Miksi etä-äitinä oloa arvostellaan?
Alan olla aika kypsä tuohon lähipiirin ja lähes tuntemattomienkin arvosteluun siitä, että olen etä-äiti. Erossa lasten isälle jäänti oli paras ratkaisu ja kaikki sen ikäisiä, että keskustelimme heidän kanssaan kumman luona haluavat asua ja halusivat asua isällään. Näen lapsiani silti usein ja ärsyttää kun monet sanoo, että miten voin hylätä lapseni. Siis täh, eikös hylkääminen ole sitä, että en tapaisi lapsiani vai olenko täysin väärin käsittänyt? Olen siis kohta pari vuotta ollut etä-äiti.
On se jännä, miten aina valitetaan (täälläkin), ettei isät välitä lapsistaan eron jälkeen ja sitten kun lapset jääkin isälle niin se on sitten huono juttu.
Kommentit (111)
Kirjoitat näin vastauksessasi: "Itse en koskaan jättäisi lapsiani isälleen, mutta jokainen taplatkoon tyylillään."
Puutun tuohon JÄTTÄISI sanaan!
Itse olen ollut 10 vuotta etä-äitinä. Erotessamme olin niin sairas, että en olisi kyennyt hoitamaan 2 ja 5 vuotiaita lapsiamme. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ANTAA lapset isän huollettavaksi. Hän pysyi hoitamaan lapsia, kun minä en ollut siihen kykenevä. Päivääkään en ole ajatellyt, että jätin lapset isälle!
Minulla on aina ollut todella hyvät välit lapsiini, soitan heille joka ikinen päivä, näen heidät lomien aikana ja joka toinen viikonloppu. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa lapset haluaisivat asua minun luonani, mutta exä ei anna lasten muuttaa luokseni.
Kun ihminen on todella sairas, on oma henki ja jaksaminen tärkeämpää - mikäli tahdot elää! Silloin asiat on vain laitettava arvojärjestykseen, vaikka kaikki ei menisi niinkuin haluaisi...
Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia, kun on kyse ihmisistä!!!
ja siksipä tietenkin ihemttelen, kuinka joku äiti voisi. Se on minun mielipiteeni ja jos siitä vetää herneen nenään niin taisi kalikka kalahtaa osuvasti.
Minä olen hoitanut lapsia pienenä kotona ja vastannut huollosta ja palveluista myöhemminkin. Huolehtinut ekaluokkalaisen jumppakassiin pyyheliinan jne. Isä 'leikittää' ja 'auttaa minua', pyydettäessä... Rasittavaa joo, mutta näin lienee useimmissa perheissä.
Jos ap on sama kuin muissakin vastaavissa ketjuissa... niin EN TODELLAKAAN VOI TAJUTA MIKÄ VOI OLLA NIIN TÄRKEÄ SYY EROON, ETTÄ VOIT ELÄÄ EROSSA 3-VUOTIAASTA PIENOKAISESTASI????
24, sairaus tms on tietenkin ymmärrettävää ja teillä ainoa ja paras ratkaisu!
ap kuitenkin muissa ketjuissa kertonut, että hänellä niin paljon töitä ja muita menoja, ettei ehtisi olla lasten kanssa. Siksi lapset isälle. Oisko ap:lla pieni arvojen tarkastuksen paikka? Jos siis kyseessä sama henkilö.
Mistä sinä tiedät mikä on ollut ap:n ja miehensä eron syy? Ei ap ole sitä kertonut eikä liity tähän pätkän vertaa.
Niitä lapsia ei tehdä vaan saadaan! Oot varmaan myös sitä mieltä, että ap pakotti miehensä tekemään lapsia, eihän ap:n mies niitä halunnut ja pakotti vielä olemaan niiden kanssa hoitovapaallakin.
Elämässä tapahtuu odottamattomia asioita ja ero on tietyissä tapauksissa parempi kun kulissiavioliitto, jossa eletään vain lasten takia. Tuossa kärsii lapset vielä enemmän.
Eikä ap mitään osa-aikaäitiä leiki, äkkiseltään laskettuna ap on enemmän lastensa kanssa (ajallisesti) mitä heidän isä.
Minun mielestäni on oksettavaa, tehdä liuta kersoja ja sitten leikkiä osa-aikaäitiä, mielipiteitähän nämä vain ovat;) Ja tosiaan on tapauksia, joissa lasten on paljon parempi isällään.
ja siksipä tietenkin ihemttelen, kuinka joku äiti voisi. Se on minun mielipiteeni ja jos siitä vetää herneen nenään niin taisi kalikka kalahtaa osuvasti. Minä olen hoitanut lapsia pienenä kotona ja vastannut huollosta ja palveluista myöhemminkin. Huolehtinut ekaluokkalaisen jumppakassiin pyyheliinan jne. Isä 'leikittää' ja 'auttaa minua', pyydettäessä... Rasittavaa joo, mutta näin lienee useimmissa perheissä. Jos ap on sama kuin muissakin vastaavissa ketjuissa... niin EN TODELLAKAAN VOI TAJUTA MIKÄ VOI OLLA NIIN TÄRKEÄ SYY EROON, ETTÄ VOIT ELÄÄ EROSSA 3-VUOTIAASTA PIENOKAISESTASI????
Esimerkiksi jatkuva pettäminen olisi sellainen. Ja silti mies voisi olla hyvä isä lapsilleen. Totaalinen tunteiden kuoleminen parisuhteessa niin, ettei edes pitkä yhteinen ponnistelu enää tilannetta korjaa - se voisi olla toinen.
Sinä korostat koko ajan omia tarpeitasi, et lapsen. SINÄ haluat olla lapsen kanssa hinnalla millä hyvänsä... entä, jos tilanne on kotona niin vanhempien välillä tulehtunut, että lapsetkin jo kärsivät jatkuvasta riitelystä? Jos siinä tilanteessa päädytään eroon, on minusta vain hyvää äitiyttä siirtää omat tarpeet sivuun ja harkita lapsen etua.
24, sairaus tms on tietenkin ymmärrettävää ja teillä ainoa ja paras ratkaisu!
ap kuitenkin muissa ketjuissa kertonut, että hänellä niin paljon töitä ja muita menoja, ettei ehtisi olla lasten kanssa. Siksi lapset isälle. Oisko ap:lla pieni arvojen tarkastuksen paikka? Jos siis kyseessä sama henkilö.
Tarkistakaa tietonne tuon suhteen, että ap olisi kertonut tarkempia syitä tai tarkkoja lasten ikiä. Vanhimman lapsensa kertoi vuoden päästä olevan täysikäinen ja aloituksessa, että kaikki lapset olivat erotessa sen ikäisiä, että heidän mielipiteensä kuultiin kumman luona halusivat asua, minusta sillon täytyy olla vähintään eskarilainen, jotta voidaan tuohon mielipidettä kysyä. Eilen täällä tais olla ketju, jossa äiti pohti miten olisi järkevintä lasten kannalta, vuoroasuminen vai isälle jääminen. Ja he olivat vasta eroamassa, tämän ketjun ap on kertomansa mukaan ollut jo 2v etä-äitinä.
ja siksipä tietenkin ihemttelen, kuinka joku äiti voisi. Se on minun mielipiteeni ja jos siitä vetää herneen nenään niin taisi kalikka kalahtaa osuvasti.
Minä olen hoitanut lapsia pienenä kotona ja vastannut huollosta ja palveluista myöhemminkin. Huolehtinut ekaluokkalaisen jumppakassiin pyyheliinan jne. Isä 'leikittää' ja 'auttaa minua', pyydettäessä... Rasittavaa joo, mutta näin lienee useimmissa perheissä.
Jos ap on sama kuin muissakin vastaavissa ketjuissa... niin EN TODELLAKAAN VOI TAJUTA MIKÄ VOI OLLA NIIN TÄRKEÄ SYY EROON, ETTÄ VOIT ELÄÄ EROSSA 3-VUOTIAASTA PIENOKAISESTASI????
Tarkistakaa tietonne tuon suhteen, että ap olisi kertonut tarkempia syitä tai tarkkoja lasten ikiä. Vanhimman lapsensa kertoi vuoden päästä olevan täysikäinen ja aloituksessa, että kaikki lapset olivat erotessa sen ikäisiä, että heidän mielipiteensä kuultiin kumman luona halusivat asua, minusta sillon täytyy olla vähintään eskarilainen, jotta voidaan tuohon mielipidettä kysyä. Eilen täällä tais olla ketju, jossa äiti pohti miten olisi järkevintä lasten kannalta, vuoroasuminen vai isälle jääminen. Ja he olivat vasta eroamassa, tämän ketjun ap on kertomansa mukaan ollut jo 2v etä-äitinä.
ja siksipä tietenkin ihemttelen, kuinka joku äiti voisi. Se on minun mielipiteeni ja jos siitä vetää herneen nenään niin taisi kalikka kalahtaa osuvasti.
Minä olen hoitanut lapsia pienenä kotona ja vastannut huollosta ja palveluista myöhemminkin. Huolehtinut ekaluokkalaisen jumppakassiin pyyheliinan jne. Isä 'leikittää' ja 'auttaa minua', pyydettäessä... Rasittavaa joo, mutta näin lienee useimmissa perheissä.
Jos ap on sama kuin muissakin vastaavissa ketjuissa... niin EN TODELLAKAAN VOI TAJUTA MIKÄ VOI OLLA NIIN TÄRKEÄ SYY EROON, ETTÄ VOIT ELÄÄ EROSSA 3-VUOTIAASTA PIENOKAISESTASI????
äitiä. Aika outo astelma, jos äiti hoitaa lapset ja mies on ihan ulkopuolinen koko lasten maailmasta, oikea äidin pikku apulainen. Meillä mies on pitkiäkin aikoja lasten kanssa työreissujen/lomareissujen ym puitteissa ja muutenkin osaa hoitaa lapsia ja kotia ilamn että vaimon pitäisi olla kertomassa mitä ja miten tehdä. No, meillä miehellä onkin edellisestä liitosta poika, joka jäi hänelle ollessaan 1,5v.
tavannut lapsiaan että todella hyväasia. Yleensä kun ero tulee niin lähtenyt osapuoli tapaa lapsiaan todella harvoin ja ei siis tunne näitä yhtään. Sitä ihmettelen. Oli sitten isä tai äiti niin kuka voi oikeesti hylätä lapsesna tuolleen. ei ole ainakaan kovin hyvä äiti tai isä. Tai sitten ei ole muuta mahdollisuutta. Esim oma isäni ei saanut vaan tavata minua moneen vuoteen ja sitten kun sai niin ehtona oli että kerran kuussa ja kesälomalla kuukauden. Ja tuo jätti arvet ja nyt aikuisena koitan opetella tuntemaan isääni joka on kuitenkin aina rakastanut minua. Ne lapset ihan yhtä paljon isän kuin äidinkin ja jos ero on väistämätön niin sitten lasten pitää saada säilyttää molemmat vanhemmat silleen että asuvat samalla paikkakunnalla ja tapaavat ainakin sen pari kertaa viikossa.
Meidän lasten iät on nyt 9v, kaksoset 13v ja 17v. Olemme eronneet mieheni kanssa pari vuotta sitten ja tämä on ainoa aloittamani ketju tästä aiheesta. Eli jos matikkasi ei toimi niin lapsemme olivat eron aikaan 7v, 11v ja 15v.
ap
ja siksipä tietenkin ihemttelen, kuinka joku äiti voisi. Se on minun mielipiteeni ja jos siitä vetää herneen nenään niin taisi kalikka kalahtaa osuvasti.
Minä olen hoitanut lapsia pienenä kotona ja vastannut huollosta ja palveluista myöhemminkin. Huolehtinut ekaluokkalaisen jumppakassiin pyyheliinan jne. Isä 'leikittää' ja 'auttaa minua', pyydettäessä... Rasittavaa joo, mutta näin lienee useimmissa perheissä.
Jos ap on sama kuin muissakin vastaavissa ketjuissa... niin EN TODELLAKAAN VOI TAJUTA MIKÄ VOI OLLA NIIN TÄRKEÄ SYY EROON, ETTÄ VOIT ELÄÄ EROSSA 3-VUOTIAASTA PIENOKAISESTASI????
Ilmeisesti et ole kovinkaan hyvässä kunnossa vieläkään. Ja taitaa tuo lasten hylkääminen johonkin omantunnon tapaiseen osua. Hyvä, että annoit lapsillesi mahdollisuuden kasvaa tasapainoisen ihmisen kanssa!
suhtaudutaan negatiivisesti ja sai vastauksia, joista veti herneet nokkaansa,heh. Odotitko kenties vaan lässytyksiä tyyliin; olet uhrautuva ja epäitsekäs, kun heivasit lapset isälleen, niin että saat leikkiä äitiä, kun siltä tuntuu, valitan etteivät kaikki ajattele niin. Totta on se, että lapsille on ihan varmasti parempi olla sellaisen henkilön kanssa, joka haluaa olla vanhempi, oli se sitten isä tai äiti.
ja siksipä tietenkin ihemttelen, kuinka joku äiti voisi. Se on minun mielipiteeni ja jos siitä vetää herneen nenään niin taisi kalikka kalahtaa osuvasti. Minä olen hoitanut lapsia pienenä kotona ja vastannut huollosta ja palveluista myöhemminkin. Huolehtinut ekaluokkalaisen jumppakassiin pyyheliinan jne. Isä 'leikittää' ja 'auttaa minua', pyydettäessä... Rasittavaa joo, mutta näin lienee useimmissa perheissä. Jos ap on sama kuin muissakin vastaavissa ketjuissa... niin EN TODELLAKAAN VOI TAJUTA MIKÄ VOI OLLA NIIN TÄRKEÄ SYY EROON, ETTÄ VOIT ELÄÄ EROSSA 3-VUOTIAASTA PIENOKAISESTASI????
mitä väliä mitä muut haluavat (=lapset ja isä) kunhan vain minä saan tahtoni läpi.
USEIMMISSA perheissä kyllä mies osallistuu arkeen ilman pyytämättäkin eikä ole mikään osa-aika työntekijä varamiespalvelusta = hoitaa lapsia vain kun äiti pyytää. En tiedä missä WT-piirissä sinä pyörit kun oletuksesi on tuo.
Itse olen valinnut lapsieni isäksi miehen joka ottaa VASTUUTA lapsistaan siinä missä minäkin. On perillä lapsen asioista niin että jos vaikka sairastun ja joudun kuukaudeksi sairaalaan, mies osaa hoitaa lapsia eikä tarvi sossuntätien kolkutella ovella. M
Mutta juu kaikki ei katso kenelle haarojaan levittää ja ajttele lapsiaan sen vertaa että heillä olisi pätevä huoltaja jos itselle jotain sattuu. otan osaa.
siitä, miksi olet tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa??!!
Ja kielenkäyttösi kertookin sinusta kaiken..heh-heh!
että lasteni olisi parempi elää mieheni kanssa, niin olisin kyllä epäonnistunut äitinä. Tietenkin sairastuminen on eri juttu, mutta tässä ei nyt ollut kyse siitä. Pyrkiikö tämä osa-aika-mammaporukka täällä muuttamaan yleistä mielipidettä, lapsensa hylkäävien puolelle? Ei onnistu, se, että joku omannavan tuijottelija ei kestä katsella lastaan, vaan hylkää hänet, ei koskaan tule yleisesti hyväksytyksi ja piste.
lapsille on kuitenkin tärkeitä mm. isovanhemmat ja he ovat mukavia muuten, mutta tuo huomauttelu välillä ärsyttää. Onneks sitä nykyään osaa ees välillä antaa noiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Muuten en varmaan jaksaiskaan, mutta eräs hyvä ystäväni on nämä pari vuotta hokenut, että olen tehnyt oikean ratkaisun kun sitä on aika ajoin tullut epäiltyä ja nyt tyttäreni kertoma myös vahvisti, että olen toiminut oikein. Ja nykyään löytyy muutama muukin ystävä, jotka eivät paheksu sitä, että olen etä-äiti. Näiden avulla jaksaa niiden joita on pakko tavata niin arvostelun.
ap
siitä, miksi olet tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa??!!
että perus avmamma ei kykene edes lastensa isää valitsemaan niin, että olisi kunnollinen ja kykeneväinen hoitamaan jälkikasvunsa. Olette kaikki huonoja äitejä kun tuolla tavoin leikitte venäläistä rulettia lapsillanne. Jos te kuolette, mitäs lapsillenne jää kun olette valinneet isiksi saamattomia vätyksiä? Sääliksi käy lapsianne.
Sekö että joku kehtaa erota? Ap ei muuten ole kertonut syitä erolleen.
Vai sekö, että jollain on mies, joka on hyvä isä lapsilleen, vaikkei olisikaan hyvä aviopuoliso?
Vai se, että joku nainen joutuu esim. työnsä takia myöntämään, että lastenhoito sujuu miehen työajoilla helpommin? Ja antaa lastensa valita, haluavatko muuttaa muualle vai pysyä tutussa kodissa ja käydä tuttua koulua.
En nyt ymmärrä. Sinulla taitaa olla joku pahanpuoleinen avioerotrauma itselläsi.