Lue keskustelun säännöt.
Vieraskieliset nimet suomalaisilla lapsilla huvittaa :)
17.12.2009 |
Keskustelupalstoilla kysellään mahdollisimman erikoisia ja harvinaisia nimiä lapselle..
Ja mm. hesarin vauva/syntyneet- palstalla on mitä kummallisimpia vieraskielisiä nimi-hässäköitä ja multa tulee aina nauru, kun sukunimi on kuitenkin ihan suomalainen ja vähän "tönkkö" parhaillaan kolmen vieraskielisen etunimen perässä :)
Meillä oli ristiäiset hetki sitten ja itse valitsimme vauvalle nimen, joka on suomalainen, koska suomalaisia olemme, tutkimme nimen historian/synnyn nimikirjoista, pyrimme antamaan vauvaa parhaiten kuvaavan ja hänen persoonaansa sopivan nimen, nimellä on merkitys (nimi on isoisäni isän ruotsinkielinen nimi, me halusimme antaa samasta suomi-version), nimi on ulkomaalaisellekin helppo ääntää, koska todennäköistä on, että lapsestammekin tulee korkeasti koulutettu ja kenties opiskelee/työskentelee myös ulkomailla..
Minua kiinnostaakin, mikä saa ihmiset nimeämään lapsensa erikoisella vieraskielisellä nimellä, siis olettaen, että ei ole mitään kytköksiä ulkomaille, mistä nimi "periytyisi"..
Kommentit (102)
61/102
|
17.12.2009 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Olemme matkustelleet paljon ja itsekin opiskelleet ulkom., minä myös urheilun takia, silloin kun vielä kilpailin ja mieheni asui Ruotsissa 10vuotta, oli toimitusjohtajana siellä. Meillä kummallakin on hyvä työt ja olemme koulutettuja, itse omistan yrityksen ja mieheni on toimitusjohtaja keskisuuressa yrityksessä, emme siis ole missään pellossa kasvaneita.
Ja totta on, että emme tiedä tuleeko rakas lapsemme koskaan opiskelemaan ulkomailla, mutta todennäköisyys on suuri. Eiköhän kaikki normaalit vanhemmat toivo lapselleen hyvää tulevaisuutta, tietenkin lapsen omilla ehdoilla?
Vai mitä teidän av-mammojen lapsista tulee?
Btw..Mitä teidän lapset vastaavat, kun joku kysyy, että mistä noin vieraskielinen nimi johtaa juurensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitellaan mika nimi on alaluokkaa ja mika ei. torpasta juuri loytyneet suomalaiset on nousukkaita kaikki tyynni!ja niin mahtipontisia. hyvin hauska seurata!
lapsilleni juuri suomalaiset nimet kun maailma on nimiä täynnä. Ne ainoat pojan nimet mitä löysin ja mistä tykkäsin oli ei-suomalaisia. Nimi oli jo paljon ennen raskautta esikoisen kohdalla ainakin.
haluavat lapselle suoraan kansainvälisen nimen. Tai suvussa on jotain muunkin maan verta ja kunnioitetaan nimellä sitä. Tai sitten vaan tykätään niistä nimistä enemmän kuin suomalaisista. Kyllähän se on fakta ettei suomalaiset nimet ole niin kauniita kuin monet ulkomaalaiset nimet.
Kyllä olette juntteja, ei voi muuta sanoa.
Ja mm. hesarin vauva/syntyneet- palstalla on mitä kummallisimpia vieraskielisiä nimi-hässäköitä ja multa tulee aina nauru, kun sukunimi on kuitenkin ihan suomalainen ja vähän "tönkkö" parhaillaan kolmen vieraskielisen etunimen perässä :)
Joo, mä olen NIIN samaa mieltä aloittajan kanssa koko asiassa!
Ja toi Hesarin (ja Aamulehdenkin) syntyneet/kastetut -sivu on meidän perheessä kulkenut jo vuosia nimellä huumoripalsta. "Kulta, joko sä luit huumoripalstan?" - "Eiku mä oon vielä B-osassa kaupunkisivuilla" - ja sitten nauretaan yhdessä niiden lapsiraukkojen vanhemmille, jotka antoivat ne 3 hullua nimeä :D Nytkin menee naama väkisin hymyyn. Hahhaa :D
Mutta voih, kyllä usein käy sääliksi niitä lapsia.
... että meneekö vanhempien erikoisuuden tavoittelu lapsen edun edelle :(! millaista on olla 15-vuotiaana tai 20-vuotiaana rambo, kivi, luna tai jazmine... lapsemme sai ns. "mummonimen" ja tuntuu että olemme kyllä vähemmistöä. mutta eipähän lapsemme tarvitse ainakaan joka paikassa tavata nimeään tyyliin "c-h-a-r-l-o-t-t-a t-u-i-k-e nieminen"...
on se hyvin eksoottista esim. joillain Itä-Helsingin luokilla joissa yli puolet oppilaista ovat mamuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ruotsinkielinen sukunimi EI muuta teitä ruotsinkielisiksi, ruotsalaisiksi yms.
Olette ihan yhtä supisuomalaisia, oli sukunimi mikä tahansa. Miksi siis naamioida lapsi joksikin mitä hän ei ole? Miksei lapsen syntyperä saa näkyä nimessä?
Aleksanteri Blomster olisi paljon järkevämpi nimi kuin Alexander Blomster koska lapsi on suomenkielinen suomalainen.
Antaisitteko venäläisen etunimen jos teillä olisi venäläinen sukunimi? Tai italialaisen nimen jos sukunimi olisi italialainen?
no meillä on ruotsinkielinen sukunimi (ollaan kuitenkin ihan suomalaisia), sukunimi on tyyliin Blomster. Lapsen etunimi on Alexander syystä että sopii ainakin meidän mielestä paremmin tuohon sukunimeen, kuin mitä sopisi suomalaisittain kirjoitettu Aleksanteri. Toinen ja kolmas nimi sitten ihan perinteisiä suomalaisia miehen nimiä, mutta kuitenkin atu- ja sukunimeen sopivia. Ja nuo toiset nimet tulevat suvusta. Meillä vanhemmilla suomalaiset nimet. Tämäkin siis sinun mielestä tyhmää?
Isän sukunimi ja isän kulttuurista etunimet, miksei lapsen suomalaisuus (joka ilmeisesti 50%) saa näkyä yhtään lapsen nimessä? Ne toiset nimet harvoin missään kuuluvat.
Katselkaapahan sukupuutanne isoisovanhempien aikaan ja miettikää silloisia nimiä. Meiltä ainakin löytyy Augustia, Amandaa, Aleksia jne. Niistä on sitten kansan suussa vääntynyt suomalaisempia lempinimiä, mutta ihan virallinen nimi on siihenkin aikaan usein ollut kansainvälinen. Ja sukunimi ihan tavallinen suomalainen :D
Puolisoni ei ole suomalainen (, joten sukunimemmekin on vieraampi) ja olemme antaneet lapsille isän kulttuurin etunimet. Toiset etunimet ovat sitten supisuomalaiset ja niiden valitseminen on ollut yllättävän vaikeaa. Melkein kaikki suomalaisilta kuulostavatkin nimet ovat alkujaan kansainvälisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enempää antamaan täysin vieraan nimikulttuurin nimeä. Supisuomlainen lapsi ei todellakaan muutu yhtään sen ulkomaalaiseksi tai vieraskieliseksi oli hänen sukunimensä sitten Filatov, Rossi, Holmström tai Ahonen.
Siis ei todellakaan ole tyhmää ja teillähän on erikoinen sukunimikin, eikä muutenkaan kenenkään nimi ole mielestäni tyhmä. Ei minulla ole mitään tarvetta/varaa arvostella / halveksua kenenkään nimiä, olen vain aidosti huvittuneena seurannut jos vauvan nimi on tyyliin James Damien Michael Virtanen..
Kun en ikinä voisi itse antaa tuollaista.
Minusta on surullista että niin moni suosii "kansainvälisiä" nimiä. Miksi oma alkuperä ja kulttuuri ei saisi näkyä? Onko se niin tavoiteltavaa että maailma on täynnä Danieleja ja Olivioita? Moni "kansainvälinen" nimi onkin niin kansainvälinen että joka maassa lausutaan eri tavalla.
Tässä kansainvälistyvässä maailmassa pitäisi kunnioittaa omaa kulttuuriansa, ettei käy niin että kohta on koulut ja työpaikat täynnä samannimisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kalevalapohjaiset nimet, ja noilla, mihin alempi viittaa, on valtaosalla ulkomaiset sisarnimet. Pointti on, että suomalaisella voisi hyvin olla suomen kielen mukainen nimi. Etenkin kun ollaan Suomessa, ja sitäkin enemmän silloin kun ollaan ulkomailla. Juuristaan pitäisi osata olla ylpeä.
Siirtolaisista olen huomannut mielenkiintoisen piirteen. Ulkomailta USAan muuttaneille on ollut tärkeä, että lapset sulautuisivat mahdollisimman tarkkaan uuteen kotimaahan ja heille on annettu lähes poikkeuksetta englanninkielinen nimi. Seuraava sukupolvi taas on halunnut juuriensa takia antaa jälleen oman kotimaansa ja kielensä mukaisen nimen.
Itse olen mamuna USAssa, lapsillamme on kaikilla suomen kielen mukaiset nimet, joilla on kansainväliset sisarnimet maailmalla, ja hyvin ne ovat tulleet ymmärretyiksi.
Mikä nimi etu- tai suku- on alunperin täysin suomalainen? Kaikkihan ne on jossain vaiheessa tänne jostakin muualta napattu. Erittäin harvassa on sanat ja nimet, jotka ovat täysin suomenkielisiä, joissa ei ole mitään kaikua muualta. Ihmisillä on erilaisia motiiveja antaa nimiä. Virossa, Latviassa jne maissa on samankaltaisia sukunimiä kuin Suomessa ja silti eksoottisen kuuloisia etunimiä. Nimi voi kertoa muustakin kuin suvun historiasta.
Minulla on vain joku ihme vimma olla "jaljittelematon". Ties mista johtuu. Ja tama tulee esille oikeastaan kaikessa: jos matkustan jonnekin, en koskaan halua olla ns. turisti, vaan yritan sulautua paikallisiin; vaatteissa en voi sietaa mitaan logoja tai printtia, joka voisi paljastaa merkin; en mielellaan kerro henkilokohtaisia asioita itsestani; lipun esilla pitaminen ahdistaa, liitan sen yltioisanmaallisuuteen jne.
Samaa olen nyt tekemassa lapselleni: hanen nimestaan ei voi paatella asuinmaata ja kotonakin puhutaan sekaisin kolmea kielta, eika mikaan kielista oikein profiloidu "paakieleksi".
Tama nakokulma antoi minullekin miettimisen aihetta. Olen kai vain niin "vammautunut" ulkomailla asumisen myota, etten tunne kuuluvani enaa minnekaan. Identiteettini on perheessani, ei maassa, kielessa tai kulttuurissa. Suomessa en ole kaynyt vuosikausiin. Saali.
Minusta on surullista että niin moni suosii "kansainvälisiä" nimiä. Miksi oma alkuperä ja kulttuuri ei saisi näkyä? Onko se niin tavoiteltavaa että maailma on täynnä Danieleja ja Olivioita? Moni "kansainvälinen" nimi onkin niin kansainvälinen että joka maassa lausutaan eri tavalla.
Tässä kansainvälistyvässä maailmassa pitäisi kunnioittaa omaa kulttuuriansa, ettei käy niin että kohta on koulut ja työpaikat täynnä samannimisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suomalaisista nimistä, ja molemmat lapset ovat saaneet kansainväliset nimet.Sukunimi on myös ulkolainen, joten te Päivi Hämäläiset&Co.pitäkää nimenne hyvänänne,minusta ne ovat rumia nimiä.
lapsilleen antavat. Vai oletko työssä esim Kelassa, etkä osaa kirjoittaa ulkomaalaisperäisiä nimiä tai aina menee syntymäpäiväkorttiin nimi väärin?
Muuten ei pitäisi olla keneltäkään muulta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai miten muuten sataprosenttisesti savolaisesta suvustani löytyvät nuo Ambrosiukset, Staffanit, Olgat, Helfgat, Mariat, Ismaelit, Taavetit ym ulkolaiset nimet. Ei kirkonkirjojen mukaan todella suomalaista nimeä ole annettu kun vasta viime vuosisadalaa kun Toivot, Väinöt, Kertut, Tellervot, Päivit, ja Sadut valtasi alaa.
onkin kaksi oikein umpisuomalaista vanhahtavaa nimeä kahdella ekalla lapsella ( siis etu- ja toinen nimi), sitten kolmonen, joka on samaa sukupuolta kuin kaksi ekaa ja vieläpä samoista vanhemmista sai vieraskielisen nimen, tosin toinen nimi on suomalainen, tosin käy kansainvälisestikin.
Näin siksi, että kyseinen nimi vain tuntui parhaalta mahdolliselta. Yritin ja yritin miettiä jatkoa "sarjalle", mutta kun se ei vaan toiminut. Enkä mä ainkaan anna lapselle toiseksi parasta nimeä sen takia, että ketään ei naurattaisi tai av-mammoja kauhistuttaisi.
Lasten ja isänsä sukunimi on suomalainen, mutta ei -nen loppuinen tai varsinaisesti mitään tarkoittava.
tulostaa tämä keskustelu, laittaa 20 vuodeksi talteen ja näyttää sitten tutuille, jotka silloin ovat 20-30.
Saavatpahan nauraa teidän jutuille, koska silloin suurella osalla on vieraskielisen _kuuloinen_ nimi eikä nimi kerro koulutuksesta tai syntyperästä.
Ja toivottavasti maamme on muutenkin paljon monikulttuurisempi silloin!
joka ei osannut tai ainakaan suostunut puhumaan englantia. Koulussa oli varmasti opetettu, mutta kun "mie en ossoo". Kerrankin oli neuvottelussa ja hän hälyytti minut kesken kaiken kiireesti asiakaspalveluun. Olin varma, että siellä on jokin hätätilanne. No niin siellä olikin, englantia puhuva turisti.
Kyseisen henkilön nimi on Mäenpää-tyylinen ja lapset (hieman muutettuna) Juha Eemeli, Jussi Eetu ja Viivi Juulia. Olin aina ajatellut, että onpa kivat nimet. Kunnes sitten näin sattumalta heidän viralliset nimensä (tähän hieman muutettu): John Edvard, Johan Emerald ja Viviann Juliet. Niin ja äiti siis ei puhu englantia.
muuta kuin suomea, silti lykkäsivät lapsileen nimet David ja Ismael.. hmm....
kyllä mua enemmän häiritsisi jos lapseni luokalla kyläkoulussamme olisi usemapi kaima! Joten siitä syystä(kin) valittiin "ulkomaalainen" nimi. Ihan sama jos muualla maailmassa olisi paljon kaimoja, niihin tuskin törmäilee kauhean paljon normaalissa elämässä!
Tässä kansainvälistyvässä maailmassa pitäisi kunnioittaa omaa kulttuuriansa, ettei käy niin että kohta on koulut ja työpaikat täynnä samannimisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa.