Lue keskustelun säännöt.
Vieraskieliset nimet suomalaisilla lapsilla huvittaa :)
17.12.2009 |
Keskustelupalstoilla kysellään mahdollisimman erikoisia ja harvinaisia nimiä lapselle..
Ja mm. hesarin vauva/syntyneet- palstalla on mitä kummallisimpia vieraskielisiä nimi-hässäköitä ja multa tulee aina nauru, kun sukunimi on kuitenkin ihan suomalainen ja vähän "tönkkö" parhaillaan kolmen vieraskielisen etunimen perässä :)
Meillä oli ristiäiset hetki sitten ja itse valitsimme vauvalle nimen, joka on suomalainen, koska suomalaisia olemme, tutkimme nimen historian/synnyn nimikirjoista, pyrimme antamaan vauvaa parhaiten kuvaavan ja hänen persoonaansa sopivan nimen, nimellä on merkitys (nimi on isoisäni isän ruotsinkielinen nimi, me halusimme antaa samasta suomi-version), nimi on ulkomaalaisellekin helppo ääntää, koska todennäköistä on, että lapsestammekin tulee korkeasti koulutettu ja kenties opiskelee/työskentelee myös ulkomailla..
Minua kiinnostaakin, mikä saa ihmiset nimeämään lapsensa erikoisella vieraskielisellä nimellä, siis olettaen, että ei ole mitään kytköksiä ulkomaille, mistä nimi "periytyisi"..
Kommentit (102)
Meillä on täysin suomenkielinen sukunimi, vaikka harvinainen onkin. Sukunimemme ei kuitenkaan kerro sitä totuutta, että osa isovanhemmista on ulkomailta Suomeen muuttaneita. Lapsillamme on "ulkomaiset" etunimet, kaikki sukujen vanhojen nimiä, mutta sukunimi suomalainen. Kivat sulle, jos sua niin naurattaa, että olemme antaneet muka erikoiset nimet lapsillemme. Älä siis usko kaikkea ensisilmäyksellä, kun Hesarin ilmoituksia luet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimesi on varmaan Maijja...
"Minulla hebralainen etunimi"
sukunimi on varmaan Sydänmaanlakka, tai jotain.
Ihmiset saavat hupinsa muustakin kun toisten ihmisten lasten nimista!! Annoimme kansainvalisen nimen, joka on helppo aantaa suomeksikin. Nyt asumme ulkomailla ja olen NIIIIIN tyytyvainen etta annoimme jonkun muun kuin yrjanan tai marjatan. Taalla on kavereita joka puolelta maailmaa ja en ole kertaakaan tormannyt tallaiseen typeraan keskusteluun siita miten joku nimi on parempi kuin joku muu. Paaasia etta olet aamulehtea lukiessasi tyytyvainen oman lapsesi nimeen!! Get a life!!
ja hyvin suomalaisia. meilla (ja varmaan kaikilla muillakin) on vanha suku niita taynna. karjalaisia kaikki, abraham s 1735). elisabeth n (s. 1814), petter (1775), David 1822, Daniel 1805 hieno on Catharina Karjalatar s. 1713. aivan ihania, tykkaan jos nama juhlalliset nimet tulevat taas kayttoon. voihan niita sitten lyhentaa arkikieleen jos haluaa
Itse olen syntynyt vuonna -82 ja minun ala-aste aikanani ei ollut ainuttakaan "Eric Jack Damien Virtasta", tämä ilmiö antaa ulkomaisia nimiä suomi-lapsille alkoi muistaaksenin silloin kunm kauniit ja rohkeat oli Suomessa todella suosittu..sitten taisikin olla hiljainen ajan jakso ja nyt taas tuntuu, että vain 1/3 vauvoista saa suomenkielisen nimen.
Meidän tuttavissamme ei ole ainuttakaan noin erikoisesti nimettyä, toki tutuissamme on paljon suomenruotsalaisia ja heillä on tietenkin ruotsalaiset etunimet.
Enkä siis todellakaan arvostele teidän valintojanne, minulle on aivan sama, vaikka laittaisitte etunimet kiinan kielellä, mutta itseä nolottaisi esim.julkisilla paikoilla huudella lasta selvästi vieraskielisellä nimellä, ilman, että perheessämme olisi ainuttakaan ulkosuomalaista.
Minun kaukaista sukuani on paljon Canadassa ja huvitti kun eräs sikäläinen sukulaiseni halusi lasta nimetessään kunnioittaa juuriaan ja tytöstä tuli Tyyne Kyllikki :D ei ehkä kuulosta siellä päin hauskalta, mutta täällä päin kylläkin.
Samoin teillä jotka annatte vieraskielisiä nimiä voi käydä noin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hyvin suomalaisia. meilla (ja varmaan kaikilla muillakin) on vanha suku niita taynna. karjalaisia kaikki, abraham s 1735). elisabeth n (s. 1814), petter (1775), David 1822, Daniel 1805 hieno on Catharina Karjalatar s. 1713. aivan ihania, tykkaan jos nama juhlalliset nimet tulevat taas kayttoon. voihan niita sitten lyhentaa arkikieleen jos haluaa
..ihan kuten Aslankin. Kunhan nyt sukunimeen edes kutakuinkin sopii. Ja huomatkaa, että suomessa lapsensa sukunimeksi voi valita äidin tai isän sukunimen, joten siihen suuntaan löytyy pikkuisen valinnanvaraa useimmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, joilla on esimerkiksi supisuomalainen etunimi. Tervetuloa globaaliin maailmaan, jossa on tosin jo muutettu ja matkusteltu satoja vuosia, mm. täältä Suomesta sinne Amerikkaan, jossa nyt jälkipolvet valitsevat lapsilleen suomalaisien isoisovanhempien nimiä.
En kauhistele, on jokaisen oma asia millaisia nimiä lapselleen antaa, mutta olen vain kiinnostunut miksi, eli onko se erikoisuuden tavoittelu ainoa juttu, entä yksilöllisyys ja perinteet?
Miettipääkä esim.mikäli joku jenkki laittaisi perinteikkään suomi-nimen etunimeksi ja sukunimi olisi paikallinen, ihan yhtä huvittavan kuuloinen nimi se olisi :)
Itse olen syntynyt vuonna -82 ja minun ala-aste aikanani ei ollut ainuttakaan "Eric Jack Damien Virtasta", tämä ilmiö antaa ulkomaisia nimiä suomi-lapsille alkoi muistaaksenin silloin kunm kauniit ja rohkeat oli Suomessa todella suosittu..sitten taisikin olla hiljainen ajan jakso ja nyt taas tuntuu, että vain 1/3 vauvoista saa suomenkielisen nimen.
Meidän tuttavissamme ei ole ainuttakaan noin erikoisesti nimettyä, toki tutuissamme on paljon suomenruotsalaisia ja heillä on tietenkin ruotsalaiset etunimet.
Enkä siis todellakaan arvostele teidän valintojanne, minulle on aivan sama, vaikka laittaisitte etunimet kiinan kielellä, mutta itseä nolottaisi esim.julkisilla paikoilla huudella lasta selvästi vieraskielisellä nimellä, ilman, että perheessämme olisi ainuttakaan ulkosuomalaista.
Minun kaukaista sukuani on paljon Canadassa ja huvitti kun eräs sikäläinen sukulaiseni halusi lasta nimetessään kunnioittaa juuriaan ja tytöstä tuli Tyyne Kyllikki :D ei ehkä kuulosta siellä päin hauskalta, mutta täällä päin kylläkin.
Samoin teillä jotka annatte vieraskielisiä nimiä voi käydä noin :)
Niin pakko huomauttaa, että Canada on kyllä suomeksi Kanada... ;-) Tosi on että moni vieraskielinen nimi kuulostaa toisessa kontekstissa hassulta, esim. Suomessakin joskus kaytetty Kevin (joka on myos Saksassa todella suosittu) leimaa kylla kantajansa ainakin Britanniassa alempaan sosiaaliluokkaan. Mutta toisaalta mitäpä siitä? Kaikista nimistä voi löytää ikäviä puolia eri konteksteissa. Minun lapseni nimi on täälläkin paljon tusinatavarana parjattu Emilia, joka taas Saksassa on mitä klassisin ja jopa melko harvinainen nimi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...nimi on ulkomaalaisellekin helppo ääntää, koska todennäköistä on, että lapsestammekin tulee korkeasti koulutettu ja kenties opiskelee/työskentelee myös ulkomailla..
, ei väliä onko se suomalaisesta historiasta , mutta luonto nimi ehdottomasti suomalainen ja olen nimeen hyvin tyytyväinen ja ylpeä ja sopii lapselleni täydellisesti ja kuvaa häntä hyvin !
viis muiden mielipiteistä ! ja aion kertoa myös lapselleni ettei nimessä ole mitään huonoa ja sillä ei ihmis arvoa mitata ja ettei saa tuomita ulkonäön uskonnon ja nimen perusteella ihmistä.
Ne toisin ajatteleva lapselliset kiusamieliset vanhemmat opettaa rumat tavat myös omille lapsilleen, joten tietää mihin päin katsoa kun niihin törmää leikkipuistossa....
öhöm...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mistäköhän ne prisman kassalla olevat tietäisi ettei sulla oo sukujuuret ulkomailla? Ja jos jollain "virtasella" on hassu nimi niin mistä sä tiedät ettei sillä voisi olla vaikka uruqualaiset sukujuuret? Musta on tylsää jos kaikilla on samasta muotista olevat nimet!
itseä nolottaisi esim.julkisilla paikoilla huudella lasta selvästi vieraskielisellä nimellä, ilman, että perheessämme olisi ainuttakaan ulkosuomalaista.
Korjasitkin ihan oikein, että suomenmielisyys alkoi jo 1800-luvulla. Myös papeilla on ollut suuri valta. Ovat muuttuneet niin etu- kuin sukunimetkin papin (työ)tarmon mukaan.
Itse asun ulkomailla. Käytän sitä nimeäni, joka on kaikista kansainvälisin. Välillä sekin tuottaa vähän tuskaa, tavaaminen lähinnä.
Viisaita ovat vanhemmat, jotka antavat lapselle nimen myös tulevaisuutta silmällä pitäen.
Mia on nimenä aika jännä. En koskaan Suomessa ollessa tajunnut, kuinka kansainvälinen se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läpeensäsuomalaisten nen-aatelisten jälkikasvulleen antamat erikoisen hianot ja mielellään ulgomaangieliset nimet. Koska voihan olla että perhe tekee risteilyn Tallinnaan joskus, jolloin on hyvä varautua kansainvälisyyteen. Ja silti 99% todennäköisyydellä LeBaron Ridge Maximilian jää autonasentajaksi Haminaan ja nai neidon Neuvottomasta.
mieheni on ulkomaalainen ja sukunimemme on todella eksoottinen On siis typerän kuuloista ja mammat saavat tyrskiä aamukahvinsa Hesaria lukiessaan, kun lapsilla on kuitenkin suomalaiset etunimet.
Hupinsa ja ihmetyksensä kullakin.
silloin kuin molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja suomenkielisiä.
no meillä on ruotsinkielinen sukunimi (ollaan kuitenkin ihan suomalaisia), sukunimi on tyyliin Blomster. Lapsen etunimi on Alexander syystä että sopii ainakin meidän mielestä paremmin tuohon sukunimeen, kuin mitä sopisi suomalaisittain kirjoitettu Aleksanteri. Toinen ja kolmas nimi sitten ihan perinteisiä suomalaisia miehen nimiä, mutta kuitenkin atu- ja sukunimeen sopivia. Ja nuo toiset nimet tulevat suvusta. Meillä vanhemmilla suomalaiset nimet. Tämäkin siis sinun mielestä tyhmää?
Musta tuntuu, ettei ap:n lapsi tule ulkomailla opiskelemaan;) Minusta on hupaisaa ajatella, millaisista asioista jotkut saa mielihyvää ;)
Voisi oikeasti hankkia elämän.
Mikä nimi etu- tai suku- on alunperin täysin suomalainen? Kaikkihan ne on jossain vaiheessa tänne jostakin muualta napattu. Erittäin harvassa on sanat ja nimet, jotka ovat täysin suomenkielisiä, joissa ei ole mitään kaikua muualta. Ihmisillä on erilaisia motiiveja antaa nimiä. Virossa, Latviassa jne maissa on samankaltaisia sukunimiä kuin Suomessa ja silti eksoottisen kuuloisia etunimiä. Nimi voi kertoa muustakin kuin suvun historiasta.
mistäköhän ne prisman kassalla olevat tietäisi ettei sulla oo sukujuuret ulkomailla? Ja jos jollain "virtasella" on hassu nimi niin mistä sä tiedät ettei sillä voisi olla vaikka uruqualaiset sukujuuret? Musta on tylsää jos kaikilla on samasta muotista olevat nimet!
itseä nolottaisi esim.julkisilla paikoilla huudella lasta selvästi vieraskielisellä nimellä, ilman, että perheessämme olisi ainuttakaan ulkosuomalaista.
alaluokkaan. Samoin pikku-Sandyt, Jenniferit ja Jamiet. Alaluokka pyrkii Saksassakin etsimään lapsilleen jotain erikoisempia nimiä, useimmiten päädytään englanninkielisiin nimiin, joskus päädytään myös ranskan- tai italiankielisiin, esim. pikku-Chantal tai Luca. Koulutettu väestö taas nimeää Saksassakin lapsensa omaan kulttuuriin kuuluvilla nimillä.
puolisokseen ulkomaalaista, pitää pysyttäytyä vain suomalaisessa perimässä. Nykykulttuurissa vaan onneksi rajoja voi rikkoa ja valita puolisonsa, asuinmaansa, lasten nimet ym. oman mielipiteen, luonteen ja tunteiden mukaan.