Voiko nainen saada sekä suurperhettä että uraa?

Meillä ei ole minkäänlaista apua sukulaisista. Pikemminkin päinvastoin.



28

Mutta siis paljoa matkustelua ja yhdenkään lapsen kroonista sairautta se ei silti kestä.



Tai siis tietenkin sitä selviäisi, mutta ei se minusta ole sitten enää mitään elämistä.



28

kyllä Suomessa tähän mennessä oikean suurperheen ja oikean uran yhdistäneet naiset ovat aloittaneet sen uransa vasta lasten kasvettua hieman isommiksi. Näin esim. Elisabeth Rehn.



Suurimmalla osalla Suomen uranaisista on ollut vain yksi lapsi tai sitten ei lapsia ollenkaan (Halonen, Uosukainen, Paakkanen, Helena Ranta, Helvi Sipilä jne)



On mielenkiintoista seurata, että miten tämä nykyinen sukupolvi tulee onnistumaan. Hirveän paljon riippuu lasten isistä, miten he joustavat ja tukevat äitiä uralla. Tosin aika harvalle ihmiselle se "ura" nyt muutenkaan niin urkenee, töissä kyllä jokainen joutuu käymään.

jolla 4 lasta. Ekan lapsen teki vasta 34-vuotiaana, sitä ennen oli ehtinyt edetä jo pitkälle.

Äitiyslomat pitänyt minimipituisina, isällä suurin vastuu perheestä.

Ei äitiyslomia, vauvat kulkeneet töissä mukana, mies koti-isä ja isovanhemmat asuvat naapurissa ja auttavat päivittäin.



Tämä lienee se todellisuus, millä sen uran aikaansaa.

välillä itse kotona tekemässä väikkäriä, isovanhemmat kuskaa lapset harrastuksiin. Työmatka minimoitu eli asutaan työpaikan vieressä.

jonka arki nojaa pitkälti kotona olevaan lastenhoitajaan (joka kyllä onkin ihana tyyppi, mutta käytännössä toinen äiti lapsille).

Mutta käytän työhän paljon aikaa olemalla jopa 28 tunti putkeen töissä tai useita päiviä menee niin että käyn vain kotona nukkumassa. Lisäksi opiskelen tässä samlla. Jos haluaisin luoda uraa riittäisi nyt työhöni ja opiskeluun käyttämä aikani varmasti siihen hyvin. Meillä lapsilla on kotiin palkattu hoitaja joka myös käy siivoamassa kaksi kertaa viikossa. Kaiken vapaa-aikani vietän lasten kanssa. Uskon siis että uran ja useamman lapsen yhdistäminenkin on mahdollista jos sitä todella haluaa. helppoa tuskin on ja vaatii paljon järjestelyitä ja sitä tukiverkkoakin. Mutta mahdotonta ei ole. Se mikä varmasti on totta että lapset syytä tehdä putkeen jotta sitten myöhemmin pystyy siihen uraan keskittymään täyspainoisesti.



30

Ei se silti työstäsi uraa tee.

on seitsemän lasta.

Homma toimi siten, että kotona oli palkattua apua, ja yksi apulainen jopa asui saman katon alla. Isoäidin ei tarvinnut edes ajatella kotitöitä. Mutta tämäntyyppinen järjestely oli kai aika normaalia siihen aikaan.

mutta silloin kotiin on yleensä palkattu apuvoimia / mies on kotona (tai tekee todella paljon vähemmän töitä) / on laaja, toimiva ja lähellä oleva tukiverkosto.

Piti vielä lisätä, että yleensä ainakin kaksi näistä kolmesta vaihtoehdosta.

ei se ole oikein lapsia kohtaan, että vauva jätetään aamulla 6.15 hoitoon ja itse tulee kotiin 17.45 jolloin alaikäinen on jo sen vauvan hoidosta hakenut. Voihan sillä lapsiluvullakin päteä tietenkin.

Omasta mielestään hänellä varmastikin sellainen on, minulle ei ole aivan selvää, että mikä?

ja nousi eduskuntaan, on myös kirjoittanut useita kirjoja ja onhan hänellä myös lehtorin virka.



Kyllä se minusta on jo ura, koska se on myös nousujohteinen selkeästi eli luvassa on takuulla vielä luottamustoimia yms.

mutta silloin kotiin on yleensä palkattu apuvoimia / mies on kotona (tai tekee todella paljon vähemmän töitä) / on laaja, toimiva ja lähellä oleva tukiverkosto.

26 on joutunut vähentämään työmatkat minimiin mutta palkattua apua ei ole eikä juuri tukiverkostoakaan. Onneksi lapset eivät juurikaan sairasta, sitä tämä yhtälö ei kestäisi.

Saattaa olla että olen tavanomaista miestä motivoituneempi ja kätevämpi arkiruttimien pyörittelijä.

yleensä. Poikkeuksiakin toki löytyy (tosin ei omasta tuttavapiiristäni).

T. #44

mutta silloin kotiin on yleensä palkattu apuvoimia / mies on kotona (tai tekee todella paljon vähemmän töitä) / on laaja, toimiva ja lähellä oleva tukiverkosto.

26 on joutunut vähentämään työmatkat minimiin mutta palkattua apua ei ole eikä juuri tukiverkostoakaan. Onneksi lapset eivät juurikaan sairasta, sitä tämä yhtälö ei kestäisi.

Saattaa olla että olen tavanomaista miestä motivoituneempi ja kätevämpi arkiruttimien pyörittelijä.

opiskeluaikojeni proffa, neljän lapsen äiti ja aktiivinen tutkijan urallaan (projekteja menossa, gradu- ja väikkäriohjattavia ym.). Kaikenkaikiaan siis tarmokas nainen. Muutama vuosi valmistumiseni jälkeen kuulin kuitenkin, että oli palanut loppuun. Joskus se jaksamisenkin raja tulee vastaan...

Sinä mainitsit suurperheeksi 4 lasta.



Itselläni on 3 lasta. Ensimmäisen lapsen sain ollessani 22 v. Sen jälkeen tuli ero lapsen isän kanssa ja löysin myöhemmin uuden miehen, jonka kanssa siis nämä kaksi lasta. Kun viimeinen lapsi syntyi, niin olin 31 v. Lapsia ei siis ole tehty mitenkään lyhyellä ikäerolla.



Olen kahden vanhemman lapsen kanssa opiskellut ja nyt olen tietotekniikan insinööri. Pari muutakin ammattia on, toiseen valmistuin juuri kun asin ensimmäisen lapsen ja toista ammatia lähdin lukemaan ensimmäisen äitiysloman jälkeen. Lapsi oli tuolloin 1,3 v. Tämä toinen ammatti tukee täysin tätä insinöörin tutkintoa.



Opiskelu oli kuitenkin aika rankka rupeama, joten vasta nyt noin 6 vuoden jälkeen voisi taas alkaa olla opintohaaveita ja voimia. Tosin mitään kiirettä ei ole. Mahdollista olisi lukea itseni diplomi-insinööriksi tai sitten toinen vaihtoehto olisi käydä lukemassa itselleen opettajan pätevyys. Eli voisin sitten opettaa tietotekniikkaa.



Mutta en pidä mahdottomana sekä uraa ja 3 lasta.

Pitää vain luottaa itseensä ja voimiinsa.