Jos äidillä on yksinhuoltajuus, onko isällä oikeus lapsensa tapaamisiin joka
Kommentit (54)
että meillä on tapaamissopimuksessa yksi joustolauseke. Eli jos jompi kumpi vanhemmista haluaa ottaa lapsen mukaan lomamatkalle, niin tämä on mahdollista, jos toinen vanhempi ilmoittaa kirjallisesti suostuvansa matkaan ko. ajankohtana. Sopimuksessa on myös mainittu ajankohta, jolloin kirjallinen ilmoitus on tehtävä. Näin siis ei tarvitse pelätä sitä, että ex ensin suostuu matkaan ja sitten viime hetkellä yrittää peruuttaa matkan tapaamissopimukseen vetoamalla.
Myös 45 haluaa korostaa sitä, että tapaamissopimus tai sopimuksen tekemättä jättämättömyys ei ole millään tavalla sidoksissa siihen, että onko kysessä yksinhuoltajuus vai yhteishuoltajuus!
vaan isällä on tapaamisoikeus niin kuin lastenvalvojan luona on sovittu. Vaikka joka toinen viikko tai sitten vaan kerran kuussa. Tapaamisoikeus sovitaan vanhempien kesken, yksinhuoltajuus ei mitenkään vaikuta tapaamisoikeuteen.
Jos et anna miehesi tavat lasta, niin hän voi hakea oikeuden kautta tapaamisoiekudet. Yksinhuoltajuus ei liity siihen mitenkään.
Yksinhuoltajuus tarkoittaa käytännössä sitä että kun haet passia, kirjastokorttia ym. et tarvitse siihen toisen huoltajan allekirjoitusta koska sinä yksin olet huoltaja.
Mieheni ei halunnut kyseistä paperia täyttää ollenkaan ja näin ollen voisin kieltää häntä tapaamasta lapsia, koska minulla on yksinhuoltajuus.
Huoltajuus ja etävanhemman tapaamiset on kaikki SOVITTAVISSA. Vain erittäin vaikeissa tilanteissa mennään oikeuteen asti.
Kyllä yksinhuoltajuuden saa ihan helposti jos etäosapuoli allekirjoittaa suostumuksensa tähän.
Tapaamisoikeus on sovittavissa joko erittäin laveaksi tai tarkaksi kellonaikoineen.
Meillä on pykälä "asiasta sovitaan erikseen" eli käytännössä isukki soittaa ja tiedustelee sopivaa ajankohtaa tai ilmoittaa koska olisi tulossa ja siitä sovitaan siis erikseen joka kerta. Eli isällä siis EI ole oikeutta tavata lapsiaan joka toinen vk-loppu sinä ja sinä aikana. Käytännössä se pyritään kuitenkin järjestämään.
Eli summasummaarum mitään oikeuksia tai velvollisuuksia ei ole AUTOMAATTISESTI pykälien mukaan. Moraalinen vääntö tapaamisoikeuksista on ihan oma juttunsa.
Ja jos kirjallisesti ei ole sovittu jotain se EI päde. Suulliset sopimukset on ihan hevon kukkua.
ja sän on sama kuin jos olisit suostunut kirjalliseen sopimukseen.
Huoltajuuden muoto ei mitenkään liity tapaamisiin.
ei isällä ole oikeutta tavata lastaan oli sitten yksinhuoltajuus tai yhteishuoltajuus.
Lapsella on oikeus tavata kumpaakin vanhempaa eikä lähivanhempi voi sitä estää.
Tiedän tapauksen, että äiti ei antanut tavata lasta jos isä ei erikseen maksanut tapaamisesta(elatusmaksujen lisäksi) useita satasia kerta.
Isä nauhoitti äidin kiristämisen sekä hankki kolme ei sukulaistaan todistajaksi.(kolme aikuista naapuria oli piilossa kun äiti kiristi ja vaati rahoja tai et saa lasta. Lapsi istu autossa ja kuunteli) Isä sai oikeudessa huoltajuuden. lapsi asuu isällään nyt.
Isällä ei ole oikeutta tavata lastaan, vaan lapsella on oikeus tavata isäänsä. Lähivanhempi ei saa estää tapaamisia, mutta tulkinnanvaraista on, miten paljon hänen pitää niitä edistäkään.
Vanhempi voi kieltäytyä tapaamisista vaikka lapsi haluaisi tavata.
miksi olet ylipäätään tehnyt lapsen tollasen miehen kaa?`kannattasko eka tutustua,ennen kuin lasta tehdään!
Oletko itse vanhempi tai edes järkeä käyttävä aikuinen? Kuinka kehtaa arvostella tosia. Herää ja katso itseäsi peiliin. Mitä näet?
suullisesti exäni kanssa että hän voi käydä kerran viikossa lastaan katsomassa, itse halusi luopua kokonaan huoltajuudesta erotessamme, lapsi oli silloin vastasyntynyt. Siitä ei olla tehty mitään kirjallisia sopimuksia, eikä mies edes ole käynyt lastaan tapaamassa kuin ehkä 10 kertaa vuoden aikana.
Ei meillä lapset tapaa isää, saan päättää kaikista lapsia koskevista asioista, myös siitä ketkä ja kuka lapsia tapaa. Kovasti hinkuu saada tavata lapsia, mutta saa hakea oikeudelta siihen päätöksen, mitä tuskin tulee saamaan.
Äidillä ei ole valtaa päättää siitä, tapaako lapsi isää.
* Kyllä on jos on yh, älä ole niin sinisilmäinen. Lapseni biol. vanhempi on vankilassa enkä halua hänelle mitään tapaamisoikeutta kun on väkivaltainen paska yms, niin muuttamalla toiseen eu-maahan asian käsittely siirtyy lapsen kotipaikan tuomioistuimelle. Vankilasta on vaikea alkaa etsiä ulkomaalaista asianajajaa, saatika sitten järjestää näitä "tapaamisia".
Äidin haluilla ei ole mitään tekemistä tapaamisasian kanssa. On olemassa laki lapsen oikeudesta isään. Itse asiassa lapseltakaan ei kysytä asiaa all 12 vuotiaana. Tämä ihan vain siksi, että lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapinoiseksi ihmiseksi molempia vanhempiaan.
* Juu, ja kuka sanoo että väkivaltainen paska on hyvä roolimalli, ja lapsen edun mukainen kasvattaja. Olen sitä mieltä että kaksi vanhempaa on ehdottomasti parempi, mutta ei niiden tarvitse olla biol. vanhemmat. Adoptio on hieno juttu.
Äidin pitää olla psyykkisesti erittäin sairas jos haluaa estää lapsen ja isän tapaamiset. On olemassa ihan hovoikeuden päätös siitä, että kun lähivanhempi sabotoi lapsen ja etävanhemman tapaamiset, niin lähivanhemmasta tulikin etä eli oikeus siirsi lapsen isälle.
* Aika mustavalkoista tekstiä, ei se aina ole psyykkeestä kiinni. Itse koen suojelevani lasta, siinä missä suomen oikeuslaitos ei suojele. Uhreilla ei ole mitään oikeuksia tämä sinunkin tulisi tietää. Tuletko sitten hautajaisiin tms kun väkivaltainen paska tappaa lapsen tai kidnappaa jonnekin?
Lisään vielä, että joskus se lähivanhempi on se ongelma ja siksi etän on pakko vaatia tapaamissopimusta.