Ai että on kiva olla pieni :)

pieni. Onneksi kasvuspurtti sitten tuli ja venahdin 172 senttiseksi. Mitaan positiivisia kokemuksia ei tuosta pienuudesta jaanyt...

Olen tyytyvainen omaan pituuteeni.(jos nyt olen ihan rehellinen niin muutama sentti lisaa olisi ollut kiva...)





Naisellisuuden kanssa ei pituudella ole mitaan tekemista. Kaverini on 180 cm pitka kaunis nainen pitkine vaaleine hiuksineen ja pitkine saarineen.

BMI 24. Pituus 165. olen kaiketi keskimittainen ja keskikokoinen. Minulla ei kyllä ole onnellisuus ulkonäöstä kiinni, mutta jos jollain on, niin onhan hyvä että hän on sitten tyytyväinen omaansa.

Ei niissä mitään naisellisuutta pahemmin ole, enemmän tulee joku poikatyttö mieleen tai pikkutyttö josta naisellisuus on kaukana.

kadehdin lyhyempiä naisia. He voivat surutta käyttää korkeita korkkareita ilman, että ovat kaikkia miehiä päätä pidempiä.



t.pidempi nainen, joka käyttää lättäpohjaisia kenkiä. :(

Alle 155 senttiset on kyllä ihan tappeja ja en näe siinä mitään kivaa.

Itse olen pikkiriikkinen ja sinänsä ihan tyytyväinen kokooni ja muotooni.



Mutta itse ihailen kyllä pitkiä, näyttäviä naisia.

Minäkin olen hyvä ryhtinen, pieni ja siro, kuitenkin naisellisen kurvikas. Olen 160cm pitkä ja painan 44kg.



Olen tosi tyytyväinen pieneen kokooni enkä missään tapauksessa haluaisi olla isompi. Monet miehetkin ovat tykänneet minusta juuri siksi, että olen siro ja naisellinen. Eikä tarvitse miettiä näytänkö "hongankolistajalta" korkeissa koroissa.



Joskus lyhyydestä on tietysti vähän haittaakin. Esimerkiksi kaupassa en aina yletä ylemmiltä hyllyiltä ottamaan tavaroita/ruokia. Jos silloin ei ole myyjää tai jotain pitempää mukavan näköistä asiakasta lähettyvillä niin minun täytyy etsiä jakkara. No näistäkin tilanteista on aina selvitty. :)

On se kiva kun tuollaiset sitten pilaa meidän isojen elämän.



T. traumoja saanut (mitä minä isolle koolleni voin? Olisi kiva esim. löytää sopivia vaatteita, mutta kun "teikäläiset" ei vissiin näe minua naisena/ihmisenä?)

mä olin 164cm viimeeksi alakoululaisena! Nykyään pituutta 172cm ja hoikka varsi ja pitkät sääret. Eli mallin mitoissa ja sitä työtä nuorempana teinkin. Yhtään cm en vaihtaisi pois, päin vastoin.

olekin ihanaa ja ihan maailman tärkeintä, että jokainen on onnellinen sellaisena kuin on??



jos te pienet tykkäätte olla pieniä ja pippurisia, niin hyvä! Loistohomma myös, jos joku toinen nauttii isosta ja vahvasta olemuksestaan ja kolmas iloitsee pitkästä varresta!!!

Vaatteiden löytäminen ei ole helppoa kun kinttua riittää taivaisiin asti. Ja tissit on isot, mutta hartiat on kapeat. Yritäpä löytää paita jonka sisälle mahtuu tissit, mutta ei samaan aikaan lökötä hartioita : ( Kaikki hyvän näköiset paidat on suunniteltu kuppikokoa A. Kun paita on hartioista sopiva tissit pursuu kauluksesta pihalle murr.... Oikeasti joskus olis kiva löytää helposti vaatteita.

Housut aina liian pitkiä. Vaikka olis kapea vyötärö / pieni pylly, niin koipia pitäisi olla kilometritolkulla.

Ja paidat, varsinkin sellaiset, joissa rintamuksessa jokin leikkaus vaatii isoja tissejä vaikka olis se pyykkilautavatsa (muuten pienikokoinen). Läheskään kaikilla kokoa 34 olevilla ei ole luonnostaan niitä isoja meloneita.

Muuten on kyllä kiva olla pieni =)

On se kiva kun tuollaiset sitten pilaa meidän isojen elämän. T. traumoja saanut (mitä minä isolle koolleni voin? Olisi kiva esim. löytää sopivia vaatteita, mutta kun "teikäläiset" ei vissiin näe minua naisena/ihmisenä?)

Mä itse en ole pitkä enkä pätkä. Jos saisin valita kumpi olisin, niin ehdottomasti pitkä. Kaveri on tosi lyhyt ja kärsii siitä jonkin verran. Ei voi sietää kauhisteluja ja uteluita pituudestaan, eikä halua enää mitään kuulla kananluista yms.

Toisaalta joku tosi lyhyt voi olla iso, se isous voi tulla leveydestä ja taas joku pidempi sitten pieni, koska painoa ei ole paljon ja on muuten sirorakenteinen. Mun mielestä just sellanen pitkä, hoikka ja siro on kaunis.

Pienuudessa on paljon hyviä puolia:

- näyttää sirolta ja tyttömäiseltä

- herättää miehissä suojeluvaiston

- mahtuu paremmin julkisiin kulkuneuvoihin

- pystyy luikahtamaan pienistä raoista väentungoksessa

naisellinen kuin tyttömäinen. Pitkäkin voi olla siro.

Suojeluvaiston herättämisellä ei kyllä minulle ole mitään merkitystä. En tarvitse miestä suojelemaan itseäni.

Mahdun todella kyvin julkisiin kulkuneuvoihin, ja luikahdan pienestä raosta väentungoksessa siinä missä sinäkin.

Varmaan siinä pienuudessa on ne huonotkin puolensa. Niin ainakin olen ystäväni ( 155 cm ) puheista ymmärtänyt.

Olen tyytyväinen pienuuteeni. 160cm ja 53kg.

ihmisten vika ole? vai olenko väärässä?



ja 28 sä taiat vähän huijat. noilla mitoilla sä et taatusti ole kovinkaan kurvikas. anteeksi vaan mut let vissii luuta ja nahkaa kuten mä samoissa mitoissa ennen. en silti anorektinen. että revi siitä!

Olen 181cm ja varreltani hoikka ja pienirintainen.



*Housuista loppuvat lahkeet kesken (pitkää on helppo lyhentää, mutta pidennäppä lyhyt). Onneksi nykyään on saatavilla myös XLong-lahkeita.

*Capreissa tms. polvet on leikattu minun reisieni kohdalle.

*Paidat, takit yms. ovat 99%sesti liian lyhyitä - olisi kiva löytää naisellinen toppatakki jossa hihat riittäisivät edes ranteisiin saakka. Jakkujen ym. vyötäröleikkaukset ovat minulla kylkiluiden kohdalla - lantionkohta osuu taas vyötäröön.

*Jalka on pitkä ja hyvin kapea - en ole ikinä omistanut nahkasaappaita, koska koon 41 saappaissa on niin leveä varsi että sinne mahtuisi hesari rullattuna säären lisäksi.

*jne, Jne.



Olisi kiva voida pukeutua naisellisesti, mutta kun 98% kaupassa myytävistä vaatteista ei sovi minulle. Vaatteet pitääkin ostaa sen perusteella että mikä sopii - eikä mistä ensisijaisesti tykkää.



t. pitkän suvun pitkä lapsi

Itse toivoisin olevani pidempi, olen 158 cm lyhyt. Exäni vaihtoi minut 180 senttiseen pelottavaan amazoniin, tosin hän itse on 190 cm pitkä. Se muija voi käyttää korkkareitakin exän kanssa liikuskellessaan... :-(

kadehdin lyhyempiä naisia. He voivat surutta käyttää korkeita korkkareita ilman, että ovat kaikkia miehiä päätä pidempiä.

t.pidempi nainen, joka käyttää lättäpohjaisia kenkiä. :(

Olen 181cm ja varreltani hoikka ja pienirintainen.

*Housuista loppuvat lahkeet kesken (pitkää on helppo lyhentää, mutta pidennäppä lyhyt). Onneksi nykyään on saatavilla myös XLong-lahkeita.

*Capreissa tms. polvet on leikattu minun reisieni kohdalle.

*Paidat, takit yms. ovat 99%sesti liian lyhyitä - olisi kiva löytää naisellinen toppatakki jossa hihat riittäisivät edes ranteisiin saakka. Jakkujen ym. vyötäröleikkaukset ovat minulla kylkiluiden kohdalla - lantionkohta osuu taas vyötäröön.

*Jalka on pitkä ja hyvin kapea - en ole ikinä omistanut nahkasaappaita, koska koon 41 saappaissa on niin leveä varsi että sinne mahtuisi hesari rullattuna säären lisäksi.

*jne, Jne.

Olisi kiva voida pukeutua naisellisesti, mutta kun 98% kaupassa myytävistä vaatteista ei sovi minulle. Vaatteet pitääkin ostaa sen perusteella että mikä sopii - eikä mistä ensisijaisesti tykkää.

t. pitkän suvun pitkä lapsi

Itse en ole ihan noin pitkä, mutta täysin samojen ongelmien kanssa painin. Saappaanvarret varsinkin naurattavat ( tai itkettävät, riippuen tilanteesta ). Melko usein yhden saappaan varteen mahtuisi molemmat sääreni!

En tunne itseäni mitenkään kovin pieneksi, ihan hyvä on olla tämän pituinen.

Seppälästä joskus ostan vaatteita, ja ihmettelen, kun lastenosastolta joskus löytyy joku sopiva paita ja ne on paljon halvempia kuin aikuisten osastolla suunnilleen saman kokoinen paita. Erona se, että lasten vaatteet on cm-kokomerkittyjä ja aikuisten vaatteet s/m/l/..-kokoisia.

Pienuudessa on hyvää se, että helpommin näyttää sirolta ja naiselliselta. Pituudessa ja hoikkuudessa taas se, että esim. kadulla kävellessä kerää katseet näyttävyydellään kun pienemmät jäävät jalkoihin.



Molemmille siis jotakin!