Joulun pakkoperinteen katkaisu? Anoppiasiaa, of course.
Olen päättänyt tänä vuonna olla huono ihminen ja osittain lopettaa jouluperinteen, joka on muuttuneiden elämäntilanteiden ja vaikeidenkin järjestelyjen kautta jatkunut vuosia.
Jouluaatto on vietettävä anoppilassa -tavalla josta kukaan meidän perheessä ei nauti. En nyt erittele, mutta eikös jouluna pitäisi kaikilla olla mahdollisuus nauttia vapaista tavallaan. Anopille ei vain riitä että hän saa tehdä niin, vaan sen lisäksi kaikkien muiden pitää haluta samoja perinteitä kuin hän.
Mikään muu vaihtoehto ei tietenkään käy, eikä anoppilan väki taida ymmärtää, että meille ei ole mikään itsestäänselvyys tämä yhdessäolo.
Olen ajatellut, että koko illan sijaan menisimme anoppilaan päivällä vaikkapa lounaan merkeissä. Ehtisimme viettää joulu heidän kanssaan päiväsaikaan 2-4 h. Omaan kotiimme suuntaisimme siinä klo 15 aikaan.
Miten ilmoittaa tämä mahdollisimman vähin vaurioin? Ja kun tuohon ei kuitenaan löydy vastausta, miten vaan saada rohkeutta uskoa siihen, että minulla on oikeus tehdä näin. Mieheni on samaa mieltä. Lapsista ei ole vielä päätöksen tekijöiksi.
Kommentit (72)
Metallirasiassa olevia laatikoita ei voi lämmittää mikrossa.
.
Voi ne, kunhan kippaa johonkin tupperiin sen kuumennuksen ajaks ja sit takas loodaan
MInusta ei ole mikään ihme, jos lapsiperhe haluaa viettää jouluaaton oman väen kesken.
selviät mahdollisimman vähin varioin. Nyt olet jo liian myöhässä, ainakin itse vetäisin herneet nenään jos olisin valmistautunut johonkin ja kuvitellut asioiden JOULUNA menevän tietyn kaavan mukaan ja sitten joku ilmoittaisi viikkoa ennen ettei sovikaan.
Herne menisi muuten tosi syvälle.
miksi sinun pitäisi ilmoittaa anopille, miksei miehesi voi puhua äidilleen? pääset helpommalla.
ollaan joka joulu kanarialla eikä tarvitse edes selitellä
mies on tarkoitus laittaa asialle. Mutta syy on kuitenkin minun. Koska totta kai lapsi haluaa aina joulun kotonaan olla....
Tokihan anoppi on mielessään tähän valmistautunut (koska ei varmaan oikeasti voi kuvitella mitään muuta ratkaisua), mutta vain mielessään, ei siis kokkaamalla ja siivoamalla yötä päivää.
Ja kaiken lisäksi olen koko syksyn sanonut, että tänä vuonna tultaisiin mielummin päiväkylään, ja anoppi ei ole sanonut tähän mitään. Nyt tuli miehelle täsmäviesti että "ruoka on sitten kuudelta ja saunaan saa mennä sen jälkeen". Eli että kovasti on minun piipitykseni ignoorattu...
ap
tyhmää vanhempien kuvitella sellaista.
Teillä on oikeus jouluun oman perheen kesken. Jämeryyttä nyt vain. Kyllähän se lounasvierailukin on ihan mukava.
Meillä syödään usein joulupäivänä ja pääsiäispäivänä isovanhempien seurassa juhlaruoka. Siinä on sellaista arvokkuutta ja arvonantoa, joka aattoillan pakettienrepimisestä jää helposti puuttumaan.
toi pitää aloittaa jo lokakuunpuolella ja jatkaa marraskuussa, että tänä vuonna vietämmekin erilaisen perhekeskeisen joulun ihan kotona....
seuraavana vuonna se onkin sitten jo perinne ja käsitelty helposti näin ainakin meillä aikoinaan toimi ja meni läpi helposti ilman mitään nyrpistelyjä tai riitoja.
Miksi vihjailla ja esittää jotain "päiväkylä voisi olla mukavampi"-liirumlaarumeja? Miksi ei voi heti ajoissa sanoa, että tänä jouluna olemme päättäneet tehdä näin?
Me ilmoitimme aikanaan muistaakseni lokakuussa kummankin vanhemmille, että aiomme viettää tästä joulusta lähtien aaton omassa kodissamme. Tästä on siis 3 vuotta aikaa. Kaikille jäi aikaa sopeutua tilanteeseen. Siihen asti olimme ajelleet mummoloiden väliä tuskastumiseen asti.
Tänä vuonna ilmoitimme marraskuun alkupuolella anoppilaan, että toivoisimme heitä meille kylään joulupäiväksi. Aaton vietämme siis edelleen omalla perheellä, joulupäivänä appivanhemmat tulevat meille ja tapanina menemme minun vanhempieni luo.
Kaiken tämän sanomme ihan suoraan. Kiertelemättä ja kaartelematta. Jos joku loukkaantuu, niin sitten loukkaantuu. Minä en suostu viettämään joulujani marttyyrinä nyyhkien.
Olisi pitänyt ilmoittaa viimeistään marraskuussa, mielellään vieläkin aiemmin että tänä jouluna teette sitten näin.
Tosin jos olet asiasta jo puhunut mutta sille ei ole korvaa lotkautettu niin tavallaan asia ei pitäisi tulla yllätyksenä.
Mutta koska haluasit vinkkejä siihen miten hoitaa homma mahdollisimman vähin vaurioin niin ykkösasia tuossa on että se tehdään riittävän ajoissa. Vaikka jo tammikuussa.
Senkuin miehesi ilmoittaa, että tulisitte tällä kertaa mieluummin päivällä käymään ja viettäisitte illan kotona. Ei voi olla tuon vaikeampaa.
Jos miehestä ei ole siihen kertoisin itse ystävällisesti, että haluamme perheen yhteistä aikaa kotosalla, ei ole kiva olla kylässä.
Mä ilmoitin esikoisen ekan joulun jälkeen (siinä vaiheessa oli jo 2 lasta), että me olemme joulun kotona. Isovanhemmat olivat tervetulleita meille, mutta me emme lähde tällä porukalla mihinkään.
Isovanhemmat molemmin puolin ovat siis olleet meillä aattoiltana jo 10 vuotta. Hyvin on toiminut, ruoat teemme jokainen jotakin.
Miksi vihjailla ja esittää jotain "päiväkylä voisi olla mukavampi"-liirumlaarumeja?
Tänä vuonna ilmoitimme marraskuun alkupuolella anoppilaan, että toivoisimme heitä meille kylään joulupäiväksi.
Kaiken tämän sanomme ihan suoraan. Kiertelemättä ja kaartelematta. Jos joku loukkaantuu, niin sitten loukkaantuu. Minä en suostu viettämään joulujani marttyyrinä nyyhkien.
Eli itsekin kuitenkin käytit kohteliasta liirumlaarumia että toivoisitte heitä joulupäiväksi kylään. Mite tuo on jämäkämpää kuin sanoa että päiväkyläily olisi mukavampi vaihtoehto. Ei kohtelias puhetapa ole sen vähemmän jämäkkää, eikä sellaisen viestin sivuuttaminen johdu siitä, että viesti ei olisi ollut ymmärrettävä.
niin syökää tänä vuonna aattona jouluruuat anoppilassa, ja lähdette sen jälkeen kotiin avaamaan lahjoja. Aivan varmasti mukava vaihtoehto teille tuokin. Ja ensi vuonna sitten otatte käyttöön tuon iltapäivävierailun.
Toisaalta voi myös olla hyvä ottaa heti käyttöön se tapa, mikä on teille hyvä, ettei käy niin, että ensin ajatte muutoksen läpi tänä vuonna, ja ensi vuonna on taas sama muutoksenajo edessä. Mutta toisaalta pienempi muutos kerrallaan voisi olla helpompi sulattaa.
Kiitos kutsusta, mutta meillä on illaksi muuta ohjelmaa, kuten oli puhetta aikaisemmin syksyllä. Mutta tulemme mielellämme lounalle joko jouluaattona tai joulupäivänä.
Laita vielä teille sopiva kellonaika.
Me ollaan myös aatot kotona, joulupäivinä sitten kyläillään. Eikä mua kiinnosta tippaakaan mitä muu suku tästä ajattelee, minä haluan jouluista kivat muistot itselleni ja tehdä niin kuin meidän perheelle sopii. Kerranhan täällä vain eletään.
mies on tarkoitus laittaa asialle. Mutta syy on kuitenkin minun. Koska totta kai lapsi haluaa aina joulun kotonaan olla....
Tokihan anoppi on mielessään tähän valmistautunut (koska ei varmaan oikeasti voi kuvitella mitään muuta ratkaisua), mutta vain mielessään, ei siis kokkaamalla ja siivoamalla yötä päivää.
Ja kaiken lisäksi olen koko syksyn sanonut, että tänä vuonna tultaisiin mielummin päiväkylään, ja anoppi ei ole sanonut tähän mitään. Nyt tuli miehelle täsmäviesti että "ruoka on sitten kuudelta ja saunaan saa mennä sen jälkeen". Eli että kovasti on minun piipitykseni ignoorattu...
ap
ymmärrän sua, ap. Meillä ei ole vielä lapsia mutta jo nyt tää joulurumba ahdistaa. Perheemme asuvat eri puolella Suomea ja ennen joulun pyhiä minä menen mieheni perheen luokse (mies tulee siis myös). Sitten aatoksi menen omien vanhempieni luokse ja mies tulee tapanina perässä. Mies on ollut työkomennuksen takia pois maasta eikä ole nähnyt perhetttään aikoihin, ja minä taas mielummin vietän joulun kotonani. Olemme viettäneet kaikki joulumme erillään, lukuunottamatta yhtä jolloin olimme ulkomailla. Uskon että ensi jouluna lähdemme taas, sillä vaikka onkin niin ihanaa olla äidin notkuvien lihapatojen ääressä, on mieheni kuitenkin perheeni ja haluan viettää lempipyhäni hänen kanssaan.
Mutta jo nyt sitten tietenkin jänskättää, et miten ihmiset suhtautuu kun vuoden päästä ilmoitamme suuntaavamme alpeille joulun viettoon....
Miksi vihjailla ja esittää jotain "päiväkylä voisi olla mukavampi"-liirumlaarumeja?
Tänä vuonna ilmoitimme marraskuun alkupuolella anoppilaan, että toivoisimme heitä meille kylään joulupäiväksi.
Kaiken tämän sanomme ihan suoraan. Kiertelemättä ja kaartelematta. Jos joku loukkaantuu, niin sitten loukkaantuu. Minä en suostu viettämään joulujani marttyyrinä nyyhkien.
Eli itsekin kuitenkin käytit kohteliasta liirumlaarumia että toivoisitte heitä joulupäiväksi kylään. Mite tuo on jämäkämpää kuin sanoa että päiväkyläily olisi mukavampi vaihtoehto. Ei kohtelias puhetapa ole sen vähemmän jämäkkää, eikä sellaisen viestin sivuuttaminen johdu siitä, että viesti ei olisi ollut ymmärrettävä.
Et tainnut ihan ymmärtää. Eli 3 vuotta sitten ilmoitimme mummoille, että vietämme jouluAATON omassa kodissamme. Emme silloin kutsuneet ketään meille, kyläilimme kummassakin mummolassa joulu- ja tapaninpäivänä. Tuo oli ihan siis ilmoitusluontoinen asia.
Tänä vuonna päätimmekin vielä lisätä kotiaikaa ja skipata anoppilakyläilyn, sen sijaan kutsuimme appivanhemmat meille. Joulun aikaan ajamme vain siis tapanina mun vanhemmille.
Jos tulevat, menette teidän tavoilla ja ruuilla. Jos eivät tule, se on oma häpeä sitten että ovat yksin joulun.
Meillä esikoisen ekan joulun jälkeen ollaan oltu aina aatto kotona ja kutsuttu molempien vanhemmat meille. Yleensä on jommat kummat tullu :)
Siis jos olette aina olleet miehen vanhemmilla.
Metallirasiassa olevia laatikoita ei voi lämmittää mikrossa.
Mikä anoppipakkomielle sulla on kun suollat tänne näitä anoppienhaukkumisprovoja päivittäin.