G: Kompastuskivenne ruoanlaitossa/leivonnassa?

mä en siis olekaan ainoa epäonninen. Vastailkaa nyt muutkin. Ja kiitos sinulle, joka kehuit tätä kivaksi ketjuksi ;-).



t. ap

Panen joukkoon reippaasti kermaa, pippureita (eri lajeja), pikku lorauksen balsamicoa kenties. Suolaa myös.



Ja ehdoton juttu: teelusikallinen (max.) sokeria. Sokeri pyöristää loistavasti kastikkeen maun.

Toki saan sen perattua, mutta ei se kamalan siistiltä näytä... tuo on harjoituksen puutetta, koska mies ei kalasta eikä täällä stadissa useinkaan tule ostaneeksi perkaamatonta kalaa.

Aina palaa pohjaan taikka on klimppinen! AINA! Ja muutenkin jos maitoa jotain varten lämmitän, niin se poikkeuksetta palaa/kiehuu yli.. Aina katson sen kaksi sekuntia muualle, kun se tapahtuu! =)

t.kokki

En osaa tehdä kuin muutamaa ruokaa ja alkaa jo kyllästyttää aina syödä samoja.



En osaa maustaa, en tehdä kastikkeita (ostan aina valmiita) Enkä leipoa muuta kuin muffinsseja ja nekin lässähti viimeksi kun niitä tein...

Mä olen nyt ruvennut vihdoin onnistumaan sämpylöiden teossa, kun olen ruvennut laittamaan taikinaan mukaan purkillisen maitorahkaa! Tulee ihana rakenne. Viime vkl esim. tein sämpylät seuraavasti:

5 dl maitoa

50 g hiivaa

25 g juoksevaa margariinia

250 g maitorahkaa

n. 13(?) dl sämpyläjauhoja (kaupan valmiita tällä kertaa)

2 rkl sokeria/hunajaa

1 tl suolaa

pinnalle auringonkukansiemeniä

Taikinasta ei myöskään saa tehdä liian kovaa, vaan sen pitää olla käsiin tarttuvan pehmeää, niin valmiit tuotokset ovat mukavia syödä.



Mun kompastuskivi on myös nuo kastikkeet, olen niiden kanssa ihan käsi...

useamman kerran kun olen leiponut muffineja, ne ovat sitten valmiina hajonneet käsiin. Osaisikohan joku sanoa mistä tuo voi johtua??

Pidan itseani ihan taitavana ruuanlaittajana, mutta jostain syysta en tee juuri koskaan kastikkeita. Ehkpa pitaisi, harjoitushan se tekee mestarin....

siis sellaista niinkuin pitseriasta ostettaessa. Pohjasta tulee joko liian rapea tai sitten sellainen paksu ja piirakkamainen. Oletteko muut onnistuneet tässä tavallista uunia käyttämällä?



Samoin kokolihan valmistamista olen aina arkaillut (itsekin tottunut laittamaan vain kanaa, kalaa ja jauhelihaa). Mies laittaa meillä usein koko lihasta ja olen huomannut, että se ei ole ollenkaan niin vaikeaa. Esim. uunissa saa hyvin murean paistin tmv. Ja minä kun niin alkuaikoina ihailin miehen keittotaitoa, että ihan kokolihaa laittaa ;)

Lämmittäkää neste tarpeeksi lämpimäksi, jotta hiiva vaikuttaa. Huomioikaa, että kylmät munat jäähdyttävät nestettä.

Mä olen kuvitellut lämmittäväni nesteen tarpeeksi lämpimäksi, mutta en ole koskaan tullut ajatelleeksi kylmien (jääkaapissa säilytän) munien tosiaan laskevan kokonaislämpötilaa merkittävästi.

Pitääpä kokeilla uusin eväin.

omalla kohdallani olen tässäkin todennut että erittäin rankka vaivaaminen auttaa. Jos lopettaa siinä vaiheessa kun kuvittelisi normitaikinan olevan jo vaivattu, pizzaan taikina ei silti ole vielä liian sitkeä. Kun vaivaa, vaivaa ja vaivaa ja lopettaa vasta kun taikinalla voisi suunnilleen pelata jalkapalloa, sen saa kaulituksi superohueksi mutta silti kestäväksi, eikä lopputulos ole piirakkamainen muttei palanutkaan.

Mun ystävä sanoi kerran, että kääretorttuja hän tekee aina siksi, että niitä on kuulemma mahdoton saada epäonnistumaan ;-).



Repeilevä ja littana rakenne, AINA. Mitä teen? Pitääkö rullata heti kuumana vai ei? Millä tasolla uunia paistetaan? Ja mikä littanuuteen auttaa? Teen tosi hyviä pullia, piirakoita ja kuivakakkuja mielestäni, mut kääretorttuni ovat aina ihan onnettomia virityksiä. Luovutanko jo?

Joten en tee mitään wokissa. joku väittti että pitää olla kaasuliesi jotta on tarpeeksi kuuma.

Pannukakusta tulee...pannukakku, kummallinen lättänä mauton painimatto.

ANOPPI tekee ihanaa pannukakkua, jota lapset odottaa. mulla on anopin tarkka resepti, mä saan sillä aikaan 7 1/2:n pannukakun, anoppi 10+:n,

loistava oikotie: Kun olet tehnyt jauhelihakastikkeen, sekoita siihen kermaviiliä (voi olla parikin purkkia) ja runsaasti juustoraastetta (useampi desi). Kastikkeen pitää olla löysää.



Tätä sitten kerroksittain pastalevyjen kanssa. Teen usein, kun en itse ole erityisesti juustokastikkeen ystävä. Ei tietysti ole sama asia, kuin "oikea" lasagne, mutta älyttömän hyvää silti.



Tuota kastikesörsseliä voi myös pakastaa, jolloin lasagnen tekeminen nopeutuu entisestään (sulatat vaan kastikkeen, kasaa vuokaan ja uuniin).

Mulla on samoja kompastuskiviä kuin muillakin eli pullat ja ruskea kastike.

Toi kananmunajuttu on aika hämmästyttävä, mun äiti opetti jo kun olin lapsi että aina leivotaan huoneenlämpöisistä munista - AINA

teen sen aivan kuten on neuvottu:

ruskistan lihan pienissä erissä

"huuhtelen pannun välissä pataan"

laitan pitkäksi ajaksi uuniin

laakerin lehtia jne.. mustaapippuria.

mutta silti ei se maistu yhtä hyvältä kuin anopin.. :(

liharuoat muutenkin kompastuskivi,

pihvejä en paista kuin kesällä grillissä :)

esim. lasagnen valkokastiketta tehdessä ohjeessa lukee monesti rasvaton maito ja sitä meillä kaapissa on, mutta en varmaan ikinä ole onnistunut keittämään sitä pohjaan polttamatta. Kevyt maidosta yleensä onnistuu.

Ihan sama mitä yritän, aina tulee kovaa. No, pataruokia olen oppinut laittamaan, kun laitan kunnon piastilihaa paloina tuntikausiksi uuniin savipataan, punaviinissä hautumaan, niin kyllä se siitä mureutuu. =) Älyttömän hyvää, mutta mikään muu multa ei onnistu.



Pullia ja sämpylöitä osaan leipoa, mutta isompaa leipää en - siitä tulee aina kovaa ja tiukka.

Mun ystävä sanoi kerran, että kääretorttuja hän tekee aina siksi, että niitä on kuulemma mahdoton saada epäonnistumaan ;-). Repeilevä ja littana rakenne, AINA. Mitä teen? Pitääkö rullata heti kuumana vai ei? Millä tasolla uunia paistetaan? Ja mikä littanuuteen auttaa? Teen tosi hyviä pullia, piirakoita ja kuivakakkuja mielestäni, mut kääretorttuni ovat aina ihan onnettomia virityksiä. Luovutanko jo?

Köksäntunnin peruja, kääretortturesepti, joka onnistuu mulla ainakin..

6 munaa

2dl sokeria

Nämä vatkataan kovaksi vaahdoksi (huoneenlämp. munat!)

6rkl vehnäjauhoja

6rkl perunajauhoja

2tl leivinjauhetta

Nämä sekoitetaan keskenään ja nostellaan muna-sokerivaahtoon.

Kaada leivinpaperille pellille (tämä annos 50cm pellille ok), 225 asteiseen uuniin keskitasolle, 5-10 min, kunnes pinta pikkasen ruskistuu.

Sit kumoat sen lämpimänä sokeroidulle leivinpaperille, irrota paperi, sivele hillo tai muu täyte, kääri mielellään lämpimänä saumapuoli alaspäin. Ja onnistuu. Koita vaikka!

Margariinit eivät toimi yhtä hyvin kuin voi ja jos rasvaa on liian vähän tulee rakenteesta helposti paakkuinen. Järin terveellistähän runsaaseen voihin tehty kastike ei ole mutta hyvää kylläkin. Eikä sitä tartte joka päivä tehdä..



Ja sitten kaikkien kastikkeiden suurin salaisuus - hauduttaminen. Ruskeaa kastiketta hauduttelen miedolla lämmöllä vähintään puoli tuntia, mielellään vielä kauemmin.