Kertokaa kummistusjuttuja! (Tositarinoita!)

Kaberini kertoi tuosta mummosta se tapahtui tapahti kaverini serkulla en tiedä oletko sama henkilö mutta niilläkin on samoja asioita tapahtunut. Eräänä yönä sen kaverin serkun sängyn päässä istui nainen mutta ei välittänyt siitä mitään kun olivat tottuneet siihen jo. Uskon minä ainakin tuohon sinun juttuusi

Up!

ylös

2

[quote author="Vierailija" time="21.01.2010 klo 22:30"]

En todellakaan usko kummituksiin tai mihinkään yliluonnolliseen mutta tähän uskon :


Muistan kuinka 15-vuotiaana (14 vuotta sitten) olin voimistelukilpailuissa, äitini oli kannustusjoukoissa. Kun oli meidän joukkueen esiintymisvuoro ja musiikki laitettiin päälle, musiikki hidasteli ja väänsi melodiaa niin että se piti sammuttaa, kelata alkuun ja laittaa uudelleen päälle. Muistan katsoneeni kelloa ennenkuin aloitimme esiintymisen uudelleen. Sitten ei musiikki enää hidastellut tms.


Kun muutaman tunnin päästä tulimme kotiin, isäni kertoi äitini äidin kuolleen ja juuri siihen aikaan kuin esiintymismusiikkimme oli hidastellut. Uskon että mummini kävi jättämässä minulle ja äidilleni hyvästit.


[/quote]
Miten ei voi uskoa mihinkään yliluonnolliseen jos kuitenkin tuon uskoo?

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 21:41"]Mun pari kaverii tuli meille tosi väsyneenä. (Poikia) kysyin heiltä et mikä ny on? Niin ne sano et tuolla oli 2 "monsteriautoa" musta ja punanen" ja sit toisen niistä sisko soitti että ne "ihmiset jotka ajo niillå autoilla" niin meni rämpyttää niitten naapurin tallin ovea. Sit myöhemmin ne parkeeras ne niinsanotutMONSTERIAUTOT mun parhaan kaverin pihaan joka on mun naapuri. Sitten ne miehet meni ojaan vaklii. Sit mun veli ja sen kaveri meni kattoo niitä kun ne niejet näki ne niin ne lähti. Mun toista kaverii rupes itkettää kun sitå pelotti. Ja mun paraskamu on kirjottanut tänne kans mut sillä ei oo ihan oikee kun se ei ollu paikan päällä. Se oli sit oikeesti tosi pelottavaa. Se mun kaveri sano et ne miehet oli muka sen isän työkavereita. Mut kummiski! ^:^
[/quote]
Ikäsi?

Teininä kaveri soitti mulle, että onko meillä sähköjä (asuttin parin talon päässä toistamme), kun heillä vilkkuu valot ja tv menee itekseen päälle ja kiinni. Taustalta kuului pienen tytön ääntä ja tää kaveri oli yksin kotona, eikä niillä edes ollut pieniä lapsia. Tää mun kaveri ja 13-vuotias pikkuveli. Oli hivenen karmivaa.

Isoveljeni kertoi jouluna, kuinka hän oli meidän lapsuudenkodissa herännyt yöllä ja nähnyt ikkunan huuruun ilmestyneet kasvot. Kasvot hymyilivät aluksi mutta pian ne muuttuivat surulliseksi ja kasvoista alkoi valua kyyneleitä. Aamulla veli kertoi toiselle sisaruksellemme tästä ja hän vain sanoi että näistä asioista ei saa puhua ja kielsi veljeä kertomasta kellekkään näkemäänsä. Siksi uskolsi minulle kertoa vasta 3 vuotta tapahtuneen jälkeen...mitäköhän meidän toinen sisarus sitten nähnyt...

Nosto!

Poikaystävä (21v) kerto, että viime kesänä oli muutaman kaverinsa kanssa autiotalossa ja kun lähtivät sieltä nii jokaselle tuli puhelimeen viesti. En muista tarkalleen mut jotain että tietää missä he ovat jne. Ja viestissä ei ollut lähettäjän kohdalla numeroa. Voi tietysti olla että joku seuras heitä tms. En tiedä.
Toinen juttu oli kun kaverin äiti kerto, että heidän entisessä talossa kummitteli.. en muista kaikkea, mutta ainakin piha rakennuksen ovi aina aukesi itsekseen vaikka se laitettiin kiinni eikä esim. tuuli sitä voisi avata.

Isän kuoltua tapahtui muutama kumma juttu... Pari päivää sen jälkeen kun isä oli kuollut alkoi lelumarsu elämöidä lelulaatikossa ihan itsekseen ( koko leluun tai laatikkoon jossa se oli ei oltu kajottu muutamaan päivään ). Yläkertamme aulassa haisi kerran selvästi tupakka ( isä oli ollut tupakkamiehiä ).. Pyysin miestänikin tulla haistamaan kun haju oli niin selvä... Kävin toisessa huoneessa ja palasin sieltä aulaan oli haju kadonnut. Hautajaisia edeltävänä iltana olin makuuhuoneessamme valitsemassa hautajaisvaatteita kun ovi meni yhtäkkiä kiinni... Yritin keksiä asialle luonnollista selitystä, vetoa yms mutta ei asialle löytynyt mitään järkevää selitystä. Isän hautajaisten jälkeen en ole kokenut enää mitään yliluonnollista tai lähinnä selitystä noille tapahtumille.. Ehkä ne olivat isän viimeiset tervehdykset ennen kuin siirtyi tuonpuoleiseen.

Mun entisessä asunnossa pistokkeet lähtivät itsekseen irti pistorasioista ja nykysessä asunnossa kuuluu öisin ääniä ihanku rappukäytävässä kävelis joku mutta se ei voi olla mahdollista sillä rappukäytävässä on valotunnistin tai mikä onkaan että valot syttyy automaattisesti ja kun katson ovisilmästä niin valoja ei näy. Kerran tunsin myös sängyllä maatessa että joku koski mua olkapäähän.

No, kummituksia/yliluonnollisia asioita ei vaan kannata pelätä. Mutta ei voi sanoa kenellekään, varsinkaan lapselle, että et vaan pelkää. Kannattaa vaan otttaa asenne, että yritän vaan lakata pelkäämästä mahdollisuuksien mukaan. Jos ei kiinnitä niihin asioihin huomiota sen enempää, kuin että jaahas, joku taas köpöttelee rappusissa ja antaa asian vaan olla, niin kokemukset lopulta lakkaa/eivät pahene. Asenne vaan sellaiseksi, että kohtelee "kummituksia" kuten pahasti adhd:sta kärsivää kuritonta lasta ;)...

Mua ei pelota enää missään, mutta oon kokenut yhtä ja toista, sängyn vierellä seisovista pikkutytöistä läppärin,  telkkarin ja valojen on/off räpsyttelyistä vaikka mihin... Pahinta oli kun ilmiöt alkoivat tapahtua kun asuin eksän kanssa ja jouduin selittelemään asioita että "joo, laitoin telkan ja kahvinkeittimen ja valot vessareissulla yöllä, oon varmaan kävelly unissani" tai jotakin vastaavaa, koska en halunnut että mies alkaa pelkäämään ja asiat eskaloituu...

[quote author="Vierailija" time="28.11.2009 klo 23:14"]

oli rakennettu 1890-luvulla se talo ja asunto oli kolmessa kerroksessa. Makuuhuone oli yläkerrassa ja yhtenä iltana enne kuin olin ehtinyt nukahtaa, kuulin miten keskikerroksen eteisessä lattialankku narahti niin kuin sille olisi joku asutnut. Tokalla kerralla kuulin, kun joku nousi yläkerran portaita, tälle myös koiramme murisi. Näitä ei mieheni uskonut, kunnes eräänä yönä itse olin jo nukahtanut kun mies pomppasi sängystä ja sanoi "kuka hemmetti meidän olohuoneessa kävelee?" Askeleten äänet kuului, tarkastettiin koko asunto saunan lauteiden alusia myöten, mitään ei ollut.
Asumme nytkin vanhassa talossa, mutta täällä on "hyvä henki". Kaikki vieraamme sanovat, että eivät missään nuku niin hyvin kuin täällä ja sama meillä, todella levollinen tunnelma koko talossa. Voisiko olla käänteinen versio kummittelulle...?

[/quote]

mä nukuin lapsena mökillä useissa sängyissä, mutta yhdessä 1800-luvulta olleessa senkissä nukuin aina niinkuin nukutettuna, ääärimmäisen syvää unta ja mahdottoman pitkiä unia. Sitten mun mutsi alko höösäämään asiasta parin vuoden päästä kun ihmettelin asiaa, aloin pelkäämään kun mutsi sanoi, että "siinä on vamaan ennen nukkunut joku tosi hyvä ihminen kun sinuakin niin siinä nukuttaa"... Tekis mieli nyt aikuisena mennä ottamaan unet tonne aittaan siinä senkillä ihan testimielessä :)

Kaksplussalla on nyt mehevä juttu. Itse en kyseistä juttua pystynyt lukemaan alkua pidemmälle, kun kännykkä sammui joka kerta, kun sitä yritin lukea. O_o

[quote author="Vierailija" time="29.11.2009 klo 11:27"]

Hoitelin hoitohautojen kukkia. Eräs hauta on aivan käytävän vieressä. Noustessani ylös katsoin vielä jäikö hauta siistiksi, kun sivusilmällä huomasin törmääväni pitkään mieheen, joka käveli käytävää pitkin. Säikähdin tietenkin, mutta törmäystä ei tapahtunutkaan. Missään ei ollut ketään! polku oli tyhjä, eikä sillä alueella ole pensaita tai muita näköesteitä.
Sain miehestä sellaisen kuvan, että hän oli pitkä, hoikka, tummissa vaatteissa ja erittäin vihainen ilme kasvoilla.

[/quote]

olit jättänyt sen kukat hoitamatta!

Asuttiin melkein parikymmentä vuotta sitten äitini kanssa rivitalossa, jossa tapahtui vaikka ja mitä. Itse talo ei ollut kovin vanha, rakennettu 90-luvun alussa. Kuulin monesti raskasta hengitystä korvani juuresta, vaikka olin yksin. Valot syttyivät ja sammuivat itsekseen, cd-soitin meni jatkuvasti päälle itsestään. Ja kerran vaatekaapista lensi henkari kauniissa kaaressa keskelle lattiaa ilman, että kukaan edes oli kaapin lähellä. Vieläkin saan kylmiä väreitä, kun edes muistelen näitä..

[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 21:35"]

Ovi narahtaa, veitsi vilahtaa - isä kurkkua leikkaa.

[/quote]Ei vaan

Ovi aukeaa. Veitsi välähtää. Kurkku katkeaa. Voileipä on valmis.

Meillä oli kesämökkinä isän lapsuudenkoti. Isän isä oli kuollut hiljattain. Pian sen jälkeen olimme viettämässä aikaa mökillä, olimme veljen kanssa pihassa kun näimme, että vaari tulee kävellen mökkitietä pitkin. Kauhistuneina juoksimme sisälle kertomaan asiasta vanhemmille. Selvisi, että tulija oli vaarin kaksoisveli, jonka olemassa olosta emme olleet tienneet aikaisemmin. 

Luin eilen yöllä näitä juttuja ja alko pelottaa iha hirveesti et jos täällä mun kotona ois joku henkimaailman olento :D Lapsuudenkodissa kun tapahtu kaikenlaista selittämätöntä... no menin sit nukkuu iha poikaystävääni kiinni et tulis turvallinen olo ja nukahdin siihen. En muista mistä näin unta mutta yht'äkkii tunsin siinä unessa et mun kasvojen vasemmal puolel kasvaa lämpö, et joku tosi kuuma juttu lähestyy mua ja ku se lämpö oli melkee ihan iholla ni tiesin et se on joku paha. Heräsin siihen et huusin apua ja olin iha hiessä, herätin poikaystäväniki siihen huutoon :DD Ei sais notkuu tääl palstal ennen nukkumaan menoo haha!

117, sun tarinastas tuli mieleen ku katoin joskus NY Ink:ii ja siin mies halus ottaa tatskan vanhan naisen kädestä ja lapsen kädestä jotka pitää toisistaan kii. Se mies kerto et sen oma äiti oli kuollu äkisti ennen lapsenlapsensa, sen miehen tyttären syntymää. Ja sit joskus ku se lapsi oli isompi, joku 3v ni se isä oli menos sen huoneeseen ja kuuli siihen oven ulkopuolelle et tyttö jutteli jotain, ku ois käynny keskustelua jonkun kanssa. Huoneeseen mentyä se isä kysy tytöltään et "kenelles puhuit?" ja se tyttö sano et mummon. Jotai se isä kyseli lisää ja se tyttö oikeesti ties siit isoäidistään jotain mitä ei voinnu tietää. Niil ei ilmeisesti ollu missää ollu valokuvaa siit mummost ni se mies haki jonku valokuva-albumin ja se lapsi vaa näytti sille et hei toi tossa on mun mummo joka tuli mua kattoo :)) Sit se isä halus ikuistaa iholleen tyttärensä ja äitinsä kohtaamisen :)