Joulun pakkoperinteen katkaisu? Anoppiasiaa, of course.
Olen päättänyt tänä vuonna olla huono ihminen ja osittain lopettaa jouluperinteen, joka on muuttuneiden elämäntilanteiden ja vaikeidenkin järjestelyjen kautta jatkunut vuosia.
Jouluaatto on vietettävä anoppilassa -tavalla josta kukaan meidän perheessä ei nauti. En nyt erittele, mutta eikös jouluna pitäisi kaikilla olla mahdollisuus nauttia vapaista tavallaan. Anopille ei vain riitä että hän saa tehdä niin, vaan sen lisäksi kaikkien muiden pitää haluta samoja perinteitä kuin hän.
Mikään muu vaihtoehto ei tietenkään käy, eikä anoppilan väki taida ymmärtää, että meille ei ole mikään itsestäänselvyys tämä yhdessäolo.
Olen ajatellut, että koko illan sijaan menisimme anoppilaan päivällä vaikkapa lounaan merkeissä. Ehtisimme viettää joulu heidän kanssaan päiväsaikaan 2-4 h. Omaan kotiimme suuntaisimme siinä klo 15 aikaan.
Miten ilmoittaa tämä mahdollisimman vähin vaurioin? Ja kun tuohon ei kuitenaan löydy vastausta, miten vaan saada rohkeutta uskoa siihen, että minulla on oikeus tehdä näin. Mieheni on samaa mieltä. Lapsista ei ole vielä päätöksen tekijöiksi.
Kommentit (72)
Mutta tosiasiassa se on monesti niin päin, että ne anopit haluaisi jo viettää joulua rauhassa, mutta kun aikuiset lapset vain vääntyvät joka joulu, ei uskalleta sanoa heille, että voisitteko jo aikuistua.
Tunnen monta mummoa, jotka tuskailevat sen siivouksen kanssa ja ruoanalaiton. Kun kysyy heiltä, miksi eivät sano suoraan, etteivät jaksa, he sanovat, etteivät uskalla kun pelkäävät, etteivät näe enää lapsenlapsia.
Ehkä ap.n tapauksessa on sama asia. Anoppi voisi jo haluta omaa rauhaa, mutta kun te ette jämäkästi ilmoita, että ette halua olla siellä, ei anoppikaan uskalla sanoa, ettei halua teitä.
Minua vain huvittaa vielä, että nämä ketjut on aina anopista. Naisten vanhemmathan ei koskaan vaadi perheitä viettämään jouluja heillä:)
Oikeassa elämässä kuulen enemmän tarinoita niin päin, että miehet haluasi kotijoulua, mutta vaimo haluaa äitinä hoiviin, koska äidin kotona on lapsuudenjoulu ainoa oikea joulu ja muualla ei saa tunnelmaa.
kun hän kuun alussa soitti perinteisen 'tuletteko jouluaattona luoksemme'-puhelun. Totesin, että en, vietämme aattoa oman porukan voimin, mutta joulupäivänä pääsisimme. Isä veti herneet nenuun, kyseenalaisti ja vänkäs ja jokaisessa puhelussa sen jälkeen on kysynyt että 'oletko yhä varma päätöksestäsi'. Isä on niitä ihmisiä, joille asiat pitää sanoa suoraan, ei ymmärrä mitään hienovaraisia vihjailuja ja kohteliaita sanakäänteitä. Ja toisaalta, hän on myös ihminen joka kuvittelee aina tietävänsä kaiken vähän paremmin kuin muut...
Tahtoo siis sanoa, ettei kaikki ymmärrä kohteliasta 'olimme ajatelleet'. Heille se on sama kuin sanoisi 'ehkä joo, voihan sitä harkita' ja silloin jättää ns. oven auki eikä toinen ymmärrä että se olikin kieltäytyminen ja vielä ehdoton sellainen.
Vai pitää miniän perheelle laittaa erikseen vielä lounas. Hohhoijaa.
Se on annettu, mikä on tarjottu. Jos miniä ei halua anopin luo saunaan ja iltaruoalle niin kieltäytyy. Ei siinä aleta enää vaatia mitään erityispalveluja rouvalle. Lounaita ja muita. Et sitten vielä oikein ruokalistaa lähetä, mitä haluat lounaalla syödä ja sen muutaman tunnin aikana, mitä te haluatte viettää siellä.
Mieti nyt järjellä siis. Te haluatte viettää lounaan ja muutaman tunnin anopilla.
Anoppi nousee aamulla laitamaan teille erikseen jouluruokaa. Kaiken hässäkän keskellä viettää teidän kanssa erikseen muutaman tunnin joulunaikaa jakaen lapsillenne lahjat ja muut. Kun te lähdette, alkaa keittiön siivous ja sauna lämmitys ja uudelleen jouluruoan laitto muille vieraille.
Et kai ole ihan tosissasi?
Kai nyt joka päivä jouluna syödään? Lounas ja päivällinen?
Ei voi olla kovin vaativaa kattaa pöytä kahdesti päivässä. Kai se pöytä joka tapauksessa katetaan kahdesti pöydässä omallekin perheelle??
Ja missäs se appi luuraa? Miksi anoppi raataa yksin?
tai tehkää tuo vasta joulupäivänä. Mikään pakko ei ole joulua viettää paikassa mikä ei tunnu hyvältä ja normaaliahan se on oman perheen kanssa alkaa luomaan omia perinteitä. Itse ajellaan mun äitini luo lappiin jouluksi, mutta me näemmekin heitä todella harvoin ja koko perhe haluaa sinne lähteä. Toisinaan ollaan oltu kotona ja joskus miehen vanhempien luona.
Tietenkään ei ole pakko raahautua anopin luo jouluna, jos ei halua, mutta ei siitä voi ilmoittaa viikko ennen joulua. Etenkin vahemmat naiset on valmsitelleet ka suunnitelleet joulunviettoa jo kuun alusta, kinkun koko on mietitty, laatikot ehkä pakkasessa, saunavihdat on laskettu jo kesällä jne. Tajuatko että se että anoppi pitää kiinni omista perinteistään kertoo siitä, miten tärkeä juhla joulu hänelle on? Et voi viime tingassa ilmoittaa, että tepäs ette tänä vuonna haluakaan tulla!
Voitte ehdottaa vaikka, että jaetaan lahjat heti ruoan jälkeen ja lähdette sitten kotiin, jos ette halua jäädä iltaa istumaan, mutta kyllä teidän tämä vuosi on vielä kestettävä. Ensi vuonna ilmoitatte jo loka-marraskuussa, että tästä lähtien vietätte joulun oman perheen kesken. Jos nyt alat kiukutella, pilaat taatusti tämän joulun monelta ihmiseltä.
Mutta olemme ilmoittaneet ajoissa, että vietämme jouluaaton kotona ja vierailemme sitten joulun pyhinä. Joka vuosi tätä kuitenkin kyselevät mutta ystävällisesti ilmoitamme että näin teemme taas. Ja vähän syitä siihen päälle jotka eivät loukkaa. Kun olisi niin hankala niitä joululahjoja kuskata salassa lapsilta sinne mummilaan jne.
Tässä ketjussa on ilmoittaunut vain yksi henkilö, jonka perheessä syödään joululounaaksi muuta kuin puuroa. Hänkin aloittaa ruoanlaiton vasta joulurauhan julistuksen jälkeen, mikä tarkoittaa, että kinkku tulee uunista ehkäpä kuudeksi. Tosiasiassa heilläkin katetaan siis vain yksi joulupöytä josta kenties syödään kahdesti.
käske miehesi ilmoitaa äidilleen asiasta.
Kuule, on tosi ihanaa viettää rauhallista joulua oman perheen kesken omassa kotona.
Me ollaan tehty jo vuosia niin, en kestä sitä hössötystä mitä anoppilassa ja minun lapseuudenkotona on. Se ei ainakaan minulle ole juhlaa pyöriä muiden nurkissa ja tehdä miten muut haluaa.
Nyt olemme kotona ja menemme syömään joulupäivänä ja tapanina isovanhemmille. Mutta aatto on meidän perheen oma juttu omassa kotona
Onko se nyt niin hirveän vaikeata sanoa sille anopille, että nyt näin? Itsetuntoa ihmiset!
Tässä ketjussa on ilmoittaunut vain yksi henkilö, jonka perheessä syödään joululounaaksi muuta kuin puuroa. Hänkin aloittaa ruoanlaiton vasta joulurauhan julistuksen jälkeen, mikä tarkoittaa, että kinkku tulee uunista ehkäpä kuudeksi. Tosiasiassa heilläkin katetaan siis vain yksi joulupöytä josta kenties syödään kahdesti.
MITÄ ihmettä se tarkoittaa? Annetaanko niiden ruokien seistä siinä pöydässä ruokailujen välillä vai mitä?
Meilläpä näin:
Kinkku paisteaan aatonaattona. Lämmintä ruokaa meillä syödään 2 x päivässä, myös jouluaattona. Päiväruoka on kinkkua ja laatikoita, herkut jätetään illaksi.
Kurjaa vanhan ihmisen aattona istua yksin, kun te haluatte viettää joulua vain ydinperheen kesken.
Meillä lapsena oli niin, että koko suku kokoontui aina isän äidin luo. Nyt säälittää äidinäiti, jonka luona aattona käytiin vain muutama tunti kääntymässä.
Me ollaan tehty niin, että kutsutaan meille molempien äidit, isät, sisarukset ja isovanhemmat aattona. Saa vapaasti, tulla täällä ollaan. Yleensä kaikki tulevat. Rakastan isoja sukujouluja! Joka arki-ilta voi olla sitten perheen kanssa keskenään.
Kenellekään yli 50-vuotiaalle ei tule mieleenkään, että kaikki tai lähes kaikki jouluruoat voisivat olla aattoaamuna jo valmiina odottamassa jääkaapissa, kuten ilmeisesti nuoremmilla on.
Perinteisesti ruoat on tehty vasta aattona ja tavoittena on ollut ruokailu joskus klo 16:n ja 18:n välissä (tyypillisesti haudoilla käynnin ja saunan jälkeen). Tällaista aikataulua useimmat äidit ja anopit noudattavat. Ja tähän kuvioon ei lainkaan sovi miniä, joka paukkaa sisään jo puoliltapäivin odottaen suuhunpantavaa. Perinteisessä perheessä on tuskin saatu koristeet paikoilleen klo 12:ksi eikä ruoka todellakaan ole valmiina.
Kun tuo laaja ruoka-arsenaali sitten kerran on tehty valmiiksi, siitä syödään useamman kerran. Jätetäänkö ruoat pöydälle, riippuu tilanteesta, mutta jos esim. ensimmäisen ja toisen ruokakierroksen välissä vain jaetaan lahjat niin eihän ruoka siinä välissä ehdi pilaantua. Ja joulupäivänä syödään tietysti samoja ruokia.
laitoin miehen ilmoittamaan äidilleen ettei tulla,ollaan aina oltu aatto kotona ja joulupäivä tai tapani kyläilty anopilla..nyt anoppi oli itse päättänyt että ollaan aatto heillä..itse halutaan rauhoittua aatto kotona..saunoa aikaisin,syödä ja lahjatkin avatan ajoissa että lapset ehtivät leikkiä..jokainen aikuinen ihminen saa itse päättää missä joulun on,en ymmärrä niitä jotka eivät tee niin kuin parhaaksi näkevät vaan väkisin vietävät joulun ihmisten kanssa joiden kanssa eivät halua ola..itselläni ei anopia vastaan mitään ole,mutta aatto ollaan kotona ja piste:)
mies on tarkoitus laittaa asialle. Mutta syy on kuitenkin minun. Koska totta kai lapsi haluaa aina joulun kotonaan olla.... Tokihan anoppi on mielessään tähän valmistautunut (koska ei varmaan oikeasti voi kuvitella mitään muuta ratkaisua), mutta vain mielessään, ei siis kokkaamalla ja siivoamalla yötä päivää. Ja kaiken lisäksi olen koko syksyn sanonut, että tänä vuonna tultaisiin mielummin päiväkylään, ja anoppi ei ole sanonut tähän mitään. Nyt tuli miehelle täsmäviesti että "ruoka on sitten kuudelta ja saunaan saa mennä sen jälkeen". Eli että kovasti on minun piipitykseni ignoorattu... ap
että kuudelta on meille liian myöhäistä, voimme päivällä tulla käymään kahvilla mutta aattoillan olemme lasten kanssa omassa kodissa.
Vetäiskööt herneet nenään jos vetäisee. Aika teidänkin aikuistua lapsen roolista ja oppia sanomaat asiat niinkuin ne on.
Perinteinen jouluaikataulu on sen ajan perua, kun Suomi oli maatalousmaa ja lähes joka perheessä oli tuotantoeläimiä, lue: lehmiä. Lehmät lypsetään (ja syötetään, kuivitetaan yms.) kaksi kertaa päivässä. Joulu alkoi vasta, kun lehmät oli lypsetty toisen kerran ja sen jälkeen saunottu, sillä eihän nyt joulupöytään voinut mennä p-alta haisten. Tästä syystä joulun pääateria on perinteisesti ollut aika myöhään.
mutta peruutukset ilmoitetaan hyvissä ajoin. Vihjailun sijaan olisi pitänyt selvästi sanoa jo marraskuussa, että tänä jouluna tehdään eri lailla kuin ennen. Nämä on ihan peruskäytöstapoja ja tämmöiset perinteet istuu niin lujassa, ettei niitä lähdetä viikkoa ennen katkaisemaan. Siinä on itsekkyys huipussaan kun pahoitetaan vanhemman ihmisen mieli asialla, jonka olisi voinut hoitaa nätisti ja sovussakin, jos vaan olis saanut itsestään sen verran irti.
Meillä ei ole kysy mistään peruutuksesta,kun ei olla koskaan luvattu tulakaan..anoppi oli vaan päättäny että me tullaan kysymättä mitään:)ja itse ollaan oma joulu jo suunniteltu=)ei edes koskaan olla oltu aattona muualla kuin kotona,joten ei mikään perinne katkea..omat vanhempani asuvat kaukana ja heille olen jo silloin kun lapset syntyi ilmottanut että halutaan rauhoittua joulu kotona.
kun useita vuosia sitten kerran ilmoitimme, että tänä vuonna haluamme olla aaton ihan oman perheen kesken. Sen jälkeen hän on todennut, että he menevät sitten mäkille koko jouluksi, kun me emme kerran halua heitä tavata. Sama juttu siis joka vuosi, vaikka mielellämme tapaisimme esim. joulu- tai tapaninpäivänä joko meillä tai heillä. Äitini osaa suhtautua paljon järkevämmin ja hänet olemmekin joskus kutsuneet meille aattoaterialle.
Ei siis auta asiallinen keskustelu anopin kanssa, ei. Hän päättää itse omat johtopäätöksensä ja pitää vihaa vuosia. Ei kysy eikä ajattele asiaa muiden kuin omalta kannaltaan, mikä on erittäin ärsyttävää.
aattoillan omassa kodissa. Voi sanoa että jos anoppi haluaa tulette mielellänne hänelle puolilta päivin kahville, ruokailemaan tms. Esittäkää asia lyhyesti, kohteliaasti ja jämäkästi, tyyliin olemme päättäneet että perheemme tekee näin. Vielä ehtii ilmoittaa, mutta paras pistää toimeksi.
Me käydään anoppilassa usein joulupäivänä tai tapanina, ruokaillaan ja avataan lahjoja yhdessä. On tosi kivaa viettää joulua monena päivänä.