Neuvolassamme ei suositeltu perhepetiä!

Keksittekö muuten mitään nisäkästä jonka poikaset eivät luonnostaan nukkuisi emonsa kyljessä?

Monilla nisäkkäillä on myös tapana, että vanhemmat poikaset ajetaan pesästä, kun uudet syntyvät. Tai uusi uros tappaa edellisen uroksen jälkeläiset, jos ne ovat vielä naaraan kanssa. Tai naaras pariutuu aina eri uroksen kanssa (no, tätähän esiintyy myös ihmisnaarailla tiuhaan...)

Summa summarum: ei kannata etsiä analogioita eläinmaailmasta.

Oma sänky paras sänky.

- jonka jälkeen kaikki nukkuivat paremmin! Ähisi mahavaivojaan öisin kovin - ei siis itkenyt, vaan "ähräsi". Sain siis päiväkoliikkisen vauvan kanssa nukkua ja levätä öisin hieman, koliikki kun kesti n. 9kk.

Kukin tyylillään, mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle.

Meillä kaikki lapset on olleet huonoja nukkujia, parhaiten nukkuvat vauvana vieressä.

Täytyy olla tarpeeksi leveä sänky, ja estetty ettei pääse putoamaan. Meillä esim. makuuhuoneessa vielä erillinen alkovi, juuri sängyn levyinen, ja päätyyn mies on tehnyt saranoilla kiinni olevan "portin.

Toiminut aina tämä tyyli meillä hyvin.

meillä taas MINÄ olen huono nukkuja, enkä olisi voinut nukkua jos vauva ei olisi vieressä + voisi tuon tuostakin puoliunessa tsekkailla että kaikki on kunnossa :).

Meillä ei olla pudottu perhepedistä, sängyn toinen laita on seinässä kiinni + vauva siellä puolella. EIvät ole lähteneet öisin minnekään sängystä , kun äiti on siinä vieressä.

Oma sänky paras sänky.

- itse koen yksin nukkumisen vähän ankeana. Elämä on niin lyhyt, on kivempi nukkua lajitoverin kanssa. Ja silloin kun on emovaihe päällä = lapsi on vielä vauva tai pieni, niin on mukavaa nukkua sen oman pennun vieressä.

on vauvakuolemat. mieheni on ambulanssissa töissä ja valitettavasti näitä tulee aina silloin tällöin. Vauva on tukehtunut ädin alla, yleinsä rinnan alle.



Ei tapauksia onneksi paljon ole, mutta kuitenkin tasaiseen tahtiin...en ainakaan itse ottaisi riskiä. Ehkä neuvolassa on herätty ajattelemaan tätä?

Keksittekö muuten mitään nisäkästä jonka poikaset eivät luonnostaan nukkuisi emonsa kyljessä?

Monilla nisäkkäillä on myös tapana, että vanhemmat poikaset ajetaan pesästä, kun uudet syntyvät. Tai uusi uros tappaa edellisen uroksen jälkeläiset, jos ne ovat vielä naaraan kanssa. Tai naaras pariutuu aina eri uroksen kanssa (no, tätähän esiintyy myös ihmisnaarailla tiuhaan...)

Summa summarum: ei kannata etsiä analogioita eläinmaailmasta.

useimmilla eläimillä myöskin pentuvaihe on lyhyempi kuin ihmisillä.

EI kannata väittäää, ettei ihminen ole pohjimmiltaan eläin. Kannattaa sen sijaa tutustua lajityypillisiin ominaisuuksiimme. Esim missä iässä poikanen saavuttaa sukukypsyyden, elinikä jne. Tämmöiset asiat vaikuttavat myös siihen miten kauan poikanen on riippuvainen emostaan (henkisesti ja fyysisestikin). Luonnollisinta on että poikanen nukkuu emonsa vieressä. Myös ihmisellä

yllämainutusta syystä, minä en koskaan nukuta vauvaa viereeni. Tai jos nukutan niin olen itse hereillä.



Isommat 2v ja 4v saavatkin sitten halutessaan jo nukkua vieressä.

No jos haluat leikkiä apinaa niin siitä vaan :)



ei meidän tarvitse leikkiä apinoita, me olemme kulttuurin kuorrutuksen alla apinoita/eläimiä/nisäkkäitä. Aivomme syvät tasot eivät tiedä että elämme 2000-lukua :). Kulttuurimme on vaan se pintakerros.

Me todellakin olemme olleet apinoita.

Keksittekö muuten mitään nisäkästä jonka poikaset eivät luonnostaan nukkuisi emonsa kyljessä?

Juuri tuon tukehtumisvaaran takia. Mitään vaaraa ei kuitenkaan ole, joa äiti ja isä on terveitä ja selvinpäin. lapsia ei ole kuollut kuin kännisten, huumehöyryisten ja mielenterveyshäiriöisien alle. Terve ihminen herää, jos vauva on alla.

En ole mielenvikaine, en käytä alkoholia eikä miehenikään, huumeista puhumattakaan. Nukuttiin perhepedissä, vauva meidän välissä tisssillä. Olin vaan niin tajuttoman väsynyt, etten huomannut kun olin laittanut käsivarteni vauvan naamalle (rinnan tasolla kun oli). Niinpä meinasi tukehtua, onneksi heräsin kun sätki ja sätki hengittämättömänä käsivarteni alla. Luojalle kiitos, hengissä ja normaali on. Varokaa oikeasti, olin ihan varma että olen "herkkäuninen" ja herään pienimpäänkin räsähdykseen. Vaan kun väsyttää, niin mahdollista on ettei herääkään.

Tai mitään muutakaan nukkumispaikkaa. Korkeintaan on kysytty miten vauva nukkuu? siinä se.

on vauvakuolemat. mieheni on ambulanssissa töissä ja valitettavasti näitä tulee aina silloin tällöin. Vauva on tukehtunut ädin alla, yleinsä rinnan alle.

Ei tapauksia onneksi paljon ole, mutta kuitenkin tasaiseen tahtiin...en ainakaan itse ottaisi riskiä. Ehkä neuvolassa on herätty ajattelemaan tätä?

Vähän yllättävää - oisko ollut myös alkoholia tms pelissä?

Itse kyllä olin niin herkällä unella vastasyntyneen kanssa (ja jopa tuonne n vuoden ikään) että en kyllä ois voinut kuvitella että kierähdän päälle. Yleensä vauvan halutessa maitoa heräsin tikkuna samasta asennosta mihin olin nukahtanut = vauvaan päin kääntyneenä pienellä etäisyydellä. AIkuisten peitot pidin jalkopäässä pienen vauvan kanssa, samoin itsellä minimaalinen tyyny.

Mikähän mun miestä sitten joskus oikein vaivasi, kun oli kääntynyt meidän vauvan päälle, kun nukuimme perhepedissä. Ei herännyt vaikka vauva itki, itsellänikin meni hetki tajuta että mikämitämissä. Mies sanoi nähneensä unta jostain tykin kuulasta :D

no oisko häntä vaivannut se, ettei hän ole äiti = hänellä ei ole synnyttämisen + imettämisen tuomia "äitihormoneja", jotka herkistävät vauvalle (ainakin itse muistan mm nukkuneeni ihan eri tavalla "herkästi" vauvan ensimmäiset kuukaudet).