Ai että on kiva olla pieni :)

Kun leuhkit alipainoisella kaverillasi. Laita omat mittasi mieluummin.

Tilastollisesti ap on kyllä keskiverto suomalaista naista pienempi. Ja BMI on normaalin alarajalla, joten se siitä kommentista "ja painoakin on jonkinverran".

t. ei-ap

Et mitenkään kovin lyhyt ja painoakin on jonkinverran. Kaveri on 169 senttiä ja painaa samanverran, mä luulen että se näyttää pienemmältä ja sirommalta sun rinnalla (paremmalta).

Puolensa kaikessa. Pidän pienuudestani, mutta on siinä paskat puolensakin:



- sopivan pituisia housuja on mahdotonta löytää. Ovat järjestään 5-15 cm liian pitkiä lahkeista, vaikka muuten koko täsmäisi.



- Rintsikan olkaimet valuvat AINA alas olkapäiltä. Sellaisia rintsikoita on turha ostaa, joissa olkaimet lähtevät rinnan ulkosyrjästä. Ja juostessa todellakin vituttaa, kun urheiluliivien olkaimet valuvat.



- En käy enää keikoilla tai isommissa konserteissa, koska niin paljon ottaa kupoliin se muiden selkien katselu. Rahaa kankkulan kaivoon.



- Olis kiva laittaa astioita kuivauskaappiin tai ottaa tavaroita ylähyllyltä ilman tuskaisaa kurottelua tai tuolia. Se oikeasti helpottaisi arkea.

Mitat, vaatekoot?

28 sä taiat vähän huijat. noilla mitoilla sä et taatusti ole kovinkaan kurvikas. anteeksi vaan mut let vissii luuta ja nahkaa kuten mä samoissa mitoissa ennen. en silti anorektinen. että revi siitä!

Meidän vartalomme tuskin ovat samanlaisia, kuten ei kenkään muunkaan. Esimerkiksi minun mittainen ystäväni olisi minun painoisenani tosiaankin vain luuta ja nahkaa, mutta minä en ole. Minulla on myös lihaksisto kunnossa.

Lantion ympärykseni on 88cm, vyötärö 62cm ja rinnan ympärys 87cm. Liivieni koko on 60D. Itse luokittelen itseni kurvikkaaksi. Sinä voit luokitella minut miksi haluat, mutta pelkkää luuta ja nahkaa minä en ole. ;)

T:28

Pituutta on 157 cm.



Aikaisemmin oli vaikeaa löytää vaatetta (lähinnä hameita ja housuja, yläosia olen löytänyt aina), mutta nyt, kun olen vähän "tuhdistunut" (BMI 22), on tämäkin ongelma hävinnyt :).



Vähän OT, mutta musta on jotenkin hauskaa, että olen synnyttänyt vauvan, jonka syntymäpituus oli 1/3 minun pituudestani...

Pituutta on 157 cm. Aikaisemmin oli vaikeaa löytää vaatetta (lähinnä hameita ja housuja, yläosia olen löytänyt aina), mutta nyt, kun olen vähän "tuhdistunut" (BMI 22), on tämäkin ongelma hävinnyt :). Vähän OT, mutta musta on jotenkin hauskaa, että olen synnyttänyt vauvan, jonka syntymäpituus oli 1/3 minun pituudestani...

Minä olen 174 cm ja synnytin vauvan, jonka pituus oli 54 cm. Se oli siis 31% pituudestani. Näin se ihmisillä yleensä menee... Ja lyhyillä ihmisillä on yleensä samankokoiset sisäelimet ym. kuin pitemmillä, selkärangan ja raajojen pituus vaihtelee.

Ihan vain tuon pitkien älykkäiden kirjoittajien aloittaman ketjun vastapainoksi :)

Persjalkaiset akat on hirveitä!



Naisen pitää erottua tytöstä ja lapsesta. Ei tartte kauheen pitkä olla mutta ei missään nimessä alamittainen.



BB-Tuija on hyvä esimerkki pienestä sairaannäköisestä ihmisestä. Ei herättänyt suojeluvaistoa, päinvastoin. Olisin voinut listiä sen.

Aina on miehet auttamassa, jos vaikka vaunujen kanssa olen jossain pahassa paikassa tai lentokentällä tarvitsen apua. En usko, että tuo on pätkääkään (heh) koosta kiinni. Mistä se sitten on kiinni, siihen en osaa vastata.



Kaksi parasta kaveriani ovat TODELLA lyhyitä, 153 cm ja 155 cm. Joskus baarin vessassa ollaan naureskeltu peilikuvallemme. Näytän heidän rinnallaan ihan mielettämän isolta, vaikka tosi hoikka olenkin ja varmaan ihmiset kyllä repeilee meidät nähdessään... : D



Nuo ystäväni eivät muuten nauti lyhyydestään ollenkaan, valittavat, että joka kilo näkyy heti, eikä leviä laajemmalle pinta-alalle, kuten pitkillä. ; )

ihmiset kiistelevät tällä surkuhupaisalla palstalla pituudesta. Hohhoijjaaaa.

Kaikilla asioilla on puolensa.



itse olen pieni, 152 cm ja sellainen sopivan kokoinen, en laiha enkä pyöreä. Vaatteita löydän suht helposti, mutta täytyy kyllä sanoa, että tietty muoti näyttää paremmalta pitkän ihmisen päällä kuin lyhyen.

Ainoa mikä asia itseäni ihmetyttää on se, kuinka toiset naiset jaksaa aina vaivata päätänsä sillä kuinka mieheni on niin pitkä (on yli 180).

Se voi olla ehkä koomisen näköistä, kun on tuota pituuseroa, mutta ei se itsestä tunnu pahalta, eikait me muuten yhdessä oltais. Vähän sama asia kuin jos on oikein laiha ruipelo mies ja sillä 150 kiloinen nainen... kukaan ei silti heille kehtaa mennä aukomaan kuten mulle ja miehelleni... tai se, että m ies ja nainen on tasan saman kokoisia, ei sekään sen paremman näköistä ole...

kertokaapa mulle, miks meille saa tulla sanomaan pituuserosta, mutta painoasioista ei saa huomautella?

Itse haluaisin olla pidempi. Ainakin sen 5cm. Pituutta on 170 ja painoa noin 75.



Mutta.. Omasta mielestäni on paljon mukavampaa olla pitkä. Ihan silläkin että olen leveäharteinen ja lihaksikas. Harrastan monenlaista voimaurheilua (mm. painonnostoa) sekä itsesuojelulajeja. En ole mikään naisellinen nainen pukeutumisenikaan suhteen.

No miesten suhteen onkin sitten vaikeampaa, kun tahdon että mies nostaa enemmän penkistä kuin minä. =D Ja onhan se mukavaa jos mies on pidempi ja lihaksikkaampi että jokin ero sentään säilyy.

Pakko kommentoida sellaista asiaa että jos esim. baari illan jälkeen joku alkaa haastamaan riitaa,se on yleensä sellainen, anteeksi ilmaisu, "nyrkillä tapettava". Useimmiten tilanteet olen saanut puhuttua ohi, mutta aina ei se puhe mene läpi.

Noo.. Eikös sitä sanota että ne pienet koirat räksyttää eniten.? ;)



Ja en oikeasti tarkoita pahaa tuolla viimeisellä.

Ei naisena ole mitenkään mahdotonta olla lyhyt. Toki se joskus jurppii, mutta harvemmin siitä haittaa on. Enemmin säälittää lyhyeksi jäävät pojat... Heillä asiasta on varmasti enemmän ongelmia ja harmia.



T. 157 cm ja lyhyeksi jäävä poika