt erottamaan kahta kielta ja niiden rakennetta toisistaan.
Tämähän se ongelma onkin, kun jossain kouluvirastossa/hallituksessa tms. kieliopinnoista päättävät ne, jotka itse ovat kielissä lahjakkaita kuten sinä! Pitäisi nähdä tilanne tavallisten ja tavallista heikompienkin oppilaiden kannalta. Minä väitän edelleen, että monelle kolme kieltä on liikaa! Miksi ei-lahjakkailta rajataan mahdollisuus opiskella sellaista kieltä, jota itse haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että kolme kieltä on paljon?? Omaan kokemukseesi?
Ei ruotsin kielen opiskelu loppuisi mihinkään vaikka se olisikin vapaaehtoista
ruotsin opettajille, jotka ovat virkasuhteessa? Varmaan pitäisi tehdä joku ihme vippastemppu, jolla heidät vain hetkessä julistettaisiin päteviksi muiden kielten opettajiksi. Toisaalta tässä maassa opetuksen laatu on niin surkeaa, että ehkä tämä järjestely olisi ihan jees.
Ainakin omassa kotikaupungissa loppuisi kuin seinään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin omassa kotikaupungissa loppuisi kuin seinään.
Olen jostain lukenut, että 1/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsia. Kai sitten ainakin tämä yksi kolmannes pakottaisi lapsensa lukemaan ruotsia, vaikka se olisi vapaaehtoinen?
että kolme kieltä on paljon?? Omaan kokemukseesi?
Perustuu mm. seuraaviin mututietoihin:
Itse olen lukenut kolmea kieltä, mutta käytännössä ruotsi ja saksa ovat niin heikkoja, että niillä pärjää turistina, mutta ei muuta. Jos nyt saisin päättää, niin olisin halunnut panostaa pelkkään saksaan (ja englantiin siis). Mieluummin kaksi vahvaa kieltä kuin yksi vahva ja kaksi heikkoa.
Oppilaiden ruotsin taito on keskimäärin surkea, monen vuoden opiskelusta huolimatta. Moni ei ansaitsisi hyväksyttyä, mutta käytännössä saavat armosta vitosen.
Kolmannen kielen valitsee enää hyvin pieni osa oppilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kaiken koulussa pitäisi mennä teidän ehdoillanne??
ja englannin opiskelun jaksoin vielä hyvin. Mutta kun tuli 7. luokalla vielä ruotsi, niin sekoitin usein kokeissa ruotsin ja saksan sanoja. Jätin saksan pois kun en jaksanut kolmen kielen opiskelua, kun sen järjestäminen tuntui muutenkin olevan ongelma yläasteellani.
Harmittaa kyllä, kun isovanhemmatkin asuivat Saksassa ja siellä tuli usein käytyä.
Ruotsia en silti osaa edelleenkään kuin muutaman hassun lauseen, ei ollut mitään motivaatiota opiskella sitä kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli on ihan sama mitkä ihmisten tarpeet ovat, opetussuunnitelmat laaditaan ihan muilla perusteilla. Jos oppilaiden tarpeitten mukaan mentäisiin, olisi koulu hyvin erilainen kuin se nykyään on. On täysin loogista, että siellä opiskellaan aineita, joista ei ole juuri hyötyä.
Miksi kaiken koulussa pitäisi mennä teidän ehdoillanne??
On muitakin lahjoja kuin kielelliset lahjakkuudet. Jos haluaisin olla ilkeä, niin voisin sanoa, että kielen opettelu on vain ulkolukua ja esim. matematiikka vaatii oikeaa älykkyyttä. Mutta en sano, kun olen niin kiltti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli on ihan sama mitkä ihmisten tarpeet ovat, opetussuunnitelmat laaditaan ihan muilla perusteilla. Jos oppilaiden tarpeitten mukaan mentäisiin, olisi koulu hyvin erilainen kuin se nykyään on. On täysin loogista, että siellä opiskellaan aineita, joista ei ole juuri hyötyä.
Olikohan tämä sarkamismia vai olitko ihan tosissaan?
Kylläpä kai koulun tarkoitus on opettaa hyödyllisiä asioita. Monet aineet ovat universaaleja aineita (esim. matematiikka, biologia), joita opiskellaan kaikkialla. Kieliä on sen sijaan niin monia maailmassa, että ne kielet, mitä opetellaan, pitäisi perustua tarpeellisuuteen. Miksi perhe ei saisi olla vaikutamassa siihen?
jos lapsen motivaatio ja jaksaminen ei riitä, niin ruotsin voi jättää pois ja jatkaa pelkällä englannilla. Ruotsin voi sitten "aloittaa uudestaan" seiskaluokalla B-kielenä.
jos lapsen motivaatio ja jaksaminen ei riitä, niin ruotsin voi jättää pois ja jatkaa pelkällä englannilla. Ruotsin voi sitten "aloittaa uudestaan" seiskaluokalla B-kielenä.
Mutta ajatus oli, että A-kielenä ottaisi jonkin muun kielen. Ja että ruotsin voisi jättää kokonaan pois, jos kolme kieltä tuntuu liian raskaalta. Nykymallissa pitää se A-kieli jättää sitten pois, kuten kävi kommentin nro 36 kirjoittajalle. Sikäli tosi surullista, kun hänellä olisi ollut oikeasti tarvetta saksalle.
te pipipaat haluatte panostaa johonkin Saksan opiskeluun? Saksa haisee ja on likainen ja taynna alemman alykkyysosamaaran omaavia ihmisen kaltaisia sikoja, joilla ei ole mitaan kiinnostusta kommunikoida ulkkareiden kanssa. He ovat yrittaneet valloittaa maailman kahdesti ja kolmas aalto on suunnitteilla salakavalan kierratysohjelman turvin. Antaa saksalaisten hometua itse omaan paskaansa se on niille ihan oikein.
t. saksassa liian kauan asunut, nyt vapaa!
kun et ole viitsinyt edes ulkolukea ja oppia niitä kieliä.
Kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus on muuten yleensä samassa päässä. Ei ne poissulje toisiaan, päinvastoin.
kun et ole viitsinyt edes ulkolukea ja oppia niitä kieliä.
Kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus on muuten yleensä samassa päässä. Ei ne poissulje toisiaan, päinvastoin.
Miksi sinun on niin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät ole kielellisesti lahjakkaita, mutta voivat muuten olla ihan fiksuja ja hyviä tyyppejä?
Ihan oikeasti, jos tuntisit "tavallista" koulumaailmaa, niin tietäisit, että kaikki eivät todellakaan ole kielissä lahjakkaita. Eikä kyse ole pelkästään laiskuudesta. Hienoa, että sinä ja lapsesi olette hyviä kielissä, ja toki pitää antaa mahdollisuus opiskella vaikka kymmentä kieltä, jos intoa riittää. Mutta monelle kolme vierasta kieltä on todella raskas työ. Ja on kohtuutonta, että asia pitäisi päättää jo 3. luokalta. Jos "kielipää" ei riitä, niin pitäisi saada keskittyä vähempään kielimäärään rauhassa. Koulussa on muitakin aineita kuin kielet.