Voiko nainen saada sekä suurperhettä että uraa?
Voi ei kauhea pesänrakennusvietti ja vauvakuume päällä! Onko muita isomman perheen toivojia? Itse haaveilen ainakin neljästä lapsesta. Ongelmani on että haluaisin niin kovasti panostaa myös työelämään, mutten ymmärrä millä ajalla onnistuisin pyöräyttämään tuommoisen määrän lapsosia maailmaan ja kasvattamaan heidät. Onko täällä ketään isomman lapsikatraan äitejä jotka olisivat onnistuneet vielä panostamaan töihinkin? Oletteko yrittäjiä vai millaista työtä teette? Meillä vasta yksi lapsi mutta kauhea vauvakuume päällä. Kunpa tulisi seuraavaksi useampi kerralla :))
Kommentit (56)
mitä se teidän mielestänne on?? Suomessa on vain kourallinen oikeita uranaisia (vrt joku Lenita Airisto tai Tarja Halonen) mutta ei se tarkoita että me tavalliset työtätekevät oltais yhtään helpommalla. Päinvastoin - me hoidamme 3-4 lasta itse sen pitkän 6-8-12 tuntisen työpäivän jälkeen, uranaisilla on varaa kotiapuun ja itsensä hellimiseen rankan työrupeaman jälkeen.
Mun mielestä uran mittarina on lähinnä koulutuksen korrelointi toimenkuvaan ja erityisesti siihen pääseekö ylenemään. Kavereita on mm ministeriössä ja professorina yliopistolla mutta duunia sekin vain on. Todennäköisyys uralla etenemiseen silti parempi kuin meikäläisellä...
Itse näen, että ura on nousujohteista etenemistä työssään, joka sisältää vaikutusvaltaa laajemmin kuin yhden organisaation tasolla. Mielestäni työ on uraihmisellä etusijalla perheeseen nähden niin ajankäytön kuin tavoitteiden suhteen. Koulutus ei välttämättä korreloi näiden kanssa, onhan noita vanhan ajan merkonomeja ties millä vaikutusvaltaisilla paikoilla.
Jos kotiapulainen, lastenhoitaja tai mies täyspäiväisesti (työstä pois) hoitaa kodin ja lapset niin ei kai silloin nainen itse ole onnistunut näitä yhdistämään? Jos taas pystyt hoitamaan sekä tämän työsi että kodin ilman ulkopuolista apua, niin voisi puhua uran ja perheen onnistuneesta yhdistämisestä.
tohtoriksi voi väitellä joiltakin aloilta, vaikkei mikään ruudinkeksijä olekaan, ja eduskunnassa ei PL olisi ikinä, jos olisi jonkun tuntemattoman Hertzbergin vaimo.
Et tainnut huomata aikaisempina vuosina että aina kun vaalit lähestyivät ja Paavo oli ehdolla, puolue pisti suukapulan Päiville ja piti hänet poissa julkisuudesta.
47, väitteli tohtoriksi samalla kun sai kolme lasta ja nousi eduskuntaan, on myös kirjoittanut useita kirjoja ja onhan hänellä myös lehtorin virka.
Kyllä se minusta on jo ura, koska se on myös nousujohteinen selkeästi eli luvassa on takuulla vielä luottamustoimia yms.
mutta eiköhän se puolison valinta ole myös yksi tapa olla fiksu.
Jos haluaa eteenpäin urallaan, fiksu valitsee puolison, joka tukee uravalintaa.
Ja mitä suukapuloihin tulee, minä panisin demareilla kyllä kapulan ihan toisen polkkatukkablondin suun tukkeeksi kuin Päivi Lipposen...
omien kykyjensä ja ansioidensa perusteella? Kuulkaa kyllä oikein "valitulla" lähipiirillä ja verkostoilla on siinä suuri merkitys.
joko ensin tekee ison perheen ja sitten vasta myöhemmin uraa TAI ensin uraa ja sitten vasta myöhemmin ne lapset.
Tai sitten on niitä, joilla on sekä siivooja että lastenhoitaja, kyllähän niitä lapsia voi tehdä ja jättää ne muille hoidettavaksi.
jotka ovat tehneet ihan oikeaa uraakin (eivät siis vain käyneet töissä). Hirmuisia suorittajia ja energiapakkauksia ovat, itse en ikimaailmassa jaksaisi vuosikaupalla sitä tahtia, mitä he vetävät! :)
on tehokkaan oloinen ihminen, ja heillä on ollut aina kotona asuva kotiapulainen/lastenhoitaja. Olen itse kahden lapsen äiti ja sanoisin, että ilman tuollaista jatkuvaa apua tekisi kyllä tiukkaa jos tästä enemmän olisi lapsia.
mm. työhön aamulla klo.6.15 ja jätin vauvan, 9kk, vaunuun rajanaapurille hoitoon. Soitin kerran ovikelloa, jolloin hoitaja kävi hakemassa vauvan jatkamaan uniaan sisälle. Mutta minä olin jo menossa juna-asemalle pyörällä jatkaakseni junalla, ei ole ajokorttia ja työmatka oli melkein sata kilometriä.
Pyörän kävin viemässä iltaisin valmiiksi naapurin pihalle. Tulin kotiin vasta klo.17.45 ja vanhin lapsista, 13v, haki sisaruksen koulusta tultuaan ja vaunut palautuivat aamua varten kotiin.
Olin vastaavana ohjaajana yksityisessä päiväkodissa. Minulla oli kaksi hoitajaa kanssani, mutta vastasin päiväkodin monista asioista, mm. pedagogiikasta, lasten sekä työntekijöiden ohjaamisesta. Suunnittelin asioita ja tekemisiä lapsikohtaisesti yleensä kotona iltaisin, valmistin myös materiaalia jen. Olin lisää opiskellut edellisellä hoitovapaalla, kasvatustiedettä, suorittanut oppimäärän neljän lapsen äitinä. Nyt viidennen aikana myös opintoja...
Kuudes lapsi syntyi viidennen ollessa 2v9kk ja vanhin lapsi oli 17v. Kun kuopus oli 9kk, palasin työhön. Näiden "iltiksien" kanssa jäin kotiäidiksi muutaman työvuoden jälkeen, kunnes nuorin meni esikouluun. Päivitin osaamistani ja kouluttauduin mm. työpaikkaohjajaksi ym. pientä.
Isommista lapsista on ollut apua. Mies on vuorotyössä, välillä on voinut hoitaa vapaapäivinään.
Pyykkiä, kaupassa käyntiä, ruuan valmistusta jne.
mutta toinen kärsii ja valitettavasti ne on yleensä lapset.
ja jos ei ole hyvä tukiverkosto- tulee olla hyvä palkka, millä voi ostaa sellaisen =
lastenhoitoapua, esim. au pair maksaa veroineen 650 e/ kk + ruoka + asunto (oma huone) + bussilippu + kielikurssi
En tiedä mikä minusta tulee "isona" mutta sen tärkeimmän olen elämässäni jo saavuttanutkin! :)
minimerkillä munkin lapseni isä lupasi hoitaa lastaan mutta kissan viikset. Ja nyt urakehitys on siinä vaiheessa, että pitäis päästä ulkomaille, mutta ei tuo lähde. Ja kun on lapsi niin en voi sen siääkään enää jättää.
ja voi että me ollaan tyytyväisiä!
mulla ja miehellä on omat duunit, ei taloudellisia huolia ja lapsilla menee koulu yms elo ok.
kyllä molemmat voi nainenkin saada, täytyy vaan tehdä töitä sen eteen ja hyvä puoliso, jolla ei itsetunto heti mene, jos vaimo onkin perheen bruttomaksaja (=enemmän tienaava)
eivät ole ura...