Jos äidillä on yksinhuoltajuus, onko isällä oikeus lapsensa tapaamisiin joka

Ne sovitaan sit viime kädessä oikeudessa,jos ei muuten päästä sopuun.

ei halua että lapsen vanhempi tapaa lasta?



Ymmärrän jos isä on täys holtiton nisti tai väkivaltanen, mutta ihan tavallinen mies jos kyseessä?

oli hänellä huoltajuus tai ei. Sosiaalitoimen kanssahan ne tapaamisajat yleensä sovitaan.

Yksinhuoltajuutta ei kovin heppoisin perustein edes saa.



Äidillä ei ole valtaa päättää siitä, tapaako lapsi isää. Äidin haluilla ei ole mitään tekemistä tapaamisasian kanssa. On olemassa laki lapsen oikeudesta isään. Itse asiassa lapseltakaan ei kysytä asiaa all 12 vuotiaana. Tämä ihan vain siksi, että lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapinoiseksi ihmiseksi molempia vanhempiaan.



Äidin pitää olla psyykkisesti erittäin sairas jos haluaa estää lapsen ja isän tapaamiset. On olemassa ihan hovoikeuden päätös siitä, että kun lähivanhempi sabotoi lapsen ja etävanhemman tapaamiset, niin lähivanhemmasta tulikin etä eli oikeus siirsi lapsen isälle.

Tapaamisoikeudesta voivat vanhemmat sopia keskenään haluamallaan tavalla. Neljä vuorokautta kuukaudessa on takavuosina ollut normaalia, mutta nykyään sitä pidetään tosi vähäisenä. Ja onhan se selvää, ettei siinä ajassa mitään vanhemmuutta ehdi toteuttaa.



Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen myöskään lastenvalvojan avustuksella, se vanhempi jonka luona lapsi ei asu, voi hakea tapaamisoikeutta käräjäoikeudelta. OIkeus määrää tapaamiset käytännössä aina, ellei vanhempi ole esim. tuomittu tämän saman lapsen pahoinpitelystä. Tapaavan vanhemman ei kuitenkaan tarvitse noudattaa sopimusta. Lähivanhemman sen sijaan tulee lain mukaan tukea lapsen ja toisen vanhemman tapaamisia.

joka toinen viikonloppu ja kesällä kuukausi. Hän on aiemmin ollut sen tyylinen, että pelkään, että jos on kyseinen sopimus, hän alkaa nipottamaan jos olen vaikka tunnin myöhässä sovituista ajoista ja saattaa jopa vaatia yksinhuoltajuutta itselleen tuollaisella perustein.

t. ap

kysyi yksinhuoltajuustilanteessa.

Tapaamisoikeudesta voivat vanhemmat sopia keskenään haluamallaan tavalla. Neljä vuorokautta kuukaudessa on takavuosina ollut normaalia, mutta nykyään sitä pidetään tosi vähäisenä. Ja onhan se selvää, ettei siinä ajassa mitään vanhemmuutta ehdi toteuttaa.

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen myöskään lastenvalvojan avustuksella, se vanhempi jonka luona lapsi ei asu, voi hakea tapaamisoikeutta käräjäoikeudelta. OIkeus määrää tapaamiset käytännössä aina, ellei vanhempi ole esim. tuomittu tämän saman lapsen pahoinpitelystä. Tapaavan vanhemman ei kuitenkaan tarvitse noudattaa sopimusta. Lähivanhemman sen sijaan tulee lain mukaan tukea lapsen ja toisen vanhemman tapaamisia.

Sikäli ihan huoletta voitte tehdä tapaamissopimuksen. Jos olet luottanut mieheen niin paljon että olet tehnyt hänen kanssaan lapsen, on sinun luotettava häneen niin paljon, että annat lapsen tuntea hänet. Jos hän on kiusaa tekevä, hän luultavasti kyllä alkaa laiminlyödä tapaamisia heti sopimuksen tekemisen jälkeen. Voi olla, ettei hän oikeasti halua tavata lasta lainkaan.

Mieheni ei halunnut kyseistä paperia täyttää ollenkaan ja näin ollen voisin kieltää häntä tapaamasta lapsia, koska minulla on yksinhuoltajuus.

kirjallista sopimusta, joka hirttää meidät toisiimme ja antaa miehelle mahdollisuuden kiusata sopimuksen perusteella. Mies suostui yksinhuoltajuuteen ykkösvaiheen avioeropaperissa.

joka toinen viikko vkl, hän estäisi minua käymästä esim. kahden viikon lomilla. Ja jos lapsen olisi joskus parempi aikataulusyistä olla isänsä luona esim. maanantai-iltaan eikä sunnuntai-iltaan, ja tekisimme suullisen sopimuksen siitä, että haen vasta maanantai-iltana, mies todennäköisesti alkaisi syyttää, että olen pettänyt sopimuksen, vaikka suullinen sopimus oli muttei kirjallista.

t. ap

Jos hän on kiusaa tekevä, hän luultavasti kyllä alkaa laiminlyödä tapaamisia heti sopimuksen tekemisen jälkeen. Voi olla, ettei hän oikeasti halua tavata lasta lainkaan.

tapaamisista isän kanssa?

t. ap

miksi olet ylipäätään tehnyt lapsen tollasen miehen kaa?`kannattasko eka tutustua,ennen kuin lasta tehdään!

Kyllä se lapsi on teidät jo hirttänyt toisiinne loppuelämäksi. Ja kuka nyt kiusaa ja ketä? Sinä isää, minun mielestä.



Kysymys kuuluukin, kenen etua nyt ajetaan? Eiköhän tapaamisoikeus ole lapsen etu ja lapsen edun nimissä se on tehtävä kirjallisesti.



Ja kyllä, sopimusta on kummankin osapuolen noudatettava.



Jos kieltäydyt tekemästä tapaamissopimusta, niin miehellä oikeus haastaa sinut oikeuteen ja pahimmassa tapauksessa sinä maksat kummankin viulut kun et sovinnolla suostunut tapaamisoikeuden tekemiseen.



Mikä teitä eronneita äitejä oikein vaivaa?

Lapsella on lain takaama oikeus isään ja sitä ei äiti voi pois ottaa vaikka olisi kuinka yksinhuoltaja.



Tapaamisoikeus on ja pysyy!

mutta kyllä käytännössä isä halutessaan sen kirjallisen sopimuksen saa, jos ei muuten niin käräjiltä. (käräjille ei kannata lähteä ellei oo ihan pakko, sieltä ei tuu kuin paha mieli ja rahanmenoa.



Tämä sen takia, että minkään muunlainen sopimus kuin sellainen, joka on kirjallisesti tehty ja sosiaalilautakunnan / käräjäoikeuden vahvistama ja jossa on mainittu tarkat tapaamisten kellonajat ei ole käytännössä täytäntöönpanokelpoinen. Eli jos etävanhempi ei vaadi kaikkea paperille, ei hän voi millään taata, että sopimusta myöskin noudatetaan.



Tarkimmissa sopimuksissa sovitaan siis paitsi päivät ja kellonajat, jopa parillisten tai parittomien vuosien joulut, pääsiäiset, juhannukset ja talvilomat.

Sehän nyt on selvä.



Ja sitten on se *mutta* tässä hommassa. Jos isä haluaa että asiat on paperilla, hän vie asian oikeuteen ja saa sitten sieltä sen tapaamisoikeuden. Sen voi sanoa että 100% varmuudella. Paitsi jos on ihan oikeasti hullu, nisti tms. voi saada valvotut tapaamiset. Mutta tähän pitää olla tosi rankat perusteet. Se että äidistä tuntuu siltä, ei nykypäivänä riitä.



Ja sitten kun vielä muistettaisiin että huoltajuus, tapaamisoikeudet ja elatus ovat kolme erillistä asiaa. Ja niistä kaikista sovitaan erikseen. Minua hämmästyttää etti av:lla tätä ymmärretä/tiedetä.

kirjalliseen tapaamissopimukseen lapsen isän kanssa.

t. ap

Lapsella on lain takaama oikeus isään ja sitä ei äiti voi pois ottaa vaikka olisi kuinka yksinhuoltaja.

Tapaamisoikeus on ja pysyy!

Sulle on vastattu jo enemmän kuin kerran että EI OLE PAKKO. Lue vaikka viesti 21.



Sun ei ole pakko, mutta isä voi saada sen käräjäoikeudelta. PISTE.

vie asian käräjäoikeuteen ja oikeus päättää tapaamiset.



Vain erittäin tyhmä ihminen ei suosiolla tee tapaamissopimusta kirjallisena.



Ja kuten jo aiemmin sanoin, niin kun et suostu tekemään kirjallista tapaamissopimusta vaan isä joutuu viemään asian käräjäoikeuteen, niin saatat joutua maksamaan myös isän oikeudenkäyntikulut omiesi lisäksi. Vaikka omasi saisitkin kotivakuutukseen tai saisit oikeusapua, niin ne eivät kata isän kuluja. Eli arviolta voit saada tuollaisen 3 000- 8 000 euron laskun siitä, että et suostu tapaamissopimusta tekemään.



Ja lopputulos on se, että maksat ja tapaamissopimus on kirjallinen.