Kertokaa kummistusjuttuja! (Tositarinoita!)

Lisää näitä! :)

Esikoinen oli muutaman kuukauden ikäinen ja nukkui perhepedissä mieheni ja minun kanssani. Heräsin yöllä ja sängyn päässä seisoo mies: lyhyet hiukset, tosi vanhanaikaiset vaatteet ja sellainen ulkohommissa parkkiintunut iho. Niin ja ei kovin pitkä, 165cm max. No minähän säikähdin ihan hevetisti! Kun ukko huomasi pelästykseni, hänkin säikähti ja samantien katosi. Katsoin vieressä tuhisevaa vauvaa ja miestäni ja mietin että tais mennä unet ja valvetila sekaisin tai jotain. Hetken päästä yritin alkaa nukkumaan uudestaan ja ennen kuin nukahdin vilkaisin sängynpäätyyn: se ukko seisoo siellä taas! Olin jo repiä ukonkin ylös mut ukko katosi taas samantien.
Myöhemmin tapasin ns.näkijän jonka kanssa otin asian puheeksi. Hän sanoi että mies on metsätyöntekijä (joskus toooosi kauan aikaa sitten) ja hän on kuollut tapaturmaisesti niillä main missä rivitalomme on nyt. :-/

Ei kai haittaa ertä on jo vuosi 2015? :D Mut joohh.. Uskon henkiin ja ne ei pelota elämääni mutta kerron muutaman.

Asumme pienessä tiilitalossa joka on todella vanha. No jäin yks päivä sitte kotii kun kuulin selvästi kuinka isäni kuorsasi hänen huoneessaan kissanikin kuuli sen ja ryntäsi karvat pystyssä huoneen ovelle sähisemään. Olin vaan sillee että mitä vitsiä?? Ja ryntäsin huoneeseen mutta..huone oli tyhjä :O

Toinen:

Oltiin koko perhe syömässä ja isä kertoi omia kummitus tarinoitaan johon äiti kommentoi että voihan se niin olla että täällä kummittelee mutten usko aaveisiin! Samalla sekunnilla joku "oksensi".tai löi vessan pöntön kannen auki. Kuului selvä "Prötssurgh" Ja pamahdus. Tarkistettii vessa muttei mitää ollu ja lemmikit oli pihalla

Olis vielä mutten enää jaksa kirjottaa :D

Uppis. Hyvä ketju! Itse näin pienenä miehen hahmon seisomassa yläkerran parvekkeen ikkunassa, jonne ei ole muuta pääsyä kuin se parvekkeen ovi. Sitten siitä kului ihan kunnon tovi, ettei tapahtunut mitään. Olin joku 15-16-vuotias, kun kuulin alakerrassamme puhetta ja askeleita, vaikkei siellä ollut ketään. Kaksi puhujaa riitelivät keskenään, en vain pannut merkille, että mistä (säilähdin niin paljon). Sen jälkeen kävin tarkistamassa alakerran eikä siellä tosiaan ollut ketään. Asumme rintamamiestalossa eikä talon taustoista ole tietoa. Onhan meillä tapahtunut muutakin, mutten nyt jaksa kirjoittaa :D..

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 22:58"]

olin vierailemassa siellä vanhempieni kotona. Menin sänkyyn ja kääntäessäni selkäni huoneeseen päin näin äitini seisovan vuoteen vierellä. Seisoi siinä vain ja katseli minua. Mutta se ei ollut yhtään kammottavaa, lähinnä tuli rauhallinen olo.

Hän ilmestyi myös mummilleni. Mummi oli keskellä päivää ollut matkalla naapuritaloon, kun oli tuntenut miten joku oli tarttunut käteen. HÄn oli katsonut vierelleen ja se oli ollut äitini, mutta pikkutytön näköisenä. Äiti oli jutellut pitkään mummin kanssa, sanonut että nyt hänellä on kaikki hyvin. Lopulta oli sanonut, että nyt hänen täytyy mennä takaisin ja kadonnut.

Sen jälkeen häntä ei ole näkynyt.

[/quote]

Itkin tämän luettuani:(

se oli pallosalama

kerrostalossa ilmestyi muutaman kerran musta hahmo. Öisin. Ja ei ollut näköharhaa tai varjo, koska sen näkivät muutkin. Itse näin makuuhuoneen peräkulmassa pariin kertaan, mutta hahmo ei tehnyt mitään. Mies kertoi myös nähneensä saman hahmon. Lisäksi poika, jolle emme olleet moisesta sanoneet mitään, kertoi eräs aamu että oli nähnyt pelottavan mustan ukon sängyn vieressä...



Toinen juttu, mikä tapahtui miehelleni.. Olin poissa yötä jossain ja aamulla herätessään mies katsoi että vieressä minun peittoni oli muovautunut ihmishahmoiseksi (kyljellään, taitteista muodostuen kädet ja jalat, pääkin tyynyllä). Oli kuulemma saanut tunteen, että se olen minä tullut yöksi lohduttamaan...

Näiden piti olla tosijuttuja eikä keksittyjä.

..mutta mummoni kuoli kun olin 7 tai 8 vuotias.

Muistan tästä sen kun mummoni oli paareilla olohuoneessa ja kaikki aikuiset (poliisi, äiti, ambulanssimiehet) keittiössä. Niin minä menin sinne olohuoneeseen ja mummoni puhui minulle sieltä makuusijaltaan. Pyysi tulemaan lähemmäs ja jotain. Puhui ihan rauhallisesti niinkuin aina oli puhunut.



En mennyt lähelle, mutta muistan tuon selkeästi vielä yli 20 vuoden jälkeen.



Sitten eräässä vanhassa talossa joka toimi ravintolana. Siellä oli kylmätilat kellarissa ja kierreportaita tultiin kellarista keittiöön, niin joka kerta tuli kauhea kiire pois portaista, juoksemalla. Kun tuntui, että on joku siellä alhaalla. Silloin olin 14-vuotias. Ja jälkeenpäin ovat siellä silloin aikuisena työssä olleet henkilöt tunnustaneet, että tekivät samaa kuin minä. Samasta syystä. Eli juoksivat noita portaita ihan peloissaan.

näin pienenä, noin neljä -vuotiaana, öisin pitkän mustan hahmon, joka tuli lähemmäs mua veitsen kanssa. muistan kuinka pelkäsin hullunlailla ja olin silloin ihan hereillä.

näin myös pienemmän hahmon ja muistan meidän nähneen sen isän kanssa yhdessäkin.

mutta tämä saattaa olla unta, joku ikään kuuluva juttu.

en ole koskaan ennen ajatellut näiden hahmojen olevan aaveita, mutta muistan ne kyllä tosi hyvin. tosin olen vieläkin sitä mieltä, että ne olivat jotain unta tai mielikuvitusta, vaikka se mies veitsen kanssa herätti ihan oikeaa kauhua.

Siskon miehen mummi kertoi monesti juttuja..nykyisin siis jo kuollut tosin.

Asui miehensä kanssa omakotitalossa noin 13km päässä keskustasta eli aika korvessa. Oli miehensä lähtenyt viihteelle ja jäänyt yksin sitten kotiin koiransa ja kissansa kanssa.

Yöllä herännyt kun kuuli ulko-oven käyvän ja kääntänyt kylkeä vain. Kun ei ollut mitään sitten tapahtunut niin oli laittanut valot päälle ja huutanut miestään ilman että vastausta oli saanut. Meni katsomaan ja ovi oli edelleen lukossa. Avasi ja kurkkasi oviaukosta. Hangessa meni pitkät saappaan jäljet suoraan metsään ovelta ja sieltä ne oli tulleetkin. Sanoi vielä että jotain kokoa 45 koska oli todella suuret kengän jäljet. Laittoi oven visusti lukkoon takaisin eikä nukkunut enää ennenkuin miehensä tuli takaisin baari reissultaan.



Toinen juttu sattunut minun miehelleni. Hän siis nuorempana asustanut juurikin isänsä ja äitipuolensa kanssa vanhassa talossa, jossa ullakolla ollut entisten asukkaitten tavaroita. Sanoi että ullakon ovelle päästessä ja sen avatessa tuli aina sellainen epämiellyttävä olo eikä koskaan edes kavereiden kanssa päivällä pystynyt sitten menemään sinne.



Toinen juttu että kellarin ovi aukesi itsekseen. Siis kahva ihan vääntyi alas ja aukesi.



Kolmas juttu minkä sanoo olevan kauhein. Monet kerrat lähti tuolta paikasta kaupunkiin illalla kuskin hommiin. Matkaa siis noin 30km. Sen matkan minkä ajoi sitä tietä talolta päätielle niin takapenkillä istui vanha nainen joka tuijotti suoraan taustapeilistä miestäni silmiin. Sanoi että ajoi ihan täysiä aina sen suoran koska näki naisen katseen ja tuli kylmiä väreitä selkään.

Enkä yhtään ihmettele!

En todellakaan usko kummituksiin tai mihinkään yliluonnolliseen mutta tähän uskon :



Muistan kuinka 15-vuotiaana (14 vuotta sitten) olin voimistelukilpailuissa, äitini oli kannustusjoukoissa. Kun oli meidän joukkueen esiintymisvuoro ja musiikki laitettiin päälle, musiikki hidasteli ja väänsi melodiaa niin että se piti sammuttaa, kelata alkuun ja laittaa uudelleen päälle. Muistan katsoneeni kelloa ennenkuin aloitimme esiintymisen uudelleen. Sitten ei musiikki enää hidastellut tms.



Kun muutaman tunnin päästä tulimme kotiin, isäni kertoi äitini äidin kuolleen ja juuri siihen aikaan kuin esiintymismusiikkimme oli hidastellut. Uskon että mummini kävi jättämässä minulle ja äidilleni hyvästit.

Mutta tavallaan pystyn aistimaan 1 vuotiaan lapsen täällä.

Asumme vanhalla kotitilalla, missä on kuollut 1v tyttö. Vanhempiensa luona. Lähemmäs 40v sitten.

Tähän on kyllä jo noussut uusi talo vanhan tilalle. Mutta samalla paikalla.

ja lainasin mummulta hienoa vanhanajan turkkia & käsilaukkua tanssiaispäivää varten. Illalla laitoin turkin tuolin selkämykselle ja laukun tuolille odottamaan juhlapäivää. Aamuyöstä herättiin kun pappa soitti että mummu oli yöllä kuollut. Turkki ja laukku olivat lattialla molemmat, olivat itsestään tippuneet. Mutta esimerkiksi mun hanskat ja hattu, jotka myöskin olivat tuolilla, eivät olleet tippuneet.

makasin entisen asuntoni makuualkovissa ja odotin unta. poikaystäväni (nyk.avomies ) nukkui vieressäni. äkkiä näin jonkin matkan päässä, keittiön oviaukon luona mustahuppuisen hahmon. suljin silmät ja kun avasin ne, hahmo oli lähempänä. suljin ne taas ja kun katsoin, hahmo oli sängyn vieressä!!! painoin kasvoni poikaystävän selkään ja lopulta nukahdin. jos olsin ollut yksin kotona, olisin varmaan pissannut sänkyyn ja pyörtynyt....( tai kuollut pelosta

makasin entisen asuntoni makuualkovissa ja odotin unta. poikaystäväni (nyk.avomies ) nukkui vieressäni. äkkiä näin jonkin matkan päässä, keittiön oviaukon luona mustahuppuisen hahmon. suljin silmät ja kun avasin ne, hahmo oli lähempänä. suljin ne taas ja kun katsoin, hahmo oli sängyn vieressä!!! painoin kasvoni poikaystävän selkään ja lopulta nukahdin. jos olsin ollut yksin kotona, olisin varmaan pissannut sänkyyn ja pyörtynyt....( tai kuollut pelosta

Näiden piti olla tosijuttuja eikä keksittyjä.

Onko jollekin tapahtunut kammottavia yliluonnolliisa asioita?

Oletteko lukeneet sellaisista lehdistä tai kuulleet outoja juttuja jotka ovat totta?

Olen tänään kammotustuulella ja haluaisin lukea sellaisia. Itse kammottavin muistamani juttu on se, minkä luin iltapäivälehdestä kesällä... Yksi perhe asui talossa joka kummitteli. He kuulivat ääniä huoneista, joiden piti olla juuri silloin tyhjinä. Huoneissa ei silti näkynyt mitään.

Perhe kesti tuota häirintää, mutta kun kummitukset alkoivat ottaa perheen lasten ulkomuodon, he muuttivat pois! Viimeinen tikki oli se, kun perheen lapset olivat nukkumassa yläkerrassa, vanhemmat oleskelivat alakerrassa olohuoneessa, ja sohvalle ilmestyivät perheen lapset istumaan, vaikka he olivatkin ylhäällä! Vanhemmat kävivät tarkistamassa yläkerrasta, ja lapset nukkuivat siellä. Mutta olohuoneessa istuivat täysin samannäköiset lapset sohvalla. Perhe muutti pois talosta.

me muutettiin tossa noin vuosi sitten uuteen taloon joka on rakennettu noin 90 luvulla ensiksi kun muutimme olo tuntui kodikkaalta mutta vain kuukausia sen jälkeen oloni on tuntunut siltä kuin olisin vieraassa paikassa eräänä päivänä kun tulin kotiin menin suoraan koneelleni ja vaatekaapin ovi aukesi yht'äkkiä tämän jälkeen illalla parvekkeelta kuului raapivia ja laahaavia ääniä juttelin asiasta naapurilleni joka oli myös muuttanut vasta mutta huonetta isompaan kämppään hän on taas suihkussa ollessaan nähnyt vilaukselta pieniä lapsia istumassa nurkassa (enpä tämänän jälkeen oo yksin ollu suihkussa)

noh tulin sitten kotiin nukkumaan ja kävin vielä vessassa kun eteisen katosta poksahti ensin lamppu ja sen jälkeen koko katto lamppu tippui ryminällä alas en jäänyt sen enempää miettimään ja soitin miehelleni ja istuin keittiössä hänen tuloonsa saakka kun hän tuli siivosimme jäljet ja menimme nukkumaan ku yöllä heräsin outoon äääneen keittiösä joku selvästi hengitti ja kolisteli kuin olisi ettiny jotain juoksin takaisin nukkumaan ja unessa näin kääntyväni mieheeni päin ja hänen tilallaan olikin kuollut nainen joka kertoi että haluaa löytää vanhoja tavaroitaan joita kadotti kun uuden kerrostalon tilalla oli vielä ollut omakoti talo tämän jälkeen olen ollut ihan hermoheikko ja säikähdän välillä jopa sitä kun ajatuksissani datailen ja msn:ssä joku puhuu ja kuuluu se kilahdus :DD

ball lightning elikä pallosalamasta on monessa tarinassa kyse.

Oon tosi herkkä kummitustarinoihin

Up