Kertokaa kummistusjuttuja! (Tositarinoita!)

Muutettiin aikoinaan omakotitaloon, rakennettu joskus reilu 40 v sitten. Aika pian tyttömme 7 v rupesi heräilemään öisin, kun kissa kuulema oli hänen sängyssään. Meillä eiole kissaa. Tätä jatkui varmaan puoli vuotta, joka yö. Jossain vaiheessa huoneessa rupesi haisemaan miedosti kissanpissa, vaikka oli mahdotonta, että siellä majaili kulkukissa tms. Tytön kissa-allerginen kaveri sai huoneessa oireita. Ihmettelimme myös, kun aina kotiin tullessamme talossa haisi vanhan miehen hiki ja hengitys. Oltiin ihan varmoja, että joku käy meillä. Ei kuitenkaan jalanjälkiä lumessa tai muutakaan näkynyt. Vaihdettiin jopa lukot ja kuitenkin se haju oli aina kun talo oli tyhjä. Myöhemmin kyllä saatiin tietää, että talossa oli asunut ja sen rakentanut yksinäinen mies, jolla oli kissa. Mies oli ollut poliisi, eläkkeellä erakoitunut. Tontilla tapahtui myös kummia. Yksikäön istuttamani kasvi, pensas ym ei menestynyt, vaikka alkuperäiset syreenit, rhodorendonit, omenapuut, marjapensaat ja juhannusruusu rehottivat upeina. Ihan kuin istutuksiani olisi sabotoitu.

[quote author="Tamilee" time="27.11.2009 klo 20:51"]Onko jollekin tapahtunut kammottavia yliluonnolliisa asioita?

Oletteko lukeneet sellaisista lehdistä tai kuulleet outoja juttuja jotka ovat totta?


Olen tänään kammotustuulella ja haluaisin lukea sellaisia. Itse kammottavin muistamani juttu on se, minkä luin iltapäivälehdestä kesällä... Yksi perhe asui talossa joka kummitteli. He kuulivat ääniä huoneista, joiden piti olla juuri silloin tyhjinä. Huoneissa ei silti näkynyt mitään.

Perhe kesti tuota häirintää, mutta kun kummitukset alkoivat ottaa perheen lasten ulkomuodon, he muuttivat pois! Viimeinen tikki oli se, kun perheen lapset olivat nukkumassa yläkerrassa, vanhemmat oleskelivat alakerrassa olohuoneessa, ja sohvalle ilmestyivät perheen lapset istumaan, vaikka he olivatkin ylhäällä! Vanhemmat kävivät tarkistamassa yläkerrasta, ja lapset nukkuivat siellä. Mutta olohuoneessa istuivat täysin samannäköiset lapset sohvalla. Perhe muutti pois talosta.
[/quote] Ja sinähän uskot kaiken mitä iltapäivälehdissä kerrotaan.

Johonkin toiseen samantyyliseen ketjuun olen tämän jutun kertonutkin. Eli joskus teininä kävin yöllä pissalla, yksin kotona ollessani. Minulla oli tapana laittaa ovi aina kiinni ja lukkoon, kai pelkäsin että murtomiehet hyökkää sisälle juuri sillä hetkellä kun olen pissalla :D (joo, kerrostalo-asuntoon!). Istuin siinä pöntöllä kaikessa rauhassa ja yhtäkkiä vessan kahva alkaa painua alas. Niskakarvat nousi pystyyn ja tuijotin henkeä pidätellen sitä kahvaa. Se meni hitaasti alas, sitten hitaasti takaisin ylös. Mitään muita ääniä ei kuulunut, aivan hiljaista. Muistan juosseeni huoneeseeni ja laittaneeni oven lukkoon, hyi helvetti että pelotti. Ketään ei kuitenkaan asunnossa voinut olla, johan sen olisi kuullut jos joku tulisi edes avaimilla ovesta sisään. En halua edes ajatella mitä olisi tapahtunut jos ovi ei olisi ollut lukossa :s

Tätä tapahtumaa ennen asuimme äitini kanssa toisessa asunnossa kun olin ihan lapsi, jossa myöskin tapahtui kaikkea outoa. Monesti muistan nähneeni outoja hahmoja sänkyni vieressä. Kerran sängyn vieressä istui vanha, ruskettunut ja hikinen mies keinutuolissa. Toisella kertaa joku ilkeän näköinen mies seisoi sängyn päässä. Kolmannella näin äitini laittamassa pyykkejä eteisen kaappiin, vaikka äiti nukkui vieressäni. Olen yrittänyt selittää noita näkyjä jollain unihalvauksella tai vastaavalla, mutta kun pystyin liikkumaan mikä ei ole unihalvaukselle tyypillistä. En sitten tiedä, enkä halua ajatella :D tilapäisiä mielenhäiriöitä.

Kun muutin pois kotoa, huomasin yhtenä iltana sängyssä makoillessani jonkun leijailevan nopeasti alkovin seinän läpi. Sitten aikanaan muutin poikaystäväni kanssa yhteen ja usein yöllä heräsimme molemmat siihen kun sänky tärisee. Olemme muuttaneet siitäkin asunnosta pois ja nykyisessä asunnossa ei ole vuoden aikana tapahtunut mitään. Pari kertaa olen ollut tuntevinani sängyn tärinää, mutta hyvin lievästi. Ehkä jos jatkan muuttamista, onnistun karistamaan kannoiltani sen mikä minua jahtaa? :D

Sen haluaisin tietää että mikä helvetti siinä vessan kahvassa oli? Oikeasti, mikä saa kahvan liikkumaan niin?

77

Siskoni asui eräässä opiskelija-asuntolassa ja hänen huoneensa oven kahvaa kans oli noin tehty. Lisäksi ääni oli käskenyt lähtemään pois, ja sisko monasti saapui vanhempien luokse tunnin matkan päähän keskellä yötä, koska huoneessa oli ollut niin levotonta. Ilmeisesti aikasemmat opiskelijat oli käyttäneet spiritismilautaa?????? Kun kvin siskon luona kylässä niin katsoin hänen huonettansa keittiöstä ja mieleni ei tehnyt ollenkaan mennä tuohon huoneeseen, sen jotenkin vain aisti. Siskon kaveri oli ollut yökylässä eikä ollut nukkunut ollenkaan, koska huoneistossa oli ollut levotonta, paukeääniä.

Entisessä kämpässäni alkoi tapahtua kummia isotätini poismenon jälkeen. Kerran olohuoneessa verho heilahti niin kuin sitä olisi kädellä lyöty, mutta ikkunat olivat kiinni ja verho raskasta kangasta, eli ilmavirrasta ei voinut olla kyse. Samoin miehelleni ostamani pienoismalliauton renkaat alkoivat pyöriä itsekseen, ensin etuperin, sitten takaperin... Auto oli kaapin päällä eikä kauko-ohjainta missään lähettyvillä. Nämä molemmat tapahtuivat kun olin yksin kotona.

Kerran kun olimme molemmat kotona, päätin ottaa kylvyn. Kun nousin ammeesta, hyllyltä shampoopullojen keskeltä lensi hoitoainepullo viereeni lattialle. Hylly oli vielä sellainen että siinä oli ns. kaide, joten sen pullon piti tosissaan pompata sieltä.

Sen jälkeen aloin pelätä öisin ja nukuin todella huonosti. Isotädilläni oli aina ollut mainio huumorintaju, joten olisikohan hän käynyt vähän jekkuilemassa, kuka tietää. Tai varoittamassa ettei avioliittoni kestäisi... Kuten ei kestänytkään. Eron jälkeen ei muuten ole kummittelua tapahtunut vaikka olen asunut monessakin paikassa.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 22:58"]olin vierailemassa siellä vanhempieni kotona. Menin sänkyyn ja kääntäessäni selkäni huoneeseen päin näin äitini seisovan vuoteen vierellä. Seisoi siinä vain ja katseli minua. Mutta se ei ollut yhtään kammottavaa, lähinnä tuli rauhallinen olo.


Hän ilmestyi myös mummilleni. Mummi oli keskellä päivää ollut matkalla naapuritaloon, kun oli tuntenut miten joku oli tarttunut käteen. HÄn oli katsonut vierelleen ja se oli ollut äitini, mutta pikkutytön näköisenä. Äiti oli jutellut pitkään mummin kanssa, sanonut että nyt hänellä on kaikki hyvin. Lopulta oli sanonut, että nyt hänen täytyy mennä takaisin ja kadonnut.


Sen jälkeen häntä ei ole näkynyt.
[/quote]

Voi ei, miksi mä aloin vollaan tästä? Jotenkin tosi kaunista. <3

No mulla on parikin, kaverini kertoi että oli miehensä kanssa Virossa hotellissa. Hotellissa on kaksi rakennusta joista näkee toisensa. Aamulla kuulivat kuinka toisen rakennuksen vieraat valittivat henkilökunnalle että ylimmässä kerroksessa joku siirteli huonekaluja koko yön. Henkilökunta kertoi yläkerran olevan tyhjillään eikä siellä ole huonekaluja. Myöhemmin kaverini oli miehensä kanssa huoneessaan ja näkivät vanhan naisen vilkuttavan heillä toisen rakennuksen ylimmästä kerroksesta, he vilkuttivat ystävällisesti takaisin. Seuraavana päivänä huomasivat samasta naisesta maalatun taulun hotellin käytävällä ja henkilökunta kertoi että nainen oli hotellin perustajan vaimo. He sitten kertoivat nähneensä naisen eilen, henkilökunta vastasi että nainen on kylläkin kuollut parisen sataa vuotta sitten.

Toinen on exäni kertoma. Hän oli juuri muuttanut lapsuudenkodistaan pois ja otti kuvan makuuhuoneestaan jotta voisi näyttää sen kavereilleen. Kuvan ottamisen jälkeen, katsoi kuvaa ja huomasi kaapin vieressä lapsen hahmon. Sitten katsoi huoneeseen eikä siellä ollut mitään. Lähti sitten kaverilleen näyttämää kuvaa mutta kun oli näyttämässä kuvaa niin se oli kadonnut kamerasta.

Ja viimeinen on mun lapsuuden kodista. Juteltiin äitin kanssa joskus ja molemmat oli tuntenut usean vuoden ajan kun makasi sängyssä kun joku hengittäisi sua päin. Ei mikään tuuli vaan semmonen lämmin henkäys. Ja olin myös itse kuullut kerran yläkerrassa olessani kun ensiksi joku kävelee takapihalla (kun oli lunta ja hangesta kuuluu ääni) ja sne jälkene joku kävelisi portaita ylös. Olin yksin kotona.  

Mummini on kertonut lapsuuden spiritismikokeilustaan. Olivat menneet vanhaan latoon itsetehdyn laudan kanssa ja kysellyt saatanaa. Saatana oli kuulemma viereisessä "huoneessa" ja nämä kaverukset päätti, että yksi käy katsomassa. Ei koskaan tullut takaisin ja löytyi kuolleena.

Tarinoita varmaan löytyy, mutta ei tositarinoita, koska kummituksia ei ole, ne on mielikuvituksen tuotetta.

Minun koirani kuoli keväällä sairaskohtaukseen. Pari viikkoa sen jälkeen kuulin asunnossani koiran tyypillisiä ääniä, kuten nuolemista, tassuttelua, sohvalta alas hyppäyksiä. Kerran yöllä vessaan mennessäni näin koiran "omalla paikallaan" sohvankulmassa, pimeässä jotenkin lievästi valoa hohtavana. En jotenkin edes pelästynyt, vaan katsoin vain ja sanoin että saat sinä lähteä Taivaaseen, kyllä minä pärjään. Kun tulin vessasta, koiraa ei näkynyt, eikä sen jälkeen kuulunut enää niitä mystisiä ääniä koirattomassa talossa.

Asuin vielä vanhempieni kanssa ennen opiskelemaan lähtöäni lähes satavuotiaassa kerrostalossa kaupungin keskustassa. Meillä oli kissoja, joten luonnollisestikaan yöllä ei aina ollut hiljaista. Jäin sitten kerran itsekseni, kun vanhemmat lähtivät - poikkeuksellisesti kissat mukaan ottaen - yöksi mökille.

Kun tuli aika mennä nukkumaan (myöhään yöllä), otin pois kuulokkeet, joilla olin kuunnellut musiikkia koko illan. Asunnosta kuului narinaa ja paperin kahinaa, vähän kuin joku olisi selannut kirjaa. Tarkistin, että ikkunat olivat kiinni, ja että ääni ei kuulunut porraskäytävästä. Alkoi pelottaa, kun tajusin, että tätä ei voi vain selittää "äh, se on kissa". Edeltävä asukas oli kuulemma löydetty kuolleena asunnosta. Päätin nukkua musiikki päällä ja unohtaa koko äänen.

Toinen tapaus sattui kun olin jo muuttanut opiskelija-asuntoon 60-vuotiaaseen taloon. Olin vähällä nukkua pommiin, koska olin unohtanut laittaa torkkuajastimen päälle. Olisin myöhästynyt tärkeästä tentistä, ellen olisi herännyt siihen, että joku sanoi pääni vieressä "(Nimeni), herää!". Nousin heti, eikä ketään näkynyt. Sama kuvio tapahtui toisenkin kerran, molemmilla kerroilla sama nuoren naisen ääni. Asuin solussa, jossa olin ainoa tyttö.

Mun kotikotona kummittelee vintillä. Itse en ole nähnyt, kuullut enkä aistinut siellä mitään, mutta jos olen ottanut koirani mukaan kotikotiin niin se sairastuu aina vintillä pahasti ja paranee alakerrassa/ulkona. Olen kahtena yönä joutunut soittamaan eläinlääkäripäivystkseenkin kun näytti että koirani kuolee siihen paikkaan, mutta hoksasin sen paranevan kun vein sen pois vintiltä. En enää edes uskalla ottaa koiraa mukaan kun käyn kotikotona, mutta itse uskallan hyvin nukkuakin vintillä. Edesmennyt vanhempieni koira, joka eläessään vihasi nykyistä koiraani on haudattu kotikotini pihaan. Hautapaikka näkyy sisälle ainoastaan vintin ikkunasta.Vanhempieni koiran eläessä nykyinen koirani ei  sairastunut vintillä.

Nämä vintillä saadut sairaskohtaukset ovat näyttäneet siltä kuin koira olisi demonien vallassa. Ne ovat olleet ihan yliluonnollisia. Koira on todella kipeä, oksentaa TAUKOAMATTA ja kouristelee. Kun sen vie alakertaan/ulos paranee SAMALLA SEKUNNILLA. Ja kun vie takaisin vintille raju sairaskohtaus alkaa välittömästi.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 14:45"]Mummini on kertonut lapsuuden spiritismikokeilustaan. Olivat menneet vanhaan latoon itsetehdyn laudan kanssa ja kysellyt saatanaa. Saatana oli kuulemma viereisessä "huoneessa" ja nämä kaverukset päätti, että yksi käy katsomassa. Ei koskaan tullut takaisin ja löytyi kuolleena.
[/quote]

Arvasin, että alapeukutetaan. Tuo kuollut tyttö oli kuitenkin mummini naapuriperheestä ja tämä tapahtunut. Mummi uskoo, että tilanne oli niin pelottava, että tuo ystävänsä olisi voinut kuolla jo säikähdykseen jos rotta olisi rapisuttanut nurkkaa. Joka tapauksessa tarina sopi mielestäni hyvin tähän keskusteluun, pystyyhän näistä muistakin jutut selittämään myös realistisesti, esim unihalvauksella.

Asuin aikaisemmin Vallilassa vanhassa talonmiehen asunnossa. Tulin kerran iltavuorosta kotiin ja kävin nukkumaan. Poikaystäväni jolla oli oma asunto oli töissä yövuorossa ja hänellä oli aamulla lähtö maalle. Yöllä heräsin siihen, että sänkyni laidalla istui joku ja silitti pitkään selkääni ja päätäni. Minusta tuntui mukavalle ja onnelliselle. Oletin sen oleen poikaystäväni. Aamulla soitin poikaystävälleni ja sanoin, että olipas mukava kun olit tullutkin yövuorosta minun kotiini vaikka lähditkin ennen minun heräämistäni ja olit silitellyt yöllä. Noh.... ei kuulemma ollut käynyt. Hetken pelotti! 

Käytetääs mammat tästä lähtien pikkusen vähemmän sitä LSD:tä!

Itse yksi kerta kun olin huoneessani kuuntelin musiikkia puhelimesta, niin vaihtui laulu Johonkin I SEEE YOUUU :/ pelästyin ihn sikana koska ketään ei ollut kotona... ja myös yksi kerta radiosta tuli joku katko jost kuulu joku ihmee ääni? ja sitte koona välillä kun olen vaikka vessasa (EN USKALLA KATSOA PEILIIIN) oli takanani jokin tumma hahmo ja kun käännyin ei ollu enää? vähänkö nopeest juoksin ulos! ... 

Olin lapsen syntymän jälkeen herkkänä. Kerran keittiössä aistin läsnäolon. Kääntyessäni ympäri näin ilmassa vanhan ihmisen käden. Seuraavana päivänä sisko tuli kertomaan, että mummomme oli kuollut. Myöhemmin kellonajaksi varmistui sama,kuin oli ollut keittiössä ollessani. Vähän aikaa meillä tapahtui poltergeistejä,kuten muovinen desimitta nousi tiskipöydän kulmalta ilmaan, heitti pari volttia ja laskeutui takaisin.

Samassa kerrostalossa alkoivat lukot rapista iltaisin, eikä ketään näkynyt.Rapina lakkasi, jos kysyi kovalla äänellä,kuka siellä on.Joskus avautui ovikin.

Ystävä ylemmässä kerroksessa kertoi samaa. Hänen lapsensa oli puhunut jostain eteisessä olleesta naisesta.

Talo oli rakennettu paikalle,jossa oli ollut paljon vanhoja torppia. Sittemmin olen selvittänyt, että esivanhempiani on asunut niissä.

Sen aikainen mieheni oli erikoistapaus, jonka ympärillä sattui kaikenlaista. Hän väitti voivansa harrastaa henkimatkoja,mihin en uskonut.Kerran sitten kuulin oven kahvan kolahduksen,kosketuksen hiuksissani ja jonkun kävelevän ohi. Parin päivän päästä hän kuvaili,millaisen leikin olimme lapsen kanssa eteiseen järjestäneet.

Muutettuamme lapseni kanssa toiselle paikkakunnalle, todella raskas parvekelaatikko löytyi aamulla parvekkelta rikki keskeltä lattiaa.Muuttolaatikossa olleeseen valokuva-albumiin oli kirjoitettu, vaikka olin nukkunut tukkina,eikä lapseni osanut kirjoittaa.Etenkin toinen teksti on riipustellun ja raapustellun näköistä.

Kun ex-anoppi kuoli edellis tammikuussa, tytär kertoi, että hautajaisten jälkeisenä yönä hänen makuuhuoneessaan oli kännykkä ja tv:n kaukosäädin yöllä vaihtaneet paikkaa.

Lisää kiitos!

Up